tiistai 14. elokuuta 2012

Ekaluokkalaiselleni.

Reppu ostettu. Kengät katsottu.
Äitiä varoitettu: älä sitten itke.
Sinä olet jo iso, kuvitelmissani vielä joskus kiikut vauvana sylissäni.
Tahtoisin reppuusi panna monia hyviä asioita: kauneuden, avaruuden, ennakkoluulottomuuden, tuulen ja auringon.
Toivoisin, että sinä saisit opettajaksesi ihmisen, joka antaisi sinulle tiedon ja kehottaisi sinua epäilemään sitä.
Siitä syntyy oivallus.
Ota vaan vielä kädestä, hikisestä nyrkistä. Likistä vähän.
Seisot rannalla, Nopsteri.

-tuntematon-



Mä ulvon täällä liikutuksesta!
Jotenki olen aina ajatellut meitä pikkulapsiperheenä, en että ne joskus kasvaa..

(reppu, lippis ja kengät dc, huppari timberland, shortsit pomp de lux)

6 kommenttia:

  1. Tässä pitäisi olla se facebookin "tykkää" nappula :) meillä mentiin vasta eskariin, mutta voi luoja kun sekin oli haikeaa. Mihin mun vauva meni?! Tyylikäs nuori mies teillä :)

    VastaaPoista
  2. rankkaa on - napanuora vinkuu, kun äiti ei pysty päästään irti... oih.
    Just tyttö soitti, että oli päässyt IP-kerhoon yksin, eikä olisi joutanut millään äidin kanssa juttelemaan : / yhyy

    VastaaPoista
  3. Voih...lapset kasvavat niin nopeaan!

    VastaaPoista
  4. "Olen unessa useasti
    sinun kaduillas, koulutie.
    Kotiportilta kouluhun asti
    minun askeleeni vie.

    Syysaamu kirpeä koittaa
    yli heräävän kaupungin.
    Ja sen laidassa koski soittaa
    tutun sävelen ilmoihin.

    Talot matalat kahta puolta -
    miten tunnen ne tarkalleen!" jne...

    Jo vain, niiskuttaa tääkin. Tästä se uusi, tuntematon elämäntaival alkaa ja siihen mahtuu niin paljon, tiedät mitä tarkoitan.

    Kohta tuo kaikki onkin jo arkirutiinia, mutta parasta on se, että äiti on kotona, kun lapsi tulee koulusta, se luo sitä turvallisuutta. Vaikka ihana pullan tuoksu:) Kaikkea hyvää ja ennenkaikkea tuolle "pikku matkalaiselle". -m-

    VastaaPoista

Kiitos kivasta viestistä ♥