perjantai 30. marraskuuta 2012

Silverjungle goes pop up!

Olettehan huomanneet sivupalkissa Silverjunglen tulevan pop up -tapahtuman?

Tapahtumasta lisää Silverjunglen FB-sivulla.

Muistakaahan osallistua myös Myllymuksujen arvontaan edellisessä postauksessa!

torstai 29. marraskuuta 2012

Villaa - Ylle osa 2 ja arvonta.

Samassa paketissa Myllymuksuilta pehmoisten pololo-tossujen kanssa tulivat nämä maailman parhaat merinovillalapaset.

Koska Pienin ei vielä juurikaan leiki ulkona, nämä ovat olleet loistavat ulkoilussa. Ja kun käsille alkaa löytyä enemmän tekemistä, menevät vielä hanskojen alla, kerroksina.

Peukalottomia, 0-1 vuotiaille sopivia tumppuja myydään monessa kuosissa, mutta valkoisen ystävänä valitsin luonnollisesti ne.

Suorastaan harmittaa, että kokoa on vain yksi, sillä ainakin minä tilaisin näitä useammat peukalolliset rukkasten alle lämmittämään. Että vinkvink vaan tuotesuunnitteluun!

Tumppuosa on sileää merinovillainterlock neulosta ja resorina samaa materiaalia ribb-neulos. Pitkähkö varsi pitää tumput hyvin paikoillaan ja käden kasvaessa sen voi suoristaa ja näinollen kasvattaa käyttöikää. Toki peukalottomuus hankaloittaa hieman, mutta ei ole tuntunut mitenkään ratkaisevalta.

Tumput ovat Myllymuksujen omaa tuotantoa ja valmistettu Suomessa. Tuotteella on myös avainlipputunnus.

Merinovilla sopii usein tosi herkällekin iholle, joten jos markettihanskat tuntuvat pahalta, suosittelen tilaamaan nämä. Hinnallakaan näitä ei ole pilattu!

Mutta sitten siihen arvontaan!

Koska näin joulunalla olen hövelillä tuulella, enkä ole tänä(kään) vuonna järjestämässä mitään kummempaa joulukalenteria, ajattelin arpoa teidän lukijoiden kesken bloggauksestani palkkiona saadun lahjakortin.

Lahjakortin arvo on 20e ja sen voi käyttää Myllymuksujen nettipuotiin tai maksuvälineenä Muksupuodissa Juupajoella. Lahjakorttia ei voi vaihtaa rahaksi.

Koska mä olen äärettömän huono kirjoittamaan interaktiivisia tekstejä, haluan jollain tapaa kiittää lukijoitani siitä, että olette pysyneet matkassa mukana. Tämä arvonta onkin siis tarkoitettu bloggerin kautta rekisteröityneille lukijoille. Toki halutessasi saat liittyä kesken arvonnankin.

Kaikki osallistuvat yhdellä arvalla. Arvonta alkaa tänään 29.11.2012 ja päättyy  sunnuntaina 9.11.2012 jolloin lahjakortin ehtii käyttää halutessaan pukinkonttiin.

Jos onni ei suosi, saman lahjakortin alkaen 5e voit ostaa pukinkonttiin täältä.

Onnea arvontaan!

ps. arvonnan suorittaa ipanat ja mielivaltaisena valvojana toimii bloggaaja.


























(tuotteet on saatu bloggaajayhteistyönä)

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

tiistai 27. marraskuuta 2012

Ticket outdoor goes Bellybutton

Kun Ticketiltä otettiin minuun yhteyttä ja ehdotettiin yhteistyötä, suostuin mielelläni. Meillä ei juurikaan kyseisen firman vaatteita ole ollut, mutta mielikuva oli positiivinen.

Sain valita mieleiseni tuotteen ja näin talven kynnyksellä päädyin luonnollisesti toppahaalariin sen puutteessa. Mietin ensin, josko olisin valinnut haalarin Tirpalle, jolloin sille olisi ollut myös seuraava käyttäjä meidän perheessä, mutta valitsin tällä kertaa kuitenkin Pienimmälle.

Tärkeimmät kriteerit valinnassa olivat toki kuosikin, mutta ennenkaikkea se, että haalari on erittäin lämmin ja pitää kosteutta. Pienin ei välttämättä vielä tänän talvena kävele ulkona, joten jos hangessa istutaan, on parempi pysyä kuivana ja lämpimänä.

Haalarin kuosi on yhteistyössä saksalaisen Bellybuttonin kanssa tehty. Bellybuttonin takana on viisi äitiä, joiden fokuksena on luoda hauskaa muotia lasten makuun. No minusta myös aikuistenkin! Koko yhteistyömalliston tytöille löydät klikkaamalla tästä (ja sieltä pääsee myös poikienkin mallistoon.) Bellybuttonin omiin tuotteisiin voit tutustua klikkaamalla tästä.

Itse en ole koskaan tilannut kummastakaan, mutta Ticketin haalari tuli todella nopeasti, parissa arkipäivässä ja kuten FB tykkääjät tietävät, perjantai-iltana ihan kotiovelle asti.

Haalarin kaveriksi meillä on reiman minitec toppahanskat ja toppatöppöset.. Hanskat kuvassa ulkoilun jäljiltä.. Lisäksi lahjaksi saatu supersöpö karvahattu. Töppöset toistavat pohjaväriä ja hattu ja hanskat ovat samaa sävyä tähtien kanssa. (Olen myös miettinyt, että tilaisin stonzit nyt talveksi vielä)

Koska olen kuullut, että Ticketin ulkovaatteet ovat reilua kokoa, kysyin apua mitoituksessa ja päädyttiin Pienimmän mittojen mukaan kokoon 74cm. Tällä hetkellä haalari on reilu, mutta ei missään tapauksessa häiritsevästi.

No miltä se sitten näyttää päällä? Ihanalta!

Toivotaan, että pian saadaan pakkasia ja lunta, että pääsee käyttämään enemmänkin. Ja voin vaan kuvitella, kuinka style Pienin on pulkassaan!

Siihen asti ja tietty muutenkin automatkoilla käytössä on suloinen setti Silverjunglelta, joka on just eikä melkein täydellinen leudommille ilmoille. Pieninhän myös nukkuu päiväunensa toistaiseksi vaunuissa, lämpöpussissa (joka on muuten väärän värinen! jos joku haluaa myydä meille mustan, laitathan mailia), joten kovin paksua settiä ei vielä tarvita.

Ja siis tärkeäähän on myös olla sävy sävyyn vaunujen kanssa ;)



(pahoittelen vesileimoja keskellä kuvaa, mutta en julkaise lapsista enää kuvia, joissa leima on helppo rajata pois)

maanantai 26. marraskuuta 2012

Sillävälin.

Suuntasin sunnuntai aamuna ipanoiden kera hoploppiin treffaamaan ystävääni, jonka näkemisestä oli kulunut yksinkertaisesti ihan liian pitkä aika. Hävytöntä!

Viimeksi nähdessämme istuimme monta tuntia terassilla iltaan asti ahmien brita-kakkua ja jutellen, juttu jäi silti kesken. Vaikka aikaa olikin kulunut, juttu lähti suurinpiirtein siitä, mihin se oli jäänytkin, rönsyillen taas ties mihin aiheisiin ja jälleen jäi kesken.

Lapset viihtyvät toistensa seurassa, itseasiassa hehän meidät toivatkin yhteen. Kuten aika monen muunkin ystäväni kanssa on käynyt. Vastapainoksi toki löytyy niitäkin, joiden kanssa olemme kuusitoistakesäisinä istuttu auton takapenkillä hihkuen ja niitä, joiden kanssa on opiskeluaikoina juotu ihan vaan pari ylimääräistä punaviiniä. Muunmuassa.

Yhtäkaikki, minulle kovin rakkaita!

Nyt sovittiin, että ihan pian jo nähdään taas.

Mutta siihen, mitä tapahtui sillävälin.. Kävimme vielä ulkona syömässä koko perhe ja kotiinlähtiessämme Muru totesi, että hänellä oli projekti menossa ja jäi kesken, että koti on kaameassa kaaoksessa. No great.

Avasin kotioven ja Muruhan se oli sillävälin siivoillut ja mallannut kotia uuteen uskoon. Mitään sotkua ollut, päinvastoin! Pölytkin pyyhkinyt.

Sohva siirtyi hieman ja sai sivupöydän, jolle tuotiin tuplakupla makuuhuoneesta tuomaan valoa tuonne pimeään kulmaan. Ihan loistoidea! Rahi siirtyi keskemmälle ja on ihan hieman irrallaan sohvasta, niin että mahtuu kulkemaan välistä. Eihän tämä iso muutos ollut, mutta erittäin tervetullut ja ratkaisi yhden ongelman.

Seuraava muutosaihe taitaa olla television vieminen seinälle sitten, katsellaan..


sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Valokuvauskurssilla.

Blogin myötä valokuvaaminen on lisääntynyt huimasti. Ensin kotia, sitten lapsia, vähitellen luontoa ja maisemiakin. Pikkuhiljaa silmä on harjaantunut katsomaa elämää linssin läpi, miten ihana yksityiskohta! Miten ihanasti nuo kaikki on asettunutkaan!

Kamera on kasvanut käteen kiinni. Pokkarilla tulee enää harvemmin kuvattua, yleensä tuo iso mötikkä kulkee mukana. Hihna olanyli ja kamera kainaloon. Julkisella paikalla kuvaaminen ei ole enää juurikaan kiusallista.

Vietin lauantain kaksiosaisen valokuvauskurssin ensimmäisellä puolikkaalla. Sain perjantaina soiton, että jonottamani paikka on sittenkin vapautunut, oi onnea!

Kylmiltään sinne vaan ja kantapään kautta.

Virhe nro 1: tutustu kameraasi kunnolla ennen kurssia. siis avaa ohjekirja. edes kerran.
Virhe nro 2: oma perusjärkkärini perusputkineen oli kurssin varmaankin kolmanneksi surkein kamera. siis niiden pokkareiden jälkeen.
Virhe nro 3: tutustu termeihin ennen kurssia

nämähän (paitsi nro 2, mutta olen silti oikein tyytyväinen kameraani) olisi voinut välttää käymällä tekniikkakurssin, mutta minäpä en saanut sieltä sitä jonopaikkaa. ehkä siis ensivuonna!






















Harjoittelimme kuvauskulmaa, sommittelua, polttovälin käyttöä, sekä syväterävyyttä. Kohteen irroittaminen taustasta, kuvaus niin, että koko kuva on terävä.

Läksyjäkin tuli seuraavaa kertaa varten, mutta jos aika ei millään riitä, voi tuoda valmiitakin kuvia näytille.

Tässä vaiheessa jäin miettimään, varsinkin henkilökuvausta. Ottamani valmiit henkilökuvat ovat suurin osa lapsistani. Hyviä kuvia, miellyttävät silmää tasapainoisuudellaan ja sommittelullaan, mutta teknisesti väärin. Liikaa sitä ja tätä, liian vähän tota. Ammattilaisen silmään siis.

Milloin onnistuneesta kuvasta tulee epäonnistunut?

Haluanko, että valmis lempikuvani puretaan osiin ja analysoidaan. Milloin tunnepitoisesta kuvasta tulee pelkkä pikselimössökasa? Jokuhan näkee valokuvassa matkan NYC:iin ja vapaudenpatsaan, toinen epätarkkuuden ja väärän ISO:n.

Toisaalta saako kuvasta enemmän irti repimisen jälkeen? Muuttuuko kritiikki rakentavaksi palautteeksi vai onko kuva pilalla?

Ei voi oppia, ellei tee virheitä ja korjaa niitä. Mutta onko nämäkin vain näkökulmia? Sinun mielipiteesi, minun mielipiteeni?

Haluaisin niin kovasti käyttää osaa jo ottamistani kuvista, mutta ehkä teen ne virheet uudelleen jonkun merkittämättömämmän kohteen kanssa ja opin siitä.

Kyse on kuitenkin vain valokuvauksesta!

(että tällaisin kevyin miettein sunnuntai-iltaan :))
-nämä kuvat ovat kurssilla otettuja harjoituskuvia.


keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Tarpeeseen tehty.


Tuli tarve, oli tarpeita. Piti kokeilla.
Vähän mallausta mielessä, pieni googletuskin!
Sakset leikkasi ja kone ompeli.
Samaa kangasta, kuin Sauna-postauksessa käytetty laudeliina ja vieläkin jäi! Ehkä mä surautan vielä saunakorinkin hei..
Pari aloittelijan virhettä, mähän en siis ole mikään käsityöihminen. Enemmänkin perustekijä.

Mutta mikä se tarve oli?
No jossainpäin maailmaa löytyy tuttien mentävä rako. Eipä löydy enää.
Meidän tuteille on nyt ihan oma paikka.


tiistai 20. marraskuuta 2012

Tiistaiterkut.

Olipas mukavaa pitkästä aikaa pukea ihmisvaatteet päälle!
Toki vielä parempi olisi ollut näyttää vähän silitysrautaa tuolle valkoiselle tunikalle, mutta hei edes näin! Kyllä tää aina verkkarit voittaa.. Ja ihan pikkukiire sattui just täksi aamuksi.

Viimeyönäkin Pienin piti tapansa mukaan huutokonserttia, mutta aika on lyhentynyt kolmesta tunnista jo alle tuntiin. Sehän vaan virkisti! Osan yöstä kyllä nukuin olkkarin matolla, osan omassa sängyssä. Aika erikoinen ratkaisu, vaan ei tullut yöllä mieleen levittää sohvaa sitten sängyksi.

Tästä kaikesta piristyneenä kampasin naaman ja suuntasin mammatreffeille Myyrmanniin. Allaolevien kuvien ilme ei ehkä paljasta mun innostuksen määrää päästä ihmisten ilmoille, mutta uskokaa että olin ihan pähkinöinä.

Omasta mielestäni kaivoin tosi kivan yhdistemän noita housuja, tunikaa ja neuleliiviä. Tosin kun katsoo noita ryppyjä, niin ehkä tää ei näytä enää niin kivalta. Koittakaa katsoa potentiaalin kannalta! Silitysrauta, hyvä valo ja iloinen ilme. Kiva asu, eikö :)

Kävin viime viikolla myös kaupoilla ja ihan ruokakauppareissulta prismasta löysin tosi kivat lyhdyt tohon meidän sohvan ylle.

Edellinen omistaja tai sitä edellinen on aikoinaan ruuvannut muutaman koukun kattoon ikkunaseinälle ja vielä toistaiseksi en ollut keksinyt niile juuri mitään funktiota. Paitsi viirinauhojen pidikkeet tietysti. Niin ja nyt nämä lyhdyt. Siis ihan mahtavaa!

Kyllä mulla nyt on taas energiaa! Muksaa tiistaita kaikille!
(onkohan taas tarpeeksi huutomerkkejä tässä postauksessa..)


maanantai 19. marraskuuta 2012

Pehmeät Pololot.

Tilasin nyt ihan ensimmäisen kerran yhteistyökumppaniltani Myllymuksuilta saamillani lahjakorteilla.
Yks, kaks, menoks! -postauksessa pohdin Pienimmän muskaritossujen hankkimista ja täytyy sanoa, että olen äärimmäisen tyytyväinen päädyttyäni näihin pololon hiiriin.

Tossut tulivat postissa muutamassa arkipäivässä ja asiaskaspalvelu oli erittäin ystävällistä. Tapani mukaan sähläsin tilauksen kanssa, mutta tiedusteluihini ja tilauksen korjailuihin vastattiin parin tunnin aikataululla ja hyvinkin pitkämielisesti.

100% ekologisten tossujen materiaali on superpehmoista (siis todella!!) nappanahkaa ja ne on värjätty kasviperäisillä väriaineilla. Unohtamatta myöskään sitä, että tossut ovat käsityötä ja ökö-merkittyjä.

Pienimmän jalan mitta on aikalailla tasan 10cm 9,5kk iässä ja tossujen koko meillä on 20/21. Perussukka mahtuu sisään tarvittaessa, mutta taitavat olla niin pehmoiset ja jopa mukavammat ilman.





Vauvamuskarissa suurin osa lauluista leikitään lapsi sylissä, mutta ensiaskeleita hapuilevat saavat toki kipitellä lattialla. Meilläpäin muskarin lattia on tosi liukas, eikä kävely kädestä pitäen onnistu ilman jarruja.

Pololon tossujen pohja on samaa nahkaa kuin tuo lila päälinen, mutta sisäpuoli käännetty ulospäin, joten askel ei luista.

Tossujen mukana tuli vielä hauska säilytyspussi, jossa ne kulkevat kätevästi hoitolaukussa mukana!
























Pienin rakastaa tossujaan yli kaiken!
Hiirien häntiä ja korvia näperretään alituiseen. Jos tossut  ovat jalassa, ja niitä kehuu hienoiksi, kasvoille leviää intopiukee ylpeyshymy.

Pienet jalat on vaan supervikkelät.. Vaikka miten yritin kuvata näitä jalassa, voitti nopeus minun nopeuteni. Myöskään kuvankäsittelystä ei ollut apua :) Ei siis estä menoa!

Omat tossusi voit tilata klikkaamalla TÄSTÄ! Loistava valinta pukinkonttiin.







lauantai 17. marraskuuta 2012

Pikkujuttu.


Meillä on joka päivä jonkinverran käsitiskiä. Tuttipullon tutteja, puisia keittiövälineitä, pannuja.. Sen verran, että joka päivä on pestävä ja tiskiaineen oltava lähellä.

Tällä hetkellä allaskaapissa vallitsee hallitsematon kaaos. Ja vallitsee siihen asti, kunnes keksin sinne jonkinlaista säilytysratkaisua. Toisaalta vaikka pidän siitä, että tasot ovat tyhjiä, pidän myös siitä, että tarvittavat tavarat ovat kädenulottuvilla.

Pienelläkin jutulla voi saada tosi kivan muutoksen!
Tiskiaine siirtyi nätimpään pulloon, toivotaan, että on myös käytännöllinen..

Lauantai on monella siivouspäivä, että vinkvink :)

(Pienin sairastelee taas, nyt on leikkausaika varattu korviin, 9kk ikäisenä. Aika hurjaa..)

torstai 15. marraskuuta 2012

Kosketus.



























Joskus sitä vaan onnistuu vangitsemaan mielettömän hetken kameralle.
Valo, varjot..
Ehdottomasti lempparikuvien ainesta!

Ei mulla muuta (sydän)
Campaderessa on muuten Brion lelut mahtavassa alessa! Ehtis vielä pukinkonttiinkin..
KLIK!

tiistai 13. marraskuuta 2012

Matkamuisto.

Aika kivan aurinkoinen ilma tuolla ulkona! Pikkupakkanen ja aamun ekat auringonsäteet, että sitä voikin tulla pienestä hyvälle tuulelle. Pienin kiukkuaa jostain syystä ihan kamalasti, hampaitakaan ei pitäisi olla nyt tulossa. Roikkuu jalassa kiinni tai konttaa perässä ja narisee. Joten sekin, että sain sen tainnutettua tuonne takapihalle aamupäikkäreille tekee iloiseksi. Kuppi kahvia ja blogit. Mä en ole suurinpiirtein viikkoon nimittäin edes juonut sitä kahvikupillista ilman pientä takiaista sylissä <3

Nojaa, kyllä sitä vielä ehtii. Pian on jo se aika, jolloin se kipittää äkkiä karkuun ja syli on ihan tyhmä juttu. Silloin todennäköisesti muistelen lämmöllä näitä hetkiä, siis jos väsymykseltä jää jotain muistikuvia :) Onneksi on blogi, johon nämäkin mietteet saa tallennettua.

Mutta noista kahvikupeista. Tai siis minun on kahvikuppi ja Murulla teekuppi, se ei nimittäin kahvia juo. Ei edes cafe mochaa ja se on kuulkaas herkkua se! Nämä ihanat lexingtonin jättiläismukit me ostettiin matkamuistoksi viimeisimmältä Tukholman reissulta. Muru sanoi jotenkin niin kivasti, että voidaan sitten kiikkustuolissa juoda vielä näistä ja muistella sitä reissua, mistä ostettiin. Aaawww...

Meillä on muutenkin tapana tuoda aina jonkinmoisia matkamuistoja. Esimerkiksi Nopsteri. Meidän eka yhteinen reissu ja tuotiin Nopsteri sieltä sitten matkamuistona. Aika ikimuistoinen vai? Hollannista ostettiin joulukoristeita kuuseen. Sekin reissu muuten löytyy tuolta matkustus-tunnisteen alta, vinkiksi teille uusille lukijoille. Tervetuloa!

Uudet ja vanhatkin voi klikkailla sivupalkista myös fb-tykäkääjiksi, siellä on kaikenmoista lisäjuttua myös.

Ihan pian täytyy suunnata hakemaan Tirppaa enkkukerhosta, ennen sitä vielä hieman blogisurffailua. Ja ehkä mä vähän vielä googlettelen, jos tässä pääsisi pian ekoille lumille laskemaan. Reissunpäälle! Johonkin joulutorillekin tekisi mieli.. Nyt on päätetty myös, että joulu ollaan kotona ja pukkikin on tilattu. Ajoissa kerrankin. Muksaa päivää!

ps. mikä on sun paras matkamuisto? (meidän arvaatkin..)


maanantai 12. marraskuuta 2012

Lauantain tunnelmia.

_c_halloween_.jpg





















Takana on erittäin juhlapainoitteinen viikonloppu!

Ensin käytiin juhlimassa melkein beyblade mestaria turnauksessa, jossa Nopsteri pärjäsi päivän toiseksi parhaiten.
Sen jälkeen syötiin myöhäinen lounas sushibuffassa ja mahat pullollaan suunnattiin jokavuotisiin synttärijuhliin, joita juhlitaan aina Halloween teemalla.

Vapise Ninjago! Vapise Keira Knightley!


Juhlien isäntäparin puolikas oli karannut Pekingin oopperasta. Paikalla oli myös mm. erinäisiä hahmoja scream elokuvasta, yksi ruotsalainen sulkapalloilija, muutama prinsessa, aave ja monia muita viritelmiä.

Parhaan asun palkinto meni ydistelmälle screamia ja hullua hatuntekijää.



Näihin juhliin on aina panostettu sekä ruuan, että koristelun saralla. Illan isäntä on ammatiltaan kokki ja kauniimpi osapuoli työskentelee luomu- ja lähiruuan parissa. Rakkaus ruokaan suorastaan huokuu.

Lapset saivat onkia karkkeja mm. tästä pelottavasta laitteesta. Siis itse laite ei ole sinänsä pelottava, mutta se soittaa huvipuistomusiikkia samanlailla karmivasti, kuin pelottavissa klovnielokuvissa..



Lämmin kiitos taas kutsusta <3