tiistai 30. syyskuuta 2014

Kuvauspoimintoja ja arvontojen voittajat.

Takana on ensteks kiireinen päivä, mutta halusin silti tulla kertomaan teille kaikkien arvontojen voittajat :) ME&I voittaja ei ilmoittautunut, joten valitsin uuden voittajan. Tällä kertaa arpa suosi:

Mukana ollaan :)

- Sanni
sannanie@hotmail.com

Myös juguplus -arvonta päättyi perjantaina ja oman änkkärin saa:

Mukana arvonnassa! Pojilla jo on omat, joten tytölle pitäis saada oma pehmo. hanna.tiri@hotmail.com

Onneksi olkoon voittajille!

Postaus höystetty uusimmilla lempparikuvillani, mukavaa tiistai-iltaa!





maanantai 29. syyskuuta 2014

Never miss a monday.

Pitkästä aikaa treenikuulumisia uuteen viikkoon. Johtuu ihan siitä, että uusi viikko on aina helppo aloittaa "huomenna". Sunnuntaina jättää helposti vaikka ihan kevyenkin treenin tekemättä tekosyyllä "huomenna". Maanantaina aloitan.

Yksi lemppari motivaatiotauluistani sanoo: never miss a monday. Ja tottahan se on. Kun hyvin pääsee kiinni uuteen viikkoon, on helppo jatkaa. Paljon helpompi kuin jättämällä maanantai väliin ja aloittamalla treeniviikko tiistaina.

Oma kompastuskiveni onkin sitten keskiviikko. Kun maanantain ja tiistain harjoittelee, keskiviikosta tulee luonnollisesti vapaapäivä. Vapaapäivät ei vaan sovi minulle, niistä tulee helposti kaksi, kolmekin ja taas olisi aloitettava alusta.


Nämäkin kompastuskivet on suht helppo ohittaa tekemällä itselleen ihan perus viikko-ohjelman. Itse käytän nykyisin heiaheiaa ja kirjaan harjoitukset sinne. Helppo ja ennenkaikkea sosiaalinen tapa pitää kirjaa koko hommasta.

Ja mikä on julkiseksi laitettu, on paljon vaikeampi jättää tekemättä. Niin se vaan on.

Sain jonkin aikaa sitten uuden viisijakoisen saliohjelman vanhan kolmijakoisen tilalle. Tuohon viisijakoiseen kuuluu lisäksi vielä kuudes treeni, joka on esimerkiksi kevyempää ryhmäliikuntaa. Ylipäätänsä ihan vaan lempparitunti, missä tykkää käydä.

Oma lempparini on bodystep ja vaikka tunti on sinänsä haastava ja kovinkin liikkuva, on se taas minulle kevyt, sillä mieli lepää ja tunti on ohitse ennenkuin se ehti kunnolla alkaakaan.

Ohjelmaa tehdessä myönsin PT:lle, etä olen lintsaaja. Lintsaan milloin milläkin tekosyyllä, mutta toisaalta tunnustaudun fiilisliikkujaksi. Eihän silloin nyt vaan voi pitää jalkapäivää, jos tekee mieli kirmata pellonlaitoja! Onko se lintsaamista jos korvaa yhden toisella?

Siihen en ole vielä sentään alentunut, että kirjaisin siivoukset tai pihahommat urheilukalenteriin. Kyllä treeni on treeniä ja ulkoilu vaan erikseen. En myöskään kirjaa metsäkävelyitä lasten kanssa, vaan kävelynkin pitää olla tarkoituksenmukaista, pientä sykettä nostattavaa.



Sen sijaan viikko-ohjelmaan on aivan turha laittaa yhtään kotitreeniä. Ne jää 110% varmasti tekemättä. Niihin vaaditaan oma ihmistyyppi ja en millään muotoa täytä sen tunnusmerkkejä. En vedä kotona täysillä, ja jostain syystä jopa hävettää punnertaa ja tehdä vatsoja jos muu perhe katsoo.

Eri asia on esimerkiksi vatsojen tekeminen leikin lomassa, käyttäen lasta vastuksena tai leukojen vetäminen leikkipuistossa. Venyttely hoituu myös pikkukaratekojen kanssa yhdessä. Mutta sellainen ihan oikea treeni on ihan nounou.

Oikeaksi treeniksi miellän sellaisen, jonka jälkeen on aivan loppu. Siis niin rikkipoikki, että pääsee juuri ja juuri kotiin. Onko sekään loppupeleissä terveellistä?

Kävin viime viikolla ensimmäistä kertaa crossfitissä ja tunnin aikana meinasin pyörtyä kaksi kertaa, sekä lopuksi oksentaa. Ei kuulosta hyvältä. Eikö urheilun tulisi kuitenkin olla kivaa, miellyttävää ja tuntua hyvältä?

Tunnin jälkeen suorastaan häpesin suoritustani. Takana oli parin viikon treenitauko ja vähän huono tankkaus. Osa circuitin liikesarjoista jäi vajaaksi, luonnollisesti. Päätin, etten enää ikinä mene sinne.

En ole luovuttaja ja oikeasti mietin todella paljon muiden mielipiteitä. Nyt jos en mene, ne tietävät että se olikin liian kova tunti. Samalla keho muistaa sen uskomattoman treeninjälkeisen endorfiinipiikin ja haluaa kokea sen uudelleen. Mieli taas tsemppaa palaamaan siihen samaan saliin ja kehoittaa kokeilemaan uudelleen. Ehkä tällä kertaa vielä paremmin tuloksin.


Nämä urheiluhommat ovat oikeasti todella vaikeita. Onko tavoitteena treenata kovaa, tuoda hyvää oloa vai laihduttaa? Entiselle syömishäiriöiselle treeni on aina täysin eri juttu, kuin tavan urheilijalle. Kun vuosia ja vuosia tavoitteena on ollut vain olla ihan pieni, siitä tuskin pääsee koskaan kokonaan eroon. Onko edes olemassa entistä syömishäiriöistä? Kyllä alkoholistikin on aina alkoholisti.

Hih, jakoiskohan kukaan edes lukea tätä pohdintaa tänne asti :) Kiva, jos jaksoit! Miten te treenaatte, entä millaisia ajatuksia tämä vuodatukseni herättää?

Never miss a monday - paitsi ehkä tänään.

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Syksyn asupohdintoja ja inspiksiä.

Syksyiset sunnuntaimoikat! Tänne saatiin yksi hulttio kotiin reissultansa ja ollaan taas koko perhe koossa :)  Aamusta siivoilin tyttöjen kanssa heidän huonettaan ja pohdin muutamia muutoksia sinne, mutta niistä lisää mahdollisesti jos ne nyt toteutuu..

Sen sijaan enemmän tänään on mietityttänyt tämän syksyn pukeutuminen ja täytyy sanoa, että keltainen takki on kyllä must have! Uggin tyyppiset saapikkaan kaivan varmasti pikapuolin esiin ja yksi mulberryn huivi olisi hankintalistalla.

Samalle listalle pääsee myös harmaa huvi, tällä kertaa villainen. Mitäs tykkäätte? Mitä teidän syksyn vaatekaappiin kuuluu?

Tykkään muuten katsella monien blogien asukollaaseja, siis sellaisia, mihin on koottu vaikka kuukauden, syksyn tai muuten vaan tietyn tyyppiset asut samaan ja loinkin pinterestiin samanlaisen omistani, sitä pääset kurkkimaan täältä. Vasta muutaman kuukauden ajaltahan nuo ovat, mutta joskus taas pinnailen lisää :) 



lauantai 27. syyskuuta 2014

It's a girl!

Saatiin vauvauutisia, meille tulee kummiTYTTÖ! Pakkohan hänelle oli pikainen kakku vääntää, supertyttömäinen ja ällömakea. Sokeriöverit ja korkkarit kattoon.

Sisällä omenasoserahka, sekä vaaleaa luumuhilloa. Pinnalla vaniljakreemivaahto ja härpäkkeitä. Kakkupohja on tällä kertaa gluteeniton.

Vaaleanpunaiset lauantaiterkut meiltä!






ps. en ehkä koskaan pääse yli siitä kakusta (fb), jossa luki it's a grill :D

perjantai 26. syyskuuta 2014

Perjantain sisustus, shoppailut ja sisustusshoppailut.


Tällä viikolla on tapahtunut paljon asioita, hyviä ja huonoja. Olen myös miettinyt paljon ja tehnyt valintoja. Mietin, että huono asia ei välttämättä ole kovinkaan huono. Sille pitää vain antaa mahdollisuus näyttää hyvät puolensa.

Tein valintani ja asennoiduin siihen, etsin asioiden hyvät puolet. Yhtäkkiä kuitenkin kaikki heitti häränpyllyä entiselleen. Vähän kryptista tekstiä, mutta koittakaa kestää :) Tarttukaa vaan siihen ajatukseen, että huonokin voi olla hyvä, jos sille vain antaa mahdollisuuden.

Niin tai näin, kävimme tänään Pienimmän kanssa aamusta Jumbossa tekemässä muutaman hankinnan.



Meillähän on edellinen eteisen kello ihan kiva, mutta siitä on jo pitkään puuttunut toinen viisari. Ajoi asiansa enemmänkin sisustuselementtinä. Kuitenkin ajannäyttäjä eteisessä on ensisijaisen tärkeä ja kävin pikaisesti hankkimassa sille korvikkeen.

Siitä tuli ehkä vähän pieni :D En omista sitten minkäänmoista avaruudellista hahmotuskykyä ja trigonometriankin kävin muistaakseni kolme kertaa. Lankean aina samaan kuoppaan ja hankin liian pieniä juttuja.

Olkoon nyt siinä ja katsellaan aikoja, kunnes hullut päivät julkaisevat kuvastonsa. Edellinenkin kello oli sieltä, joten avoimin mielin odotan yllättäjää.

Samalla muuten jäin miettimään tuota meidän portaikon valokuvaseinää. Olisiko aika pistää se uusiksi! Päiväkodissa ja varmaan koulussakin on pian kuvaukset ja uutta materiaalia seinälle saattaisi olla siis tulossa. Haha.. meillä ei siis ole _yhtään_ minun ottamaani kuvaa lapsista. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja kuvatkoon tämä valokuvaaja vaan muiden lapsia..

Myös sinertävä teksti alkaa olla vähän nounou. Ja voisiko joku tulla tekemään tuolle portaikolle jotain, jooko. Valkoinen vs lämmin puu on kyllä kiva, mutta ihan noin lämmin ei tarttisi olla :)




Kävimme myös pikaisesti Pienimmän kanssa Jumbon change -myymälässä katsomassa Britneyn alusvaatemalliston lanseerauksen. Kertakaikkiaan ihania ja taidan kirjoitella yhden asun myös joulupukin listaan..

Tirpan kummitäti on ehkä maailman isoin Britneyn fani, joten hankittiin hänelle myös pieni paketti. En kyllä malta odottaa, että saan antaa sen hänelle!

Nopsteri tarvitsi uudet kumpparit pienien tilalle ja crocsien edellisiinkin tyytyväisenä hankittiin samaa merkkiä. Edelliset tosin olivat jauntit ja nämä nyt handlet.

Kenkien hankkiminen lapsille on tosi hankalaa ilman, että lapsi on mukana. Otin mukaan hänen jalankuvansa, jonka olin aamulla piirtänyt paperille ja sen perusteella ammattitaitoinen myyjä osasikin kertoa oikean koon. Toki pidetään nyt vielä laput kiinni sovitukseen saakka.




Hortensian oksa pääsi kaunistamaan keittiön pöytää ja parin viikon takaiset krysanteemit leikkasin vielä matalaksi hillopurkkiin olohuoneen tasolle ilahduttamaan.

Tirpan kanssa mallailtiin vielä taulua kellon alle tuossa eskarin jälkeen, sillä se liitutaulutarra pysyy oikeasti tosi huonosti tuossa pinnassa kiinni. Yksi aamu oli siis tippunut kellosta viisarit, sekä taulu seinältä.

Illan ohjelmaan kuuluu sohva-aikaa ipanoiden kera, sekä tietty jumpat. Me katsotaan perjantaisin aina hauskat kotivideot ja nyt ehdottomasti vain elämää.

Kaunista viikonloppua sinulle!

ps. tänään vielä ehtii osallistumaan tuohon jackyn arvontaan sivupalkissa, sekä käyttämään jeriikan alekoodin molokidsiin! muista myös viikonlopun kukkaostoksille plantagenin alekoodi ympäri suomen :)

torstai 25. syyskuuta 2014

Kupillinen teetä.

Iltojen pimentyessä ja viiletessä olen huomannut juovani yhä enenevissä määrin teetä. Kahvi on ehdottomasti edelleen elämän eliksiiri, ilman sitä ei vain herää. Itseasiassa näen päiväunia starbucksista ja herkuttelen erikoiskahveilla.

Kahvin juon aina mustana, mutta jostain syystä teehen pitää melkein poikkeuksetta laittaa maitoa. Maitoa ja vähän makeutusta. Harvassa ovat ne teet, jotka juon sellaisenaan.


Työpäivän jälkeen otan usein kupillisen teetä ja hengitän hetken, iltaisin herkuttelen parillakin kupillisella. Sen lisäksi, että teetottumuksiini kuulu maito ja makeutus, sen on aikalailla oltava pussiteetä. En vain yksinkertaisesti ole näinä kymmeninä teevuosinani oppinut sitä annostelemaan.

Pussin yleensä jätän kupin reunalle, varsinkin makeissa, maustetuissa teelaaduissa. Maustamattomasta mustasta tulee liian vahva ja vihreästä taas kitkerä, joten niistä otan pussin hetken kuluttua pois.

Lempitee on joka tapauksessa makea laatu. Toffee, vanilja, lakritsi, mansikka.. Murun lemppari on taas twiningsin sitruunalla maustettu earl grey.


Viimeaikoina olen löytänyt myös niin kutsutut well being -teet. On rentouttavaa, puhdistavaa, virkistävää, unettavaa. On nesteenpoistoon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, laihdutukseenkin.

Olen aikaisemmin kokeillut mm. clipperin uniteetä ja todennut sen toimivaksi. Nyt vuorossa on pukkan herkut :)

Lisääntyykö teidän teenjuontinne syksyisin ja miten juot sen?


*teet saatu punnitse ja säästä Tikkurilasta

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Välikautta ja toppaa.

Sää on yhtäkkiä muuttunut täällä etelämmässä tosi kylmäksi ja pakkohan tässä on pikkuhiljaa avata varaston ovi ja alkaa etsimään paksumpia vaatteita. Itselläni on ainoastaan useamman vuoden palvellut villakangastakki ja haaveilenkin nyt tikkitakista. Tiedättekö sellaisesta Englannin maaseudun tyyppisestä..

Pienimmällä on tällä hetkellä tiksun välikausihaalari, jonka sisällä lämmittää reiman fleece. Tirpalla viime keväänä hankittu racoon ja nyt alesta bongatut jonathanin henkselihousut. Takin alla myös fleece.

Kolmasluokkalainen sen sijaan kulkee tällä hetkellä joko popin windfleecellä tai minymon softshellissä valintansa mukaan. Housuina tarvittaessa haltin kuorit. 

Kylmemmille ilmoille löytyy vielä tekniset aluskerrastot, joista tykkään tosi paljon! Lämmittävät ja ovat miellyttäviä iholle. Vielä parempi olisi tietysti silkkivilla, joka houkuttelee tänä talvena enemmän ja enemmän.

Viimeksi eilen, kun hain Tirpan eskarista, hän kysyi haalaria itselleen. Olin täysin ihmeissäni, ettäkö haalarin haluaisit? Olin pitänyt itsestään selvänä takki/henkselihousuyhdistelmää.. Miten teillä eskarit?


Toppaakin on aika miettiä pikkuhiljaa.. Tirpalle on tulossa uutta racoonia, josta olen tosi innoissani! Racoonin perusmallisto miellyttää sydämineen tosi paljon, mutta tässä uudessakin on yllättäjä.

Toinen suosikki, mistä itseasiassa puhuin ystäväni kanssa maanantaina, on Molokidsin seepra. Heillä lasketellaan paljon ja nyt ekaluokkalaisensa toive olikin se! Täytyy myöntää, että alla olevassa kuvassa tuo kuosi erottuu edukseen.

Jeriikaan on nyt tullut nuo Molon uutuudet ja vähän lupailtiin lukijoille myös alekoodia näihin käytettäväksi ;) EDIT: KOODILLA prinsessa15 saat 15% alen molokidsin normaalihintaisista vaatteista 24.-26.9.2014! Eli koodi onkin tällä kertaa voimassa vain pari päivää, kannattaa olla liikkeissa nopea :) Alennuksen saat, kun tilaussumma ylittää 100e.

Haalareissa mitoitus vastaa hyvin kokoa. Eli 104-110cm lapselle 110cm haalari ja 110-116cm taas 116cm kokoinen. Takit taas on hieman niukkoja ja niistä kannattaa ottaa reilumpi, jos miettii kahden koon välillä.


Viime keväänä ihastuin tuohon girly rainbow kuosiin ja onneksi sitä saa nyt myös toppana! Mitäs tykkäätte näistä? Onko teillä jo toppa kunnossa?  


tiistai 23. syyskuuta 2014

Ruokaoivalluksia ja palautetta teille.

Minusta on oikeasti ihan superkivaa, että te toivotte ja kyselette erilaisia juttuja! Täytyy myöntää, että vaikka kuinka uskottelen itselleni tämän homman olevan vain omaksi ilokseni, niin kyllä se on myös teitä, siellä ruudun toisella puolen, varten.

Bloggaaminen on juurikin sitä, mitä me yhdessä tästä tehdään. Vaikkakin viimekädessä toki päätökset ja aiheet tulevat täältä meidän ihan jokapäiväisestä elämästämme ja minun näppiksestäni.

Ruoka-aiheiset postaukset ovat kiinnostaneet lukijoita kautta aikojen ja niitä nyt sattuu myös tässä blogissa olemaan. Ei siksi, että ne erityisesti kiinnostaisi muita, vaan puhtaasti siksi, että ne kiinnostavat itseänikin.

Ruoka ja ravitsemus ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Keräsin lapsena kaupasta reseptejä, niitä irtolehtisiä ja säilöin ja varjelin niitä kuin kalleinta aarrettani. Lainasin kirjastosta reseptikirjoja, joita käsin kopioin. Kävin kokkikerhossa ja olenpa jopa valmistunut yo:n lisäksi myös alan oppilaitoksesta. Pakko mainita, että vuosikurssini parhaalla keskiarvolla - tasan viisi.

Nojoo, tässä taas jaaritellaan, vaikka puhtaasti kysyttiin vain ohjeita näihin herkkuihin. Pahoitteluni :)


Omenacrumbleen lienee useitakin ohjeita ja omani taitaa olla joka kerran vähän erilainen. Perusohjeessa on silti käytettävän astian verran omppuja pestyinä ja pilkottuina, kuoria ei tarvitse poistaa. Niiden päällä reippaasti kanelia.

Itse crumble on gluteeniton ja siihen tulee gluteenittomia kaurahiutaleita (voit käyttää myös tavallisia), 50g voita ja ½-1dl fariinisokeria. Kaikki nuo sekoitetaan sulan voin kera ja levitetään omppujen päälle. Uunissa noin 20-30min 200c.


Nämä kaksi muuta, aura-pennesalaatti, sekä avokadokakku ovat aikalailla suoraan Valion uutiskirjeen mukana tulleista ohjeista. Pastan vaihdoin vain gluteenittomaan ja parsan olosuhteiden pakosta tölkkiversioon.

Itselleni tulee useita uutiskirjeitä eri ruoka-alan yrityksiltä ja niistä saan kyllä tosi paljon ideoita. Olkoon ne sitten vaikka niitä nykypäivän lehtisiä kaupasta :) Korvamerkkaan ja siirrän sähköpostikansiossa kokeiltavien listaan ja se lista, se on pitkä!

Tässäpä nämä, olkaa hyvät. Mistä te saatte ideoita ruokailuun ja tarjottaviin?


maanantai 22. syyskuuta 2014

Kurpitsakarnevaalit.


Kun koko sunnuntai on ihan vapaata, ehtii tekemään vaikka mitä! Me kävimme aamusta (virkkuja kun ollaan..) tyttöjen kanssa jo suurmarkkinoilla ja kurpitsakarnevaaleilla. Ai, että rakastankin markkinatunnelmaa..

Gilmoren tyttöjä katselleet tietävät nämä ihanat pikkukylän tapahtumat :)




Kurpitsakarnevaalit ovat Koiramäen pajutallin jokasyksyinen perinne. Meiltä on muistaakseni yksi näistä jäänyt väliin kurjan sään vuoksi, mutta muuten tuolla ollaan vierailtu.

Tapahtuma on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta, enkä yhtään ihmettele!




Tällä kertaa lapsille oli eläinten ja kioskien lisäksi karuselli, sekä tietysti peikkometsä. Narunvetoa ja muuta mukavaa.

Pajutallilla on myös lastenaitta, jossa saa leikkiä kauppaa ja muita leikkejä.


Pajutalli itsessään on jo nähtävyys ja nämä tapahtumat tietysti plussaa. Itse viihtyisin tuolla sisustusmyymälässä vaikka kuinka kauan kahvikupin äärellä..

Pitäisikin pitää etäpäivä ja pystyttää sinne toimistopiste :D

Kävittekö tapahtumassa? Entä onko pajutalli jo tuttu paikka?