torstai 15. joulukuuta 2011

Muistamisia ja muistamattomuutta

Päiväkodin hoitajia on nyt muistettu herkullisella ja suklaisella lahjalla.
100% nautintoa, takuumäärä kaloreita.

Lasiseen hillopurkkiin pakattiin ja karkkikepillä koristeltiin:

Kaksi levyä pandan valkoista suklaata
Yksi levy maraboun tummaa suklaata
Murskattuja polkanameja

Lohkoin suklaat reiluiksi paloiksi toistensa sekaan leivinpaperin päälle uunivuokaan ja huitasin uuniin sulamaan.
 Olen niin onneton tuon valkosuklaan sulatuksen kanssa, että oli pakko pelata varman päälle.
Onhan se kivempi saada lahjaksi suklaata, kuin raejuustoa, joka maistuu suklaalta, eikö?

Kun uuni oli hetken ajan tehnyt tehtäväänsä (tätä pitää vahtia sitten), oli vuoro pienen nuolijan kanssa sekoitella suklaat keskenään, "marmoroida" ne.
Sitten vielä polkanamit vasaralla murskaksi ja ripotellaan päälle.

Annetaan kovettua jääkaapissa ja pilkotaan halutunlaisiksi paloiksi.

Tästä satsista tuli kaksi purkillista, yksi kummankin ipanan aikuisille.


Sitten siitä muistamattomuudesta..

Lupasin mm. ystävälleni julkaista tämän ohjeen heti aamusta, kunhan vaan saan kuvat otettua.
Niin, ne kuvat..
Aamulla ennen auringonnousua kun lähtee viemään lapsia bussiin joulukirkolle ei välttämättä muista kaikkea. Muistin kyllä ottaa lahjat mukaan ja ne annettiinkin toivottaen hyvää talvea.
Kuvat jäi ottamatta. Nauroin matkan kotiin tätä päätä. Samaa, kesäisin ja talvisin. Näköjään talvisin vielä korostuu.
Ei se mitään, mahtoivat ne nauraa kaikki muutkin.
Kyllä. Minusta on tullut se äiti, joka vie lapsensa hoitoon muistuttaen epämääräistä katujen kasvattia.
Aamun asu nimittäin koostui unipuvusta, kuorrutettiin takilla.
Uggityyppiset töppösetkin on kauheen kivat, ei tarvitse vaivautua vetämään sukkia jalkaan.

Muusta en lähde edes puhumaan.. Unohtaisin varmaan päänikin, ellei se olisi kiinni.
Helpottaahan tämä raskauden jälkeen? Minä kun en muista.

EDIT: unohdin lisätä inspiraationi lähteen: Kultahippu

7 kommenttia:

  1. No mutta tota yökkärireissua onkin sit kiva muistella =)

    Mä en tiedä, auttaako raskauden loppuminen. Itse odotan josko imetyksen päättyminen helpottaisi pollan toimintaa =)

    Ihanalta kyllä kuulostaa tuo viemis-idea. Me tehtiin fudgea.

    VastaaPoista
  2. Odotan jos tilanne* paranisi kun lapset muuttavat kotoa pois....

    *Eli että pää toimisi ja lähtisi aina "ihmisen" näköisenä ovesta ulos.

    VastaaPoista
  3. aivan ihana tää sun blogis :) sulla on kans niin ihana tyyli ;D

    ♥ leave-world.blogspot.com

    VastaaPoista
  4. Niina:

    Kiitos! Ideahan ei ollut omani, mutta toimi äärettömän hyvin :) Päiväkodista kyseltiin reseptiä ja kuulemma muutama tätä aikoi tehdä viikonloppuna.

    annukka:

    Kävinkin katsomassa sen teidän fudgen, nam!! Toi yöpaitareissu on varmasti ikimuistoinen ja toivottavasti ainutkertainen. Sovitaanko, että saa mennä tarhapöllön näköisenä, mutta vaihdetaan edes ne yövaatteet :D

    anana:

    Toivotaan :D Sinulla sentään on tässä vähemmän aikaa siihen, minäkun aloitin laskennan alusta :D

    Derya:

    Kiitos!

    VastaaPoista
  5. Noniin, kokeilin tätä sitten joulun jälkeen ja päädyin tietysti tekemään sen raejuusto-version. Uunissa liikaa asteita, luulisin, mut ei vaan raksuttanut siitä vaiheessa kun on leivonta - vaipanvaihto - joku huutaa jotain korvaan ynnä muu rumba yhtäaikaisesti menossa.
    Ehkä parempi onni ensi kerralla, jos vielä uskallan yrittää.

    VastaaPoista

Kiitos kivasta viestistä ♥