torstai 6. marraskuuta 2014

Kadonnut vai varastettu?

Halti, pompdelux, meandi, kangaroos, dc, reimatec.. Nuo vaatemerkit ovat sellaisia, jotka mystisesti katoaa lastemme kaapista. Vaatteet on kyllä asianmukaisesti nimikoitu, itseasiassa jopa kahteen kertaan. Löytyy tarraa ja löytyy tussia.

Siksi ihmettelenkin kovasti, että mihin mustaan aukkoon nuo vaatteet katoaa? Meiltä ei katoa hooäm tai tarjoustalo, ei myöskään citymarket. Mutta merkkivaatteet kyllä.

Tiedän kyllä, että pienet ihmiset ovat hajamielisiä ja usein saammekin noutaa jos jonkinlaista vaatekappaletta löytötavaroista. Koskaan ei vaan enää tule vastaan esimerkiksi se popin takki. Tai ne pompin paidat, puhumattakaan niistä kivoista me&i ja dc:n huppareista. Se timberland oli saatu lahjaksi. 


Meillekin niitä paikallisen nuorison vaatekappaleita jää. Kysyn, kenen se on ja palautetaan. Myös nimikointi auttaa. Jos omistajaa ei kertakaikkiaan löydy, vaate viedään koulun löytötavaroihin. Nuo kun on kaikki samassa koulussa ja kylä on pieni.

Tunnistan kyllä lastemme vaatteet, vaikka lapsia kolme onkin ja vaatettakin kertynyt. Tunnistan myös vaatekappaleet, jotka eivät meille kuulu. Eikö muut?

Jos meille ilmestyy vaate, jota en ole aikaisemmin nähnyt ja siinä lukee Matti, ymmärrän ettei se ole meidän. Ei vaikka siinä lukisi deesee tai conssi. Se ei kuulu meille, vaikka se olisi juuri se ihana me&i takki, jota mä oon aaaiiiinaaa halunnut.

Saatan ajatella, että ehkä lapsi sai sen ainoan hienon hupparinsa syntymäpäivälahjaksi, sillä vanhemmilla ei ole varaa merkkivaatteisiin. Lapsi sitä kuitenkin toivoi vuoden ja vihdoin isovanhemmat sen hankkivat. Ainoa aarre, joka vahingossa unohtui leikin tiimellyksessä. Vaikka se onkin merkkivaate, se ei kuulu minulle.

Allekirjoittaneen lapsi on joutunut kaksivuotiaana tulemaan päiväkodista kumisaappaissa kotiin, sillä joku tahtoi ne merkkikengät. Toinen lapsi unohti ulkohousut kouluun ja ne hävisivät sen siliän tien. Koko maailmassa on itseasiassa vain yksi samanniminen ihminen, ikäeroa on kymmeniä vuosia, sekään ei siis selitä "vahinkoa".

Voihan olla, että olen tässä väärässä. Ihmettelen vain kovasti, että miksi vain merkkivaatteet katoavat? Miksi löytötavaroissa ei niitä koskaan ole? Meillä ainakin aikuiset pesevät pyykin ja jokainen vaate tulee väkisinkin joskus vastaan. Sanonpahan vaan..

Kuvan vaatteet eivät liity tapaukseen, eikä ne ole merkkivaatteita. Tai oikeastaan liittyy, ne on niitä jotka jouduimme hankkimaan tilalle.


26 kommenttia:

  1. Ei oo todellista miten siis joku kehtaa - täytyy varmaan pitää vain reissussa. Ei ole meille onneksi sattunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta!
      Kyllä itsellä olisi ainakin tosi syyllinen olo :(

      Poista
  2. En ymmärrä en. Olen pelännyt pitkään samaa, mutta luojan kiitos niin ei ole vielä käynyt. Yksi lapanen on hävinnyt päiväkotipäivänä, ja siihen oli vielä kirjailtu lapsen nimi. Ihmettelen niitä vanhempia, jotka eivät palauta tavaroita päiväkotiin, jos ne eivät ole omia.

    VastaaPoista
  3. meillä häviää kans vaatteita kuin tuhkatuuleen päiväkodissa, vaikka kuinka on nimikoitu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi tylsää :(
      Kun mä väitän, että ei kertakaikkiaan ole sellaista paikkaa olemassa, johon ne kaikki vaatteet katoaa..
      Aina ne löytyy jostain.

      Poista
  4. oon kanssa kuullut, että päiväkodissa ja koulussa noita katoaa :/ kerron ehkä parhaan: laps ulkoili isompien sisarusten kanssa keväällä ulkona, jätti omaan pihaan!! rukkaset (meidän pihassa asuu vaan koululaisia, 7-17 ja tuo meidän 3v) ja tadaa, ei näkynyt enää sen jälkeen ;)
    päiväkotiin hukkui ennen syyslomaa ruskovillan kauluri, siinä oli nimitarra.
    J hukkasi ulkohousut (perus lindex) kolmannen käyttökerran jälkeen, en muista oliko nimikoitu, ei löytynyt enää. Samoin kävi nimikoidun uuden pipon, jollekin kelpas. Samoin oli fleecetakki päällä 5vnä päiväkodissa, iltapäivällä (tai lopulta koskaan) ei sitä löytynyt..
    Onneksi aika vähillä katoamisilla päästy, kakkonen on suunnilleen neuroottisen tarkka ettei mitään ikinä jää minnekään

    VastaaPoista
  5. Tää on kyllä todella outoa. :/
    Myös kirpputoreilta ilmeisesti varastetaan paljon merkkivaatteita. Multa ei ole onneksi kylläkään viety mitään, ainakaan niin että olisin huomannut.
    Mutta kysymys kuuluu: Kuka haluaa pukea oman rakkaan lapsensa varastettuun vaatteeseen? :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja se, että kirppikseltä pitää vielä varastaa :(
      Meiltä kyllä löytyy vaatetta varmasti annettavaksi, jos joku NIIN paljon tarvitsee :(

      Poista
  6. Meidän vaatteita ei ole myöskään paljoa hävinnyt: kirppispöydästä yksi disney tunika, oli kyllä kaunis tunika. Tytöltä on koulun pulpetista varastettu nomination ranneke, sinne meni parin vuoden lahjat. Eipä paljoa auttanut vaikka opettaja kyseli luokalta kuka on rannekkeen vienyt, kakkosluokkalaisilla ei kellään pokka pettänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi inhottavaa :(
      Koru oli varmasti tärkeä ja rakas ♥

      Poista
  7. Vielä toistaiseksi kahden kuukauden päiväkotiuralla ei ole kertaakaan lähtenyt lapsen vaatteet toisten matkaan, vaikka olen sitä joskus pelännyt. Meillä on aika paljon merkkivaatteita etenkin ulkovaatteissa laadun ja kestävyyden vuoksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hyvä :)
      Toivottavasti ei lähdekään :)

      Poista
  8. Tää on niin tätä. Jiiltä ei hävinnyt päikyssä juurikaan vaatteita, koska siellä oli eri vaattet kuin kotona. bellallakaan ei, ehkä koska oli pienessä yksityisessä Westendiläisessä päiväkodissa? Mutta bellan pipot kyllä kelpasivat; ne näteimmät itse tehdyt pipot. No ehkä joku ei muista ettei olekaan neulonut itse sitä itsetehtyä pipoa ;)
    Koulussa sitten Jiiltä lähti hupparit ja hanskat sellasta tahtia että meinas tulla konkurssi. Popin rukkasien ostamisen lopetin neljänen kadonneen parin jälkeen ja siirryimme huomattavasti huokeampaan Hans Companyyn.... Hajamielinen oli lapsikin mutta ei kai ne kamat ilmaan katoa.

    Äitini kertoi että minulta lähti lähes päältä vaatteet päiväkodissa. Kaikki hyvälaatuiset sukkasuhousut/villavaatteet ja kivat (ylensä ulkomailta ostetut) vaatteet katosivat ennätysvauhtia Tapiolalaisessa päiväkodissa. Kuulema kaiken huippu oli että kun jollain toisella lapsella ei ollut ollut varavaatteita, oli päiväkodin henkilökunta antanut minun vaatteet -niitä ei sitten näkynytkään enää koskaan meillä. Kyllä oli minullakin monet itkut kun katosi ne lemppari colleget tai hameet.

    Nämä aikuiset muuten kasvattavat niitä seuraavia yhtä mukavasti toimivia aikuisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ehkä oli tehnyt just sellaisen samanlaisen sun ohjeella :D

      Mutta tosiaan kummastuttaa, miten ihmiset voivat toimia niin? Mä en vaan millään usko, että jossain on merkkivaatteiden mentävä musta aukko.

      Poista
  9. Onpa uskomatonta! Mä en ikinä ikinä jättäisi toisen omaa palauttamatta saati antaisin lapseni tehdä niin, mutta meitä on moneksi. Kerrankin eräs äiti selitti 6-vuotiaansa karkkinäpistystä kaupasta:kun sen niin teki mieli sitä karkkia niin en raaskinut käskeä viemään takaisin. Niin just ja ehkä sitten nämä varastetut/kadonneet vaatteet päätyy niihin perheisiin, joissa vanhemmat 'ymmärtää' lastaan noin hienosti...
    Me ollaan onneksi vähillä vaatteiden katoamisilla päästy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on kyllä tuo sinunkin tapauksesi aika ihmeellistä :(

      Meillä kerran yritti lapsi samaa, joutui kylmästi kipittämään kauppiaan eteen pyytämään tekoaan anteeksi. Oli ilmeisesti sen verran nöyryyttävä juttu, että ei enää uusinut..

      Mä uskon, että sellainen näpistyksen kokeilu kuuluu jollain tasolla kehitykseen, mutta olennaista on se, miten vanhemmat siihen suhtautuu.

      Poista
  10. Meillä hävisi hoplop reissulla itsetehty rusettipipo. Oon jännityksellä seurannut, että koskas se tulee vastaan... Tosi törkeää tuollainen. Päiväkotiaikoina meiltä katosi monta vaatetta ja kummasti ne Reimatecin kinttaat tai Meandin tunika jäi aina sille tielleen, mutta villasukat kyllä palasi takaisin, samoin Lindexin leggarit.

    Itse kiehun kirpparilta varastettujen vaatteiden vuoksi, sillä käväsinpä juuri pöydässä jossa oli outo tunika minun hintalapulla ja vanha pipo hintalapulla "molon uusi karvahattu" Joku oli siis ostanut minun vaatteita vaihdetuilla hintalapuilla ja kaupanpäälle pöllinyt kolme paria uusia pinnejä :( kuka kehtaa???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi kirppisjuttu on kyllä todella törkeetä!

      Poista
  11. Täälläpäin kanssa varastetaan kirppareilta paljon, en ymmärrä! Kuka laittaa lapselleen varastettua???
    Itse pelkäsin esikoisen päiväkotiaikana, että jotain pöllitään, onneksi ei.

    VastaaPoista
  12. Meillä kierrätetään eli pitkälti kierrätettyä vaatekertaa päikyssä. Ei harmita jos häviää tai rikkoontuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän on pakko vastata, vaikka nyt en ehtisikään :)
      Meillä on esimerkiksi jo neljännellä lapsella käytössä oleva villahaalari, laadukas sellainen.
      Harmittaisi superpaljon, jos se katoaisi..

      Myös tyttöjen mekot ja sen sellaiset ovat kierrätettyjä ja ihan yhtä paljon harmittaa. Ehkä jopa enemmän, sillä niillä on jo tunnearvoakin :(

      Poista
  13. Kaverini kertoi, miten hänen lapsen päikyssä metrin mittainen Make-rekka oli kadonnut. Sellainen ei ihan sattumalta piiloudu lapsen reppuun.

    Voisin kuvitella, että päiväkodeissa on eroja. Meidän lapset on pienessä yksityisessä pk:ssa ja ainoastaan yhdet ikivanhat mustat Reimatec varakinttaat on kadonnut. Sen jälkeen opin, että parempi ostaa vähän erivärisiä, että erottuu mustasta massasta, mitä kaikilla muilla on. Tuolla kaikilla lapsilla on kyllä aika lailla kaikki merkkivaatteet edustettuna enkä usko siellä mitään katoavan, koska kaikilla on vara ostaa ne itsekin.

    Huimalassa laitan kaikki vaatteet lukkojen taakse ja välillä lasten harrastuksissakin pakkaan kassiin mukaan enkä jätä esille, mikäli poistun paikalta. Ehkä olen vainoharhainen, mutta valitsen lapselle aina ne vähän vanhemman takin ja pipon ennen jotain harrastuksia, jos tiedän vaatteiden jäävän esille.

    Jollain Fb-palstalla luki kerran, miten lapselta oli varastettu uusi Miikkari pipo lapsen päästä kauppakeskuksessa. Jos ei ole itsellä vara, niin sitten pitää olla ilman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No metrinen make ei tosiaan vahingossa reppuun mene :D Ehkä kyseessä oli tuolla ylempänä Hannin mainitsema "mutku se niin halusi sitä"..

      Mutta tosiaan surullista, miten ihmiset voivat olla niin ajattelemattomia. Vaikka ei olisi itsellä varaa, niin ei tule mieleen, ettei sillä toisellakaan ehkä ollut. Lahjaksikin kun voi saada ja se olla lapsen suurin aarre :/

      Poista

Kiitos kivasta viestistä ♥