torstai 29. syyskuuta 2011

PO. P

Tänään alkaa armoton shoppaus Flamingon PO. P outletissa!
Kyseessä on neljän päivän outlet tapahtuma, joka on avoinna seuraavasti:

TO 29.9. klo 11-19
PE 30.9. klo 11-19
LA 1.10. klo 10-15
SU 2.10. klo 12-16

Oletko menossa?
Laitahan vinkkiä, mitä siellä oli ja teitkö löytöjä!

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Pikkusisko

Rakkaus:
että heräisin silloin,
kun lapsi säpsähtää unestaan yön koleudessa.
Että olisin paikalla peittelemässä.
Että huomaisin onko oltava ääneti
vai puhuttava hiljaa
avonaisin lausein.
Vai nytkö on se hetki
kun mikää muu ei häntä saavuta
kuin kädenanto, kiinnipitäminen
inhimillisen läsnäolo yössä.


-Liisa Laukkanen

maanantai 26. syyskuuta 2011

Suuri kurpitsajuhla

Viihdyimme eilen Koiramäen pajutallilla kurpitsakarnevaaleilla.
Ilma suosi pitkän sadeputken jälkeen ja nautimme kipristelevästä syyssäästä.
Tarjolla oli jos vaikka mitä lapsille ja aikuisille, meillä suosikiksi taisi kivuta kuitenkin kurpitsakaruselli.
Pahoittelelen valtavaa kuvaspämmiä, mutta onhan näistä aika vaikeaa karsia..
Karsinkin tosin osan, kuvia oli yhteensä 88 :)











Hyvää viikkoa jokaiselle!

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Are we there yet?

Ensimmäinen joulua mainostava sähköposti ja olen ihan koukussa!
Saako jo alkaa suunnittelemaan ja inspiroitumaan?
Saako hullaantua jouluun?
Emme kyllä välttämättä ole tänä jouluna lainkaan kotona..
Mutta kyllähän nyt lapsia varten!

tiistai 20. syyskuuta 2011

Kuppikakut

 Porkkanamuffinssit 12 kpl

4dl porkkanaraastetta
4 dl vehnäjauhoja
3dl sokeria
2tl leivinjauhetta
1½ tl kanelia
3/4 dl kookoshiutaleita
100g margariinia
3 kananmunaa

Kuorrutus:

1 levy pandan valkoista suklaata

Raasta porkkana.
Sekoita kuivat aineet keskenään.
Sekoita vuorotellen yhteen loput aineet, älä kuitenkaan vaivaa taikinaa.
Kaada tukeviin muffinivuokiin, esim. amerikanvuoat tai käytä muffinipeltiä.
200 C n. 20 min.

Ota valmiit muffinit uunista ja laita kunkin päälle kaksi palaa valkosuklaata sulamaan.
Levitä kuorrutus.
ps. jos tuntuu, että muffinit ehti jäähtyä liikaa, eikä suklaa sula. Laita pelti suklaineen kaikkineen noin 15 sek uuniin takaisin.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Vihdoin!

 Tällaista tästä nyt sitten tuli. Tummempaa, kuin aluksi suunniteltiin.
Tunnelmallista, jopa ehkä tyylikästä. Vähän vanhaa. Vähän uutta.
Jotain designia. Mun tuplakupla. Heräteostos, jota en kadu vieläkään.
 Maalin sävy löytyi tikkurilalta. Googlettelin tosiaan inspiskuvia tummasta sängystä, miten siitä saisi järkevän näköisen ja oikeastaan tosi monessa tumma sänky oli yhdistetty muuhunkin tummaan.
Mennään yhden seinän politiikalla. Yksi tumma seinä, loput vaaleita. Ikkunassa tällä hetkellä ruskea verho,
seinän kanssa samaa sävyä. Pitää mallata vielä valkoisia, päiväpeiton kanssa.
 Jalkopään seinää vasten nojaa tällä hetkellä se iso tumma peili. Sängyn toiselle puolelle tulee pinnis, kun sopiva löytyy. Valkoinen kai. Ei ainakaan kuultovalkoinen tai pyökki. Valkoinen tai tumma.
Muru haluaisi myös telkkarin tuonne vastapäiselle seinälle. Itse en ole niin varma asiasta.
Kun makkari olisi kiva pitää ihan makkarina, eikä viihdekeskuksena.
Toisaalta perusteli hyvin, että saisin imettäessä enemmän tekemistä.
Taulut on tehty itse. Tummiin kehyksiin kirppislötöjä. Kokonaisia lehtiä vuosikymmenten takaa. En ole raaskinut leikata vain kansia irti. Vähän paljashan tuo on vielä, mutta mitäs tykkäätte?

lauantai 17. syyskuuta 2011

Kausiruokaa

 Teinpä minäkin kausiruokaa Suklaamarengin ohjeella.
Hieman vain muuntelin, että sopii meille. 
Kurjaa, jos pähkinäallergikko joutuu vierestä katsomaan, kun muut herkuttelevat. 
Pähkinän tilalle tuli kookos. Kävi uunissa ja on vain vähän. Pitäisi sopia.
Kuorrutteenkin muokkasin, tosin olosuhteiden pakosta..
Joskus leipojan käsissä valkosuklaa muuttuu raejuustoksi, ihan huomaamatta. Hups!
Nyt kakun hunnuksi tuli tuorejuusto-tomusokeri.
 Kaksi päivää lepäsin kunnolla. Jouduin sairaslomalle korkeiden verenpaineiden takia.
Alapaine huiteli 102 ja proteiiniakin oli.
Nyt olen kyllästynyt, jos vähän ja kevyesti leipoisi.
Tänä aamuna heräsin siihen, että päätä särki.
Aamupalapöydässä nenästä alkoi lorotella verta.
Lisää lepoa siis.
Herkullisia kahvitteluhetkiä!

tiistai 13. syyskuuta 2011

Hento kuiskaus

Olen kantanut aivan raskauden alusta lähtien Bola-korua.
Helisevää pientä palloa, jolla uskotaan olevan vaikutus sekä odottavaan äitiin, että syntymättömään lapseen.
Haaveilin korusta jo aikaisemmin, ihan puhtaasta ihastuksesta, kauniista äänestä johtuen.
En kuitenkaan koskaan toteuttanut aikomustani sitä hankkia, en ennekuin nyt.
Käytännössä vauva kuulee kohdun ulkopuoliset äänet vasta noin raskausviikolta 20 lähtien, joten sitä ennen kai koru on ollut puhtaasti omaksi ilokseni. Toisaalta uskon myös siihen, että sisarusten äänet tulevat tutuiksi jo alusta lähtien.
Koruja on olemassa useissa väreissä ja malleissa. Kokojakin löytyy.
Valitsin kuitenkin mahdollisimman yksinkertaisen, jotta kävisi kaiken kanssa.
Kaiken kanssa sitä on käytettykin, arjessa ja juhlassa.
Nyt kyselenkin, onko teistä kukaan kantanut bolaa?
Entäpä oletko huomannut sen uskottuja vaikutuksia?
Raskausaikana tai sen jälkeen.

Tänään on hyvä päivä kaivaa villasukat esiin,
sateista tiistaita!

maanantai 12. syyskuuta 2011

Ajan hermoilla

Akuutti ostosväsymys on nyt lannistettu. Paras keino lienee tällä kertaa hoitaa tautia sillä, millä se on tullutkin.
Pätee muuten muutamaan muuhunkin juttuun.
Käytiin Murun kanssa treffeillä perjantaina ♥
Syötiin aluksi ihan rauhassa pidemmän kaavan mukaan kreikkalaista, jonka jälkeen suunnattiin ostosparatiisiin. Pääasiallinen syy taisi olla pieni symbioosissa elävä vapaamatkustaja, joka muokka kehoa suuntaan jos toiseen.
Eli tässä kohdassa toteamme, ettei ne legginsitkään ihan kaikkee veny..
Koska alati muuttuvaan temppeliini on tällä hetkellä turha panostaa sen kummemmilla vaatteilla, voin katsella jotain ihan muutakin. Edellinen kelloni huusi sekä puhdistusta, että rannekkeen vaihtoa ja oma käteni kaipasi vaihtelua. Aikani tutkittuani valikoimia päädyin gantin ja tämän välillä tähän.
Miten se valkoinen vaan houkuttaa niin?
Edellinenkin kello oli valkea ja sitä edellinen.
Tähän liittyy varmaankin myös outo kiintymykseni "keltaisiin" talvikenkiin..
Perjantai-lauantai välisenä yönä minuun iski myös ihan puskista syysflunssa. Lauantai meni käytännössä sängynpohjalla, lukuunottamatta aamuista pientä kyläilyä.
Eilen jaksoin jo hieman puuhatakin, niin ja käydä siellä ikeassa. Luulen sen kostautuneen tänään.. Olo on todella vetämätön ja päässä humisee. Jos tässä muutaman särkylääkkeen avulla tauti selättyisi, kun ei kerran kuumettakaan ole. Unelmia ja toimistohommia siis!
***
Nauttikaa ihanan kirpeistä syysaamuista ♥

perjantai 9. syyskuuta 2011

Makuuhuoneen inspiskuvia

Myönnetään. Olen tuuliviiri. Mieli muuttuu ja ideat.
Näissä kuvissa on nyt sitä jotain, sitä yhteneväisyyttä kaikissa. 
Se juju.
Katsotaanpa miten saadaan se istutettua meidän kotiin ja tyyliin.
Tänään vihdoin saadaan makuuhuoneeseen väriä, ulkoistettiin se.
Omat rahkeet ei vaan tällä hetkellä riitä, ei ole aikaa.
Onneksi sentään ammattilaisella on!

 Jätettiin lista päivän hommista, toki sovittiin tietenkin jo etukäteen.
Saadaan yläkerran halli viimeisteltyä, Nopsterin huone myös.
Niin ja makuuhuoneessa päästään alkuun!
Ostin sinne jo maailman ihanimman valaisimen yöpöydälle laitettavaksi.
Ikeassa pitäisi vielä käydä, jos lauantaina änkeäisi sinne muiden mukana.
Ostoslistalla jotain kehyksiä, tauluhyllyjä, vekkari...
Samalla kurkkia, joko uusi puoli Vantaan Ikeassa olisi auennut!
Siellähän on meidän vanhaa kotia hei!

Toivotaan, että kaikki mahtuu juuri niin kuin olen suunnitellutkin.
En siis mitannut, en uskalla. Menee visiot mönkään jos ei mahdukaan. Pieni jännitys tekee terää.
Suurpiirteisiä linjoja, niistähän ne suuret taiteilijatkin tykkää.

Ei sitä tummaa sänkyä saa vaaleaksi, kuin uuden ostamalla, niin ja maalaamalla.
Jätetään siis suosiolla tummaksi ja lähdetään siitä.
Muutama vauvan juttu olisi vielä hakusessa, mm. pinnasänky jne.
Meillähän ei siis ole mitään jäljellä, esikoisen piti olla viimeinen lapsi. Itseasiassa, jos totta puhutaan.. Meillä ei ole mitään vauvalle vielä hankittuna..
Jos teillä on tarpeettomana, tarjoa sähköpostilla.
Syksyistä perjantaita toivotellen ♥

torstai 8. syyskuuta 2011

Kiitos hyvää!

 Vauva kasvaa kovaa vauhtia ja samalla vatsakin, puhumattakaan nyt muista kehonosista..
Viikot vaihtuu pian ja kohta eletään jo yhdeksättätoista raskausviikkoa, aika kuluu hirveän nopeasti!
Keskimäärin sikiön koko taitaa olla noin 200g näillä viikoilla.
Pahoinvointia ei onneksi enää ole, väsymys tosin vaivaa todella. Yleensä iltaisin olenkin niin villi ja menen nukkumaan jo kahdeksan jälkeen. Muru on kyllä korvaamaton..
Vauvan potkiminen ja myöriminen on jo jokapäiväistä, mutta vielä muut perheenjäsenet eivät ole päässeet siitä nauttimaan. Lapset kyllä odottavat innoissaan tulevaa sisarusta.
Vauva tulee kuulemma rakettien jälkeen, vähän on jo kuusivuotias alkanut miettimään, että noinkohan se vaan haetaan sieltä sairaalasta.
Pian selviää, minkä merkkinen yksilö meille olisi tulossa. Käydään kunnan tarjoaman ultran lisäksi myös Femedan 3D ultrassa todennäköisesti. Nopsterista ja Tirpasta on siellä kuvatut dvd:t, joten eiköhän tämäkin saa omansa.
Tukalaa oloa ja supistuksiakin on jo alkanut tulemaan. Sinänsä ei mitään uutta, mutta ajattelin säästyväni tässä niistä. Toiveajattelua kai..
Nopsterin odotuksessa kärsin lievästä raskaushepatoosista, eli maksan toimintahäiriöstä.
Tirppanan kanssa istukan tällin jälkeen se ei tuottanutkaan enää lapsivettä, sekä sain alkavan raskausmyrkytyksen. Näiden takia synnytys käynnistettiinkin jo viikolla 38, maattuani ensin melkein kaksi viikkoa osastolla.
Molemmat edelliset synnytykset ovat siis käynnistettyjä ja vauvat olleet sylissä jo kolmessa tunnissa. Vähän jännittää, että miten sitä osaa sitten lähteä synnärille. Kätilö tosin sanoi, että yhden supistuksen jälkeen voi ja kannattaakin jo lähteä.

 Vaatteet on aikalailla samoja kuin ennen raskauttakin. Äitiyshousut tosin on ihan must! Ei mene farkut tuohon, ei..

lauantai 3. syyskuuta 2011

Peekaboo!

  Osaa meistä bloggaajista me&i lähestyi yhteistyön merkeissä. Saimme valita mallistosta vaatteen ja arvioida sen blogissamme.
 Olin jo etukäteen katsellut tätä peekaboo chicken paitaa ja Nopsterin viimeinen ihastunut sana löi päätöksen lukkoon. Vähän epäilytti tosin, siis tuo ribbi. Mutta onneksi on tiheää ja ryhdikästä kangasta. 
Meillä on kaapissa paljon vanhempi vihaiset koirat -paita ja täytyy myöntää, ettei lörppö kangas oikein ole se mieluisin. Tämän paidan värikkyys on ihan omaa luokkaansa ja kokemuksesta tiedänkin, että printti on ja pysyy. Useat printit halkeilevat pesussa, mutta näissä ei ole käytetty lainkaan pvc:tä.
 Paidan takapuoli jakaa mielipiteitä, mutta olkoon. Pienempi paha tämä on, kuin moni muu.
Sitäpaitsi hei kuusivuotias ja kakkahuumori. No, se nyt vaan toimii, vaikka äidit ei niin välittäisikään..
 Mitoitus on edelleenkin reilu ja kasvunvara on otettu huomioon jo etukäteen. Nopsteri oli muutama viikko sitten 6v neuvolassa 115cm pitkä ja tämä 110/116cm kokoinen paita on kyllä juuri passeli koko. Hihoja me käännettiin se yksi kerta ja saa olla käännettynäkin toistaiseksi. Onneksi näissä on fiksuna käytetty järkeä myös kääntövarassa. Paita nimittäin jatkuu siistinä myös kääntöpuolella. Jos paidassa olisi moniprintti, sekin jatkuisi siistinä sisäpuolella ja huoletta onnistuu kääntäminen.
 Me yhdistettiin tämä vanhemman malliston sweatjackettiin, joka muuten löytyy tästäkin mallistosta, tosin eri väreissä. Toimisi huippuhyvin myös canvas housujen kera, joita kaapista myös löytyy.
Kiitos vaan sinne! Me ollaan ja pysytään faneina edelleen!

torstai 1. syyskuuta 2011

Syyspihaa ja akuutti ostosväsymys

 Minusta on tullut vallan surkea shoppailija. Menen kauppaan, ihastelen ja mallaan.
Totean, että ei me oikeastaan tarvita, lasken käsistäni.
Toistetaan tarvittava määrä.
 Hei, mihin on kadonnut jännitys ja uuden ihastelu?
Tai se, että odottaa jo seuraavaa päivää, että pääsee ulkoiluttamaan löytöänsä?
Mielellään pitäisi keksiä vielä samalle päivälle jotain, vaikka postinhaku.
Että ihan vaan hetkeksi.
 Eikai se syksystä voi johtua? Täällähän pitäisi olla intopiukassa syyshankintojen kanssa.
Eikai se vauvasta voi johtua? Minunhan kuuluisi jo hypistellä.
Tuntuu, että ei vielä. Tuntuu, että onhan tässä aikaa.
 Siis onhan niitä ideoita! Kaikkea, mitä tarvitsen ja haaveilen ostavani.
Ihan lampuista kaulahuiveihin. Sitten kuitenkin, no emmänyt.
Ehkä makkariremppa on se lääke? Minulla on pieni yhteistyökin liittyen sen sisustamiseen, sellainen mistä on myös pientä hyötyä yhdelle teistä lukijoista.
Tästä lisää vähän myöhemmin.
 Huomenna alkaa makkarin teippaus, maalinhaku ja myöhemmin katku. Muutama kasvi lisää istutuksiin. Me&I vaatteiden sovitusta ja kuvailua. Yhdet kutsutkin.
Leipomista ja herkuttelua.
Ehkäpä se siis johtuukin näistä arkiviikoista.
Kun viikonloppu lähestyy, alan elää <3
Elämäntäyteistä loppuviikkoa sinullekin!