keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Puhelinlangat laulaa.

Mä näin FB:ssä joskus kuvan lankapuhelimesta johon oli liitetty hauska teksti. Kyse oli puhtasti siitä, että nykynuorisolla ei ole hajuakaan kuinka lystiä oli lyödä luuri toisen korvaan niin että soi. Muistatteko?

Mä muistan myös ne tuntikausien luurissaroikkumiset, johdonpyörittelyn ja sen muistilappukuution johon kuului piirtää tajunnanvirtaa.

Onko paha paikka? No silloin oltiin aina kotona, eikä puhelinnumero alkanut nollalla, ellei soittanut kaukopuhelua.



Jostain syystä minun oli aivan pakko saada tytöille huoneeseen tällainen leluksi. Löysin paikalliselta kirpulta ja kävin heti kiinni. Kertakaikkisen ihana!

Hyvin nuo tajusivat, mistä on kyse. Vähän tosin Pienimmällä aiheutti päänvaivaa tuo numerovalitsin. Sekin sujuu jo, kun vähän avitin. Pitkät puhelut soitti serkulleen :)

Löysin myös päivän postireissulta, kun hain pahvilaatikollisen voittamiani kahveja ja siirappeja, tuon supersuloisen postikortin. Näinköhän joskus tämän Pienen Linnun blogissa? Pakkohan se oli tuohon teipata, sopi niin hyvin neitokaisten toimiston seinälle.




Nauroin muuten ihan kuollakseni noille Pienimmän ilmeille, kun hän soitti puheluitaan. Jos puhelinkeskustelu ei näytä tuolta, niin ei sitten miltään :D 

Ja tietysti koska olen kauhuleffojen suurkuluttaja sanoin jo Murulle, että se nyt puuttuisikin jos tuo puhelin sitten soisi yöllä. Tosin eipä olisi eka kerta kun jotain vastaavaa tapahtuisi.. Samaan hengenvetoon kevensin vielä, että katsos nyt eka vitsaus tuli kun Pienin osoitteli kuollutta kärpästä lattialla.. 


LINKING TO:

(my girls got a new toy :))

10 kommenttia:

  1. Ihana! Oliskohan mummulla vielä lankapuhelin jemmassa, sen voisin ottaa talteen nimenomaan lapsille :)

    VastaaPoista
  2. Hahaa! Joo aina, kun istui puhelimen ääressä, piti joko kierittää johtoa sormien ympärille tai piirtää juurikin siihen kuutioon :D

    VastaaPoista
  3. Heh! Nätin puhelimen olet löytänyt :) Meillä oli samanlaiset puheluilveilyt tytöllä joku aika sitten, kun päiväkodilla oli sellainen metsänvihreä puhelin (just niinku kotona) jolla hän sitten melkein osasi soittaakin oikein. Laitoin vielä parhaat ilmeet kuvablogiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokomusta olisi ollut paras, mutta kermanvalkoinen hyvä kakkonen :)

      Näyttääköhän sitä itsekin tuolta kun oikein keskittyy johonkin juorupuheluun :D

      Poista
  4. Äh, mun mielestä tuo oli niin ärsyttävä puhelin kuin olla ja voi. Meillä oli viininpunainen, ja kun pyöritteli numeroita, niin piti pitää toisella kädellä kiinni siitä puhelimesta. Positiivista oli, että numerot oli silloin paljon lyhyempiä :9
    Mä olin niin iloinen, kun me saatiin tuosta se seuraava malli. Pyöriteltävän kiekon sijasta oli näppäimet. Ah mikä helppous :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja siis tuolla ei voinut pelata telkkarin Hugoa vaan piti olla näippäimet!

      Poista
  5. hello, hello is someone really there?

    VastaaPoista
  6. That handset reminds me of my childhood, we had one just like that but it was grey

    Mollyxxx

    VastaaPoista

Kiitos kivasta viestistä ♥