maanantai 13. tammikuuta 2014

Oma huone kahdeksanvuotiaalle.


Moikka ihanat ja kivaa maanantaita! En anna eilisen auton hajoamisen kyllä masentaa yhtään vaan mennään niillä mitä on annettu :) Tänään on muutenkin jännäpäivä, kun haistelen vähän uusia tuulia. Palaan siihen myöhemmin jos homma kantaa hedelmää..

Keskiviikkonahan meille tulee aamusta toimittaja ja kuvaaja tekemään pientä lehtijuttua. Sanotaan nyt jo aluksi, että kyse ei ole mistään huikean isosta hommasta jos suuremmalla mittakaavalla ajattelee. Mutta minulle se on iso juttu. Meillähän on muutama vuosi sitten käyneet ikean tyypit kuvaamassa kotia, siis edellistä asuntoa ja telkkarissakin olen esiintynyt blogin tiimoilta, mutta aina tämä on itselle yhtä jännää ja iso juttu.

Ja kun tämä vallitseva sisustus saadaan ikuistettua, on aika siirtyä siinäkin eteenpäin. Nopsteri ja Tirppa ovat nukkuneet pinnasängyssä noin kolmivuotiaiksi, muistaakseni. Ikean perus ja halpissänky on sen verran tilava ja vankka, että painokaan ei ole tullut vastaan. Hienosti ovat siellä pysyneet.

Pienin on kuitenkin päättänyt leikkiä apinaa ja haluaa kiivetä pinniksestä yli. Yleensä pää edellä. Parempi siis totella ensimmäistä "äitiii, tänne nyt" -huutoa.

Huonejako on vastaisuudessa seuraava: tytöt alakerrassa kerrossängyssä isossa huoneessa ja Nopsteri siirtyy omaan yksinäiseen ylhäisyyteensä. Kerrossängyn alasänkyyn tilaamme unipuulta turvalaidan Pienintä varten ja Nopsterille ajattelin ikeasta tuota kollaasissa olevaa sänkyä. Sopisi minusta hienosti.

Huoneeseen siirtyy myös tällä hetkellä keittiössä roikkuva suuri valaisin, sekä uudet perjantaina kuvausta varten hankkimani mustat jakkarat. Mietin myös raidallista seinää, mutta koska raidallinen matto siirtyy myös, olisi fiilis varmaan kuin vekkulan painovoimahuoneessa :)

Mitäs tykkäätte?

12 kommenttia:

  1. Meillä oli Willalla tuo sänky vanhassa kodissa ja se oli aivan mahtava! Laatikot kätkivät sisäänsä legot ja autoradat, siivoaminen sujui helposti jo kaksivuotiaaltakin :)
    Täällä uudessa kodissa oli rakenteisiin rakennettu sänky, joten tuo sai siirtyä kellariin odottamaan uutta käyttötarkoitusta, mutta en voi kuin suositella!
    Meillä myös molemmat lapset ovat nukkuneet pitkään (2-vuotiaaksi) pinnasängyssä, kun kumpikin viihtyi niin hyvin, eikä yrittäneet ennen tuota ikää sieltä pois.
    Itseäni pelottaa jo ajatuskin, kun luen alle vuosikkaista jotka siirretään isoon sänkyyn. Meidän omatoimiset lapset olisivat saaneet aikaiseksi vaikka mitä meidän nukkuessamme :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tuosta on hyviä kokemuksia. Säilytystila on kyllä lastenhuoneissa se kullanarvoinen juttu!
      Hihittelin ajatukselle, että olisin laitanut kaikki samaan huoneeseen, Pienimmän unipuun varavuodelaatikkoon :D Siinäpä vasta kerrossänky!

      Poista
  2. meillä on sama homma, koululainen sai oman huoneen ja tytöt samassa. mutta ne ILLAT. pienin nukahtaa ekana (19-20 välillä), jossei ole ottanut päikkyjä, ja keskimmäinen herättää sen mennessään itse nukkumaan.. tai sitten jos päiväunet pienimmälle maistuu niin sehän pitää hereillä siskoa, jonka pitäisi nukkua. voin kertoa että se nukkuu taas meidän välissä, vaikka juuri oppi nukahtamaan omaan sänkyyn itse ilman nukutuksia..
    me tarvittaisiin kerrossänky, sellaista tässä metsästelemän seuraavaksi. nyt tyttöjen huoneessa on ikean minnen ja pinnis josta on irroitettua pinnoja.
    tuota samaa sänkyä ihailin, mutta koululainen haluaa vielä kuulemma nukkua autosängyssään (lainattu kuva netistä http://212.47.219.162/dynamic/timg/5/9/595760448519e25fc63d3b8976fe576f.jpg) vaikka mua houkuttaisi nuo laatikot kaavailemasi sängyn alla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olinkin ihan jo unohtanut kaiken tämän keskellä tuon rumban, kun pääseekin itse pois sieltä sängystä. Parempi ottaa siis jo Jo Frostin supernanny -kirja esille.. (hassusti yhdistyy tuossa tuo super ja nanny mannyksi :D )

      Poista
    2. meillä pysyy sängyissä, mutta isosisko ei ilmeisesti osaa olla hiljaa, päiväkodin tätikin (mun lapsuuden naapuri) kertoi P:n olevan ihan kuin äitinsä samanikäisenä ;) että kiitos tästä vaan!
      ei jaksa nyt sitä nukkumista tässä tapella, enkä ala nukuttamaan ketää huoneessa istumalla, kai tää vaihe ohi menee. ja kesällä mahtuu hyyyyyvin nukkumaan mun vieressä kun mies menee pitkin suomea puolet viikoista :D

      Poista
  3. Tuo sänky on kyllä tosi kätevän näköinen. Meilläkin on pinnasänky ollut kaksivuotiaaksi asti käytössä. Keskimmäinen kyllä oppi kiipeämään sieltä pois, mutta isosiskon avustuksella ( ja ison lattiatyynyn alle siirrettyämme) homma näytti niin turvalliselta, että annoimme vapaasti kiipeillä aamuisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, kun meillä ei esim saa yhtä pinnaa sieltä pois, että tulisi sitten välistä.. Tosin tämä ratkaisee samalla yhden "muttakunmähaluunomanhuoneen" -ongelman :)

      Poista
  4. Älä tee jokaisesta huoneesta mustavalkoista. Eikö lapsenkaan huoneessa saa olla yhtään väriä? Seepraraidat seiniin...eieiei! Sänky on kyllä kiva, mutta vähän väriä elämään ja uskalla poiketa blogikoti-massasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa jo tutkit tarkemmin blogiani, huomaat, että Nopsterin huone on ollut lähestulkoon aina tässä kodissa se ainoa mustavalkoinen huone hänen omasta aloitteestaan :)
      Mausteena siellä on punaista, sillä hän pitää myös siitä.
      Eläinkuoseista en itsekään oikein välitä, mutta tuo pystyraita on ihan kivaa :) Tosin ei sekään sovi, kun siirrämme raidallisen maton sinne.

      Poista
  5. Onpas hauska sattuma, meillä on nimittäin 8-vuotiaalla juuri tuo Ikean sänky, samoin kuin lipasto. :D Ollaan tykätty, niin äiti kuin poikakin, molemmat kalusteet nielevät tavaraa sisäänsä enemmän kuin hyvin. Sängyn laatikot ovat täynnä edelleen niin rakastettuja legoja, todella kätevät. Värimaailma on musta-valko-punainen, vielä kun löytäisi mieleisen tapetin, niin saisi seinäpinnatkin kuntoon.

    VastaaPoista

Kiitos kivasta viestistä ♥