tiistai 28. helmikuuta 2012

Imetysjuttuja























Vauva rinnalla syömässä on niin hento ja herkkä asia <3 Vähänkuin nuo viimekesän ajatuksenkevyet hahtuvat.

Olen imettänyt molempia isoja noin vuoden ikäisiksi saakka. Välillä hammasta purren, useimmiten iloiten.

Omat haasteensa toi Nopsterin allergiat, joista merkittävin oli imetysaikaan maitoproteiini. Minäkin diettasin, huh! Miettikää sitä jälleennäkemisen riemua, kun vajaa vuoden jälkeen sain syödä taas juustoa!

Olen jokaista imettänyt ns. lapsentahtisesti. Ei tuntiaikatauluja tai muitakaan. Joskus se on jopa tarkoittanut: ei tuttia. Minä olin se tutti.

Tälläkin kertaa mennään lapsentahtisesti, Pienimmän aikataulujen mukaan. No vähän äidinkin tuossa viime viikolla, sillä päälle pamahti elämäni ensimmäinen rintatulehdus. Voi video! En muista aikuisiälläni olleeni koskaan NIIN kipeä. Kuumetta parhaimmillaan melkein neljäkymmentä ja karmea olo. Imettää piti, vaikka sattuu.
Nauti siinä sitten..

Pienin ainakin nautti. Saa vain olla, äiti makaa lahnana vieressä ja maitoa melkein väkisin naamariin. Ja tuttinakin se on! Mahtia!

No siitä nukkumisesta.. Itsehän sain antibioottikuurin ja Pienin siis tavallaan kanssa. Ei nukuta. Ei tippaakaan. Mutta kyllä tää tästä, ihan pian. Muutama päivä kuuria jäljellä. Ja d-vitamiinin seassa on jo valmiiksi maitohappobakteereja. Loistava keksintö.

Imetysvaatteena olen kokenut kätevimmäksi tavallisen spagettiolkaitopin. Siihen neule tms päälle, paita kuitenkin mielummin, ei takki tai huppari. Pienimmän ruokkiminen käy kätevästi kahden paidan välistä. On niitä varsinaisia imetyspaitojakin joskus kokeiltu, itseasiassa esikoisen kanssa. Boob-merkkinen valikoitui suosikiksi samalla kun h&m jäi kaapin perälle käyttämättä.

Kertokaahan omia imetyskokemuksia/tarinoita/ongelmia-ratkaisuja? Näistä saa aina hyviä vinkkejä!






















Lapsentahtisesta imetyksestä saat lisätietoa esimerkiksi TÄÄLTÄ. Minulle siellä oli sekä uutta, että ennestään tuttua juttua, suosittelen, jos aihe kiinnostaa.

maanantai 27. helmikuuta 2012

Idea jakoon

Minulla on kylppärissä ihan tosi kätevä juttu! Nimittäin "lost socks" -kori.

Yleensä ripustan sukat pareittain kuivumaan, mutta jos paria ei löydy, niin selkeästi kaksi eriparista, jotka on helppo viskata juurikin tähän koriin odottamaan kaveriaan. Tai ehkäpä se on jo siellä?

Kori on toki hyvä käydä vaikkapa kerran viikossa läpi, jossei satu omaamaan valokuvamuistia, sillä joskus saattaa käydä, kuten allekirjoittaneelle tänään: sieltä löytyi kahdeksan paria omia sukkia..

Näppärä saattaisi askarrella tähän jonkun kivan kyltin, ehkäpä tilaankin sellaisen kyltintekijältäni! Korin vuorikangas on alkuperäinen, mutta halutessaan se on helppo ottaa irti ja surauttaa mallista sopivan värinen.

lauantai 25. helmikuuta 2012

Rakastan niin kauan kuin mä voin


























...Illan hiljaa viiletessä rakastan sua vielä.
Valosta on aavistus ja lupaus aamunkoin.
En kaiken tämän keskellä kai muusta enää tiedä.
Rakastan sua vielä.
Rakastan niin kauan kuin mä voin.


-Juha Tapio (feat. Pienin ja Tirppana)



tiistai 21. helmikuuta 2012

Ihankuin oikeat kengät!

Vielä en ole uskaltautunut shoppailemaan, jos paikallista s-markettia ei lasketa, mutta vielä raskaana ollessani kolusin alemyyntejä. Vannoin, että aleissa ei ole niin mitään, mitä tarvitsisin sieltä ryysiksen keskeltä, mutta toisin kävi.

Ja oikeastaan nämä oli ne ihan viimeiset alet tuossa reilut neljä viikkoa sitten. Samalla, kun pyörähdin popin alessa, löysin vastapäätä crocsin myymälän. Päätin käydä pyörähtämässä ja kassin kanssa takaisin..
En voi kuin suositella näitä crocsin popoja! Unelmankevyet jalassa, painavat varmaankin noin 200g, pitävät materiaalinsa ansiosta jalat kuivana vaikka lätäköissä, sekä lämmön pakkasilla.

Nämä ovat siis harjattua crocs materiaalia ja näyttävät ihan oikeilta kengiltä, vau!

Nopsterikin suosittelee.

lauantai 18. helmikuuta 2012

Sonos

Kiitos vielä yhteisesti kaikille edelliseen postaukseen vinkkejä antaneille. Ne ovat kultaakin kalliimpia!

Laittelinkin vielä kommenttia sinne boksiin, että mikä tilanne on nyt.

Nyt kotihommia, ei sellaisia töitä, vaan vähän hifiä ja sisustusta.

Kuten jo aikaisemmin totesin, kun esittelin meidän uuden työnurkkauksen alakerrassa, hifin ulkonäkö on ensiarvoinen asia. Kun vielä ääni pelaa ja muutkin toiminnot ovat kunnossa!






















Meillä on kotona Sonoksen järjestelmä, joka on alkuepäilyksistä huolimatta osoittautunut äärettömän kivaksi!

Idea on siinä, että yläkerrassa (meillä) on pienenpieni keskusyksikkö, joka ohjaa irrallisia kaiuttimia. Keskusyksikköä taas ohjataan esim. sovelluksella iphonen kautta. Toimii myös tietokoneesta.


Tällä voi soittaa mm. omia spotify-listoja tai vaikkapa kuunnella radiota maailmanlaajuisesti. Jouluradio keskellä kesää? Onnistuu!

Erillisten kaiuttimien ansiosta musiikki jatkuu huoneesta toiseen. Meillä on yksi alakerrassa ja yksi Nopsterin huoneessa. Jälkimmäisessä soi muuten non-stoppina frontside ollie.

Onko teillä Sonosta? Vai joku muu vastaava järjestelmä?

ps. te kanssabloggaajat, joilla on vauva.. miten ihmeessä teette sen?! millä ihmeen ajalla te postaatte :D

torstai 16. helmikuuta 2012

Väliaikatietoja ilman kuvaa..

Terveisiä täältä meidän bunkkerista!
Eilen kokeiltiin ihan vähän ulkoilua vauvan kanssa, kun pakkanen sen salli ja vauvan itku kävi niin kovaksi, että ainoa keksimäni ratkaisu enää oli kokeilla vaunuilua.
Auttoihan se hetkeksi onneksi <3

Meille on siis haikara tiputtanut vähän masuvaivaisen vauvan.
Tänään käytiin suosituksesta vyöhyketerapiassa kokeilemassa auttaisiko se meitäkin?
Toivotaan niin.

Bloggaaminen on siis kärsinyt vähän inflaatiota hetkellisesti. Vartin unipätkillä ei saa mitään kovinkaan proosallista aikaiseksi..

Kertokaahan hyviä vinkkejä, millä vauvan vatsavaivoja voisi helpottaa? Itselläkin tekee pahaa, kun toista sattuu ja uni on hukassa.

Huomenna käyn luontaistuotekaupasta ostamassa laventeliöljyä, jota tipautan tipan kylpyveteen ja jota voi käyttää vauvahieronnassa vyöhyketerapeutin ohjeiden mukaisesti.

Nauttikaahan upeista ilmoista! Palaan pian järkevämpien kuulumisten kera :)

lauantai 11. helmikuuta 2012

Elämä on tässä ja nyt

Kiitos kaikille onnitteluista näin yhteisesti! Olen todella otettu ja onnesta soikeana <3

Otsikon mukaan elämä on tosiaan hetkestä kiinni pitämistä, nauttimista. Ettei yksikään kohta, tuoksu, katse, unohdu.

Vaikka pienin on todella kiltti, nukkuminen on tuottanut hänelle ja samalla minullekin haastetta. Mutta tosiaan, sylissä on tällä hetkellä viiden päivän ikäinen ihanuus, me vasta opetellaan. Myös sitä nukkumista.
Ruuanlaitto on kuitenkin välttämättömyys. Minulla on kolme muutakin suuta ruokittavana ja koska pienin ei ymmärrä vielä ajan ja odottamisen käsitteitä, täytyy kaiken tapahtua itsekseen tai äärimmäisen nopeasti.

Meillä ollaankin syöty viimeaikoina esimerkiksi uuniperunaa tonnikalalla ja fetalla ja spagettia jauhelihakastikkeella. Tänään Muru rakensi ämpärillisen salaattia jääkaappiin. Myös keitot toimivat tässä tilanteessa, kuten seuraava herkkukin:

Mozzarellapestotomaatit:

Tomaatteja syöjien mukaan
Mozzarellaa (yksi riittää kolmeen tomaattiin)
Pestoa
Mustapippuria

Viipaloi tomaatit haitarimaisesti, jätä pohjasta kiinni toisiinsa. Lisää väleihin mozzarellaa ja pestoa maun mukaisesti. Pikainen uunitus 250c ja muutama minuutti, että juusto sulaa. Rouhi päälle tuoretta mustapippuria.

Arvontakin on päättynyt! Voittaja oli tällä kertaa aana, laitatko minulle sähköpostilla osoitteesi, niin lähetän palkinnon sinulle. Onnittelut!

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Se, joka syntyy maanantaina..

...on kaunis aina <3

Pienen pieni rakkauspakkaus 3010g ja 47cm.

Aika tuntuu epätodelliselta, olo myös. Maailma on jatkanut menoaan ympärillä, vaikka omani on pysähtynyt hetkeen.

perjantai 3. helmikuuta 2012

Neljäskymmenes


Neljäskymmenes ärvee on saatettu käyntiin. Uskoinko, että päästään tänne saakka? En! Uskoiko lääkärit? Ei! Ja silti, tässä sitä ollaan. Huikeaa!

Kuulumiset on kaiketi samat, kuin edellisillä kerroillakin. Verenpaineet huitelee ihan omissa sfääreissään, niillä saa jo naamavipin paikalliseen sairaalaan. 99 ei ole alapaineena tarpeeksi, sen sijaan jos se olisi tasan sata, tehtäisiin toimenpiteitä. Niinkuin verenpainelääkitys, näillä viikoilla.

Äh.. se siitä valittamisesta. Kyse on enää päivistä ja saamme pienen rakkauspakkauksen syliimme <3


Sitä odotellessa voi nauttia kivoista ja kauniista asioista.

Uusi villatakki, uusi huivi.. uudet kengät.
Uusia kukkia ja uudet kynnet.

Yksi timangi jokaiselle ihmeelle, jotka olemme Murun kanssa saaneet alkuun tähän maailmaan.




Mikäs tässä on odotellessa, kiire mihinkään. Valmiissa maailmassa.

Rauhallista viikonloppua teille kaikille ihanat <3

ps. polkaistaanko käyntiin vauvalotto? tyttöhän sieltä on kuulemma tulossa, mutta milloin?

torstai 2. helmikuuta 2012

Yritän edes..

Syksyn mittaan olen saanut erinäisiä tunnustuksia blogistaniassa, kiitos <3

Lotta,  Sanna, Hanna, anana ja  Mamma outolintu   ovat jättäneet pallon minulle, mutta olen tosi huono vastaamaan näihin..

Koska kaikkiin näihin liittyy erilaisia paljastuksia, kokeilen nyt kertoa itsestäni jonkinlaisen tarinan.
-Meillä on kuivausrumpu, tai oikeammin kuivaava pesukone. En vaan pidä sen vaatteisiin tuottamasta odourista, joten en käytä sitä. Oikeastaan koskaan. Noh, kaksi kertaa vuodessa.. Mutta kuivausrumpu pitää olla.

-Olen luonteeltani malttamaton. Kaksijakoinen. Jos saan päähäni jonkun idean, oli se sitten matka, sisustus, vaate jne.. se on saatava heti. Sen sijaan jos joku ehdottaa minulle jotain, mietin sitä hyvinkin pitkään. Muru on ottanut tämän salaiseksi aseekseen. Oletteko nähneet elokuvan inception? Hän usein kertoo minulle jonkun suunnitelman tai idean ja odottaa, kunnes ilmoitan saaneeni (kuulemma) saman idean ja sitten toimitaan.

-Vaikka itse toivon asioiden tapahtuvan nopeasti ja olen hyvinkin malttamaton, yritän opettaa lapsilleni, että kaikkea ei voi saada heti. Tekopyhää..

-Se tunne, kun astut kuiva sukka jalassasi lätäkköön kotona. Lumesta sulaneeseen tai suihkusta tulleeseen.. Se tunne on maailman jäätävin! Hyvänä kakkosena tulee murut tai hiekka lattialla. Yleensä imuri laulaakin usein, mutta oikeastaan aina täytyy olla sukat jalassa. Huh!

-Rakastan lukemista ja rauhallista musiikkia. Voin viettää tuntikausia, koko päivän, kirjan ääressä kuunnellen höpömusiikkia. Sen sijaan esimerkiksi tarpeeksi heavy musiikki esimerkiksi autossa saa minut ajamaan ylinopeutta ja käyttäytymään huonosti liikenteessä.

-Haaveilen isosta talosta. Kivitalo, puutalo, romanttinen talo, ei sen väliä.. Kohde muuttuu lähes yhtä usein, kuin aurinko nousee. Pääasia, että talo olisi just eikä melkein meille suunniteltu.

-Aloitan tosi usein jonkinlaisen elämänmuutoksen. Parempi ihminen, parempi ruokavalio, parempi äiti, parempi liikkumaan.. Yhtä usein, kuin tämä on aloitettu, se myös loppuu.

Koska olen näiden tunnustuksien kanssa tosi huono ja jälkijunassa en laita näitä eteenpäin kenellekään nimetylle. Syystä että kaikki muut todennäköisesti ovat tehneet näitä.. Mutta jos et ole tehnyt, toivoisin että otat tämän mukaasi ja tulet kertomaan minulle, että vastasit haasteeseen. Tykkään kyllä lukea muiden vastaavia :)

Kuvat: weheartit