tiistai 20. tammikuuta 2015

Ihanan piikikästä.

Phuuh! En edes tiedä, mistä tässä aloittaisi. Siitäkö, että poitsun taksikuski soittaa aina, että lasta ei näy. Siitäkö, että auto hajosi tällekin talvelle. Vai kenties siitäkö, että tiskikoneella on kryptinen vikakoodihätä.

Autohan on ollut minulla nyt kai kolmatta vuotta ja ihan joka talvi se on hinattu. Ensimmäisen kerran sanottiin, että jos moottoriin nyt sattuu kertymään karstaa, niin talvella se ei vaan käynnisty. Hyvä homma, onneksi asutaan Suomessa..

Nyt pari kertaa siinä on ollut takajarruissa vikaa, pyörä lukittuu ja eihän sillä voi ajaa. On kuulkaa jännä fiilis, kun ajossa napsahtaa toinen takapyörä lukkoon. Hups vaan, luistonesto huutaa. Saatoin minäkin ehkä vähän..


Ohuesti on tässä sellainen fiilis, että elämä piikittelee. Vähän niinkuin tämä kodin väripilkkuna oleva kaktus. Ja hei! Sehän on vihreä, nytkö mä olen trendikäs? Ehkä hän ymmärtää pysyä edes hengissä, eihän nuo kaktukset paljon hoitoa vaadi?


Fiksuin juttu taitaa kuitenkin olla tällä hetkellä istua alas, syödä ja juoda kahvit. Pohtia pari asiaa uudelleen ja odottaa, mikä se kolmas hajoava juttu on. Eiks niin ;)

ps. kiitos muuten paljon eiliseen postaukseen tulleista kommenteista! Ihanan valveutuneita lukijoita mulla :)


2 kommenttia:

  1. Tsemppihali kansainvälisenä halausten päivänä. Joskus vaan tuntuu siltä, että piikkejä satelee liikaa, mutta seuraavana päivänä voi olla jo toisin. Suloisesti olet kaktuksen somistanut. ♡

    VastaaPoista

Kiitos kivasta viestistä ♥