perjantai 8. helmikuuta 2013

Ulkoilun riemua.


























Lupasinkin kirjoitella lisää tästä yksivuotiaasta.

Pienin täytti tosiaan yhden vuoden pari päivää sitten. Jotenkin vasta nyt alan heräämään siihen, miten fiksu hänestä on tullut. Pienin ymmärtää puhetta todella paljon ja vastaa siihen tavallaan. Kun kysyn, haluaako jotain, hän nyökkää tai puistelee päätään. Pään puistelu on ihan uusi juttu. Sanotaanko, että viikon on sen osannut tehdä ja nimenomaan niin, että tarkoittaa, mitä tekee. Kiitos on myös liitetty nyökkäämiseen.

Sanoja tulee tällä hetkellä vain muutama. Osa sanoista on korvattu samaa tarkoittavilla äänteillä. Esimerkiksi auto on epämääräistä pörinää ja koira taas haukunnan tapaista ääntelyä. "Oho" tulee aikalailla oikeaan kohtaan. Kun tavara tippuu (heitetään) kädestä, voi sanoa oho. Oven avaus ja kannun kannen irroittaminen saa aikaan "avaa" -sanan. Ja jos olen oikeassa, myös puhelimeen puhuminen "haloo" on meillä tämä sama "avaa".

Nopsterihan oppi puhumaan myös todella myöhään ja liikkui aikaisin. Hän lähti kävelemään 10kk iässä, Pienin 11kk iässä. Tällä hetkellä suurin osa kuljetusta matkasta tehdään kävellen tai juoksennellen, eikä askel ole enää ihan hirveän epävakaa. Stipluja sattuu edelleen. Konttaaminen on oikeastaan jäänyt taakse kokonaan ja eteneminen tapahtuu joko pystyasennossa tai peppukiitämällä. Pienin rakastaa myös portaita ja niitä kuljetaankin kotipäivinä pitkään ja hartaasti. Aluksi vieroksuin portaiden kulkemista, kunnes ymmärsin, ettei sitä voi oppia, ellei harjoittele. Tämä on siis ensimmäinen asuntomme, joka on kahdessa tasossa. No, toistaiseksi ylöspäin vasta. Tirppa lähti kävelemään vasta 1v 2kk iässä varmoin askelin, mutta artikuloi täysin selvästi hyvinkin aikaisin.

Pienimmällä on hampaita ylhäällä neljä, joista viimeisimmän sai syntymäpäivälahjaksi. Sitä edellinen taisi tulla joulupukilta. Ensimmäinen hammas taisi puhjeta 10kk iässä, joten niitä onkin nyt tupsahdellut.  Alhaalla hampaita on kaksi. Näitä pieniä leipäkirveitä on äärettömän hauska kokeilla joka paikkaan. Mm. portaita kiivetessä jokaista rappusta purraan ja ne on myös ihana iskeä äidin ojentajaan. Auuuu!

Kieltäminen aiheuttaa välittömän ärsytysreaktion, joka näytetään esimerkiksi heittäytymällä selälleen lattialle. Kädet ylös mahdollisimman letkuna, että äidin tai isin ote irtoaa. Tiedättehän? Oma tahto on löydetty ja sitä koetellaan. Vihaisena läpsii ja yrittää purra ja taas kun kielletään suuttuu enemmän. Onneksi tiedän, että tämä vaihe on yhtä ohimenevää kuin uhma ja määrätietoisella etenemisellä päästään voiton puolelle.


























Lempileikkejä on ehdottomasti kirjojen lukeminen ja piirtäminen. Hieno kynäote löytyy, mistä olin todella yllättynyt. Meillä on sellainen pieni piirtotaulu, jota Pienin raahaa mukanaan ja pyytää piirtämään hänen kanssaan. Piirustus pitää myös heti pyyhkiä pois. Nuppipalapelit kiinnostavat myös ja niitä täytyykin ostaa lisää. Ajattelin tehdä kirppukierroksen kunhan vaan ehdin. Vauvojen lelut ovat niin lyhytikäisiä, että ostan ne usein käytettyinä. Esimerkiksi Vantaalla lastentarvikekirputori Villa Lyhty myy todella hyvää tavaraa.

Musiikkilelut, sellaiset mistä painellaan napeista ja palikkatestit ovat myös mieleen. Toisaalta joskus ainoan, minkä vaatii on pari muovikippoa ja kapustan. Pienin on siis aikalailla kaikkiruokainen tämän suhteen. Jonkin verran leikki myös itsekseen tai lähinnä touhuaa. Myös isojen leikit kiinnostavat ja osaa hienosti olla vuorovaikutuksessa sisaruksiinsa.

Pienin syö edelleen tuttia. Pyrin siihen, että tutti on vain unille mennessä ja herätessä, mutta myönnän tästä lipsuneeni. Varsinkin megakiukkupäivinä. Tuttipullo on sensijaan vain iltavellille ja aamuyön vellille. Muita maitoja ei tipu. Yritän, että hän joisi maitonsa nokkamukista ja ruuan yhteydessä, mutta siinä on vielä hurjasti harjoiteltavaa. Minä siis tarjoan ja hän kieltäytyy.

Maito on edelleen korviketta. Lopetin imettämisen aikalailla tasan kuukausi sitten ja siitä lähtien on juonut joko korviketta tai vettä. Olen huomannut, että vesi on suositumpaa. Tällä hetkellä siis piilotan maitoa puuron sekaan ja syötän jugurtteja. Suositushan on yksivuotiailla n. 6dl maitoa vuorokaudessa ja ihan ok tämä täyttyy. Koska vellipullot tuovat jo nelisen desiä on loput kaksi suhteellisen helppo saada. Ja jos nyt joka päivä ei onnistu, en jaksa stressata. Ehkä huomenna sitten enemmän :)

Pikkuhiljaa siirrytään tavalliseen kotiruokaan, mutta tällä hetkellä suurinta osaa näyttelee kaupan valmiit purkit. Niistäkin suosikit on 5kk soseet, kokkareettomat. Muista, esim. 8kk purkeista kelpaa vain hyvänmakuinen mm. pasta ja lohi perunamuusilla. Toissapäivänä veteli makaronilaatikkoa kaksin käsin suoraan pöydältä, mutta tänään ei kelvannut keitto. Riippuu kai taas tähtien asennosta. Vauvojen tiet ovat todella tietämättömät!

Aamulla ja illalla syödään ihan tavallista puuroa, joskus saa herkutella leivällä ja muroilla. Nämä kerrat olen kuitenkin pyrkinyt pitämään suht harvoina, sillä molemmissa on paljon suolaa ja sitä ehtii vielä saada myöhemminkin. Välipalat koostuvat usein hedelmistä.

Pienin ei syö vielä itse muutenkuin sormillaan. Jotenkin en ole hänelle vielä lusikkaa antanut, vaikka ehkä olisi jo aikakin. Tässä tulee vastaan oma friikkeyteni, se sotku :)

Vaipoissa on käytössä liberon housuvaipat ja koko 4. Pottailu on jäänyt todella taka-alalle ja siihen on tarkoitus tarttua pian. Ajattelin tehdä sen ihan rennolla kädellä, tutustukoot ensin toisiinsa. Ainakin tällä hetkellä se on kiva leikkikalu, jossa istuminen aiheuttaa kädet ylös reaktion.

Vaatekoko vaihtelee riippuen valmistajasta. Pääpiirteittäin voisin sanoa, että 68cm on pikkuhiljaa jäämässä naftiksi ja muutama 74cm on jo käytössä. Popilta menee vielä heittämällä 68cm pitkään, kuten myös me&i:lta.

Tulipas tästä pitkä sepustus, jaksaakohan kukaan tänne asti edes lukea! Voin kertoa mielelläni lisää jos heräsi kysymyksiä tai haluat kuulla jostain muusta. Aikalailla tyhjentävästi taisi tulla. Kommentoikaa ihmeessä, nimittäin minua kiinnostaa mitä teidän samanikäiset osaa. Missä ovat edellä ja mitkä taidot vielä puuttuvat.

Mukavaa viikonloppua! (joka varmaan kuluu kokonaan tätä postausta lukiessa..)


3 kommenttia:

  1. Samat meiningit meillä tääällä Pohjois-Norjassa. Glotta 1,2v tuntuu olevan aika lailla kopio tästä teidän neidistä:)

    VastaaPoista
  2. Pieni Lintu:

    Kiitos :) Niin minustakin, mutta taidan olla aika puolueellinen..

    Kalamuija:

    Noilla pikkuisilla taitaa ainakin tuo lumen maistelu olla sisäänrakennettua :)

    VastaaPoista

Kiitos kivasta viestistä ♥