perjantai 31. heinäkuuta 2015

Hei, hei heinäkuu.

Nyt on jo pimeää, huomenna vaihtuu elokuuksi.. Niin vaan on taas yksi kuukausi takana, vilkas kuten edeltäjänsä. On retkeilty, herkuteltu, rakastettu, itketty ja naurettu. Rakennettu uutta ja haudattu vanhaa. Paljon muistoja tallessa pitkää talvea varten.

Ja minäkun luulin, että tässä on tehty vain töitä.. Kollaasi sanoo jotain ihan muuta :D En osaa eritellä mitään kohokohtaa, tai lähinnä nostaa näistä ihanista hetkistä parasta. Ne olivat kaikki! Mitä sinun heinäkuusi piti sisällään?


torstai 30. heinäkuuta 2015

Mini Rodini drop 1.

Tänään on julkaistu Mini Rodinin AW15 -malliston ensimmäinen osa, mitäs sanotte näistä? Omia lemppareita olivat erityisesti stars dress vaaleana ja dot dress vaaleanpunaisena. Jälkimmäinen on siis tuo postauksen vihreä mekko. Elephant oli myös tosi onnistunut (varsinkin t-paita ja mekko) ja en kestä, miten supersöpöjä ne reput onkaan! (harmi vaan, että olivat ainakin rodinilta loppuunmyytyjä)































Kannattaa klikkailla itsensä Jeriikaan, sillä yli 100e (normihintaisiin) tilauksiin saa kantisetuna 15e lahjakortin kaupan päälle :) 

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Pienen wc:n päivitys.

Aloitan tämän postauksen toteamalla, että kylläpäs pientä tilaa on hankalaa kuvata keinovalossa. Olisi pitänyt olla sitä ja tätä, että nämä kuvat pääsisivät lähemmäksi omia vaatimuksiani, mutta nyt saatte tyytyä näihin ja uskoa minua, kun sanon, että livenä meidän vessa on tosi paljon kivempi :D

Niin paljon varmaan, kuin ihmisiä kiinnostaakin kurkkia toisten vessoihin, niin tämä olkoon blogissa siitä syystä, että on toinen niistä kahdesta remonttikohteesta, mitä meillä tehtiin täällä.

Tämä oli alkuperäinen 1990-luvun wc ja halusin ehdottomasti päivittää sen. Asiasta ei keskusteltu :D


Tänne remontoitiin kokonaan uusi laatoitus, itseasiassa vanhan päälle. Sekä seinät, että lattia ovat laatoitettu vanhan laatan päälle.

Seiniin valittiin suurta valkoista mattalaattaa ja lattiaan tuollaista greigen väristä pienempää mattaa. Alunperin lattian oli tarkoitus olla suurta laattaa, mutta se ei sitten sopinutkaan tarkoitukseen. Nyt on sitten parin neliön verran saman väristä suurempaa laattaa odottamassa käyttötarkoitusta :D


Minulla on tuossa isossa keittiötölkissä matkamuistoja reissuilta. Kertakaikkiaan rakastan noita pieniä saippuoita, en niinkään pulloja ja otan mukaani aina reissusta.

Muita matkamuistoja ovat esimerkiksi kynttilän juurella Forum Romanumista Italian reissulta poimitut kivet.


Saimme tupaantuliaislahjaksi aivan ihanan setin, johon kuului pyyhkeitä, diffuuseri, sekä saman sarjan käsisaippua (odottaa nykyisen loppumista) ja se onkin ollut kovassa käytössä.


Tuo pieni wc ei ole vesieristetty tila, eikä ns. kostea tila, joten remontti oli hyvinkin yksinkertainen. Silti se toteutettiin remonttiliikkeen kanssa. Meistä ei kumpikaan Murun kanssa ole oikein mitään remppareiskoja ja noh.. tiedättehän te nyt minun taitoni. Tunnetta ainakin löytyisi ;)


Alla vielä tilanne josta lähdettiin liikkeelle, älkää välittäkö remppareiskan peiliselfiestä :)


tiistai 28. heinäkuuta 2015

Mitä mahalle kuuluu?

Ai mitä mahalle kuuluu nyt? Kiitos ihan hyvää. Asiantunteva lääkäri ja hänen suosittelemansa vi-siblin ovat tuoneet vatsan aikalailla normaalitilaan. Tietysti tuo normaalitila on yksilöllistä, mutta sanotaanko näin, että kivut ja krampit ovat pysyneet poissa ja olo on vähintäänkin hyvä.

Lääkärini soitti minulle noin kahden viikon kuluttua valmisteen aloittamisesta tarkastakseen tilanteen. Olimme sitä ennen tavanneet vastaanotolla, sekä videoneuvottelun kautta. Tuo videovastaanotto on kyllä sellainen, jota aion vastaisuudessa käyttää esimerkiksi mökillä jos tarve niin vaatii. Anywhere -videovastaanotosta löydät lisää tietoa klikkaamalla linkkiä.

Alunperin tilanne oli siis kipeä ja kiusallinen, kuten aiemmissa vatsaongelmia käsitelleissä postauksissa (löytyvät tämän postauksen lopusta) kerroinkin. Jonkin verran asiaa oli tutkittu, mutta oikeastaan mihinkään johtopäätökseen ei oltu päästy. Sitä helposti luovuttaa itsekin siinä vaiheessa, kun lääkäri käytännössä nostaa kädet ilmaan. Tällä kertaa niin ei kuitenkaan tapahtunut.


Testitulosten valossa löytyi hapanta mahaa ja suolistosta toiminnallista vikaa. Tuo vatsalaukun koholla oleva happotasapaino olisi jäänyt ilman gastropanelin testiä löytymättä. Vaikka tällä hetkellä se ei vaivaa, on tieto olemassa ja vatsansuojalääkitys voidaan aloittaa tarvittaessa nopeasti.

Huomasin myös itse tutkiskellessani ruokavaliotani, että esimerkiksi tattaria suolistoni ei vain kestä. Saati suurinta osaa makeisista ja jäätelöistä, vaikka olisivatkin gluteenittomia. 

Tällä hetkellä tilanne on hyvä, mutta jos se muuttuu tai uutta ilmenee, minulle suositeltiin uudelleen tehtäväksi gastroskopiaa, eli vatsalaukun tähystystä.

Tämä koko Doctagonin ja Blogiringin yhteistyö on ollut kullanarvoista minulle ja voin näistä yhteistyökuvioista huolimatta käsi sydämellä suositella itse lääkäriasemaa ja tutkimuksia ihan kaikille, jotka vatsansa kanssa kamppailevat.  Toistaiseksi oma vatsani hiljenee, over and out.


(kuvat ovat Doctagonin Helsingin kaivokadun toimipisteestä, josta saa muuten hyvää palvelua myös toisella kotimaisella)



Aikaisemmat postaukseni aiheesta Askel kohti terveempää vatsaa ja Vatsat kuntoon! löydät klikkaamalla linkkejä. Lisätietoja esimerkiksi oireilusta saat myös vatsavaivoja.fi -sivustolta.

YHTEISTYÖSSÄ:

GastroPanel ja Doctagon

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Käsimatkatavaroilla Pariisiin.

Neljä päivää ja kone starttaa kohti Pariisia! Näissä extempore-jutuissa, niin reissuissa kuin missä tahansa ideoissa on parasta se, että pääsee välittömästi vääntämään listoja esimerkiksi pakkaamisesta.

Ainiin, kerroinko jo, että tässä ollaan lisäksi sen verran pimeitä, että matkustetaan vain käsimatkatavaroilla. Yritämme kyllä pakata "ota sinä hiustenkuivaaja, minä otan suoristusraudan" -tyyppisesti. 

Kuulostaa suhteellisen yksinkertaiselta ja oikeastaan näyttääkin siltä. Ylläri tulee vasta siinä vaiheessa, että käytännössä olemme takaisin kotimaassa oikeastaan vasta tiistaina :D

Nopeasti suunniteltuna matkagarderobi näyttää tältä:

-kaksi mekkoa (toinen päivä- ja toinen iltakäyttöön)
-kaksi alaosaa
-kolme yläosaa
-bikinit (vievät niin vähän tilaa, että pakkaan joka tapauksessa)
-sandaalit, hattu

Koneeseen/päälle puen lisäksi vielä yhdet housut, niiden täytyy olla pitkät. Sekä yhden pitkähihaisen/bleiserin ja jalkaan jonkinlaiset kengät.

Sandaalit menevät, sekä päivä-, että iltakäytössä, joten korkkarit on turhat. Saattaa olla, että näiden lisäksi pakkaan vielä ballerinat laukkuun ja hankin itselleni aleista hyvät ja kivat lenkkarit (Rooman reissusta viisastuneena).

Kosmetiikka on matkakokoa ja mahtuu tuohon pikkubägiin. Lisäksi pakkaan mukaan toisen, jossa on ns. kuivat tuotteet, kuten kampa, kynsiviila jne.

(kuvasta puuttuu toki alusvaatteet yms pikkusälä)


Matkaan lähtee näiden lisäksi läppäri ja puhelin latureineen (+kuulokkeet). Lukemisen ostan vasta kentältä turvatarkastuksen jälkeen, sillä en vain osaa matkustaa ilman kirjan seuraa.

Säätiedotus lupaa tällä hetkellä reissun ajaksi +26 astetta ja suurimmaksi osaksi puolipilvistä. Lauantaina ilmeisesti sataa..

Nyt enää tarvitsen teidän vinkkinne Pariisiin, eli missä käydä? Ja tietysti hotellisuositukset. Entä onko kukaan käynyt gluteenittomana Pariisissa, kahvilat olisi mukava spotata etukäteen.

Ja tietysti viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä: olisiko teillä jonkinlaisia postaustoiveita? Voisin nimittäin naputella tässä viikolla ja ajastaa sitten reissun ajaksi niitä :) Instasta nimittäin pääsee seuraamaan reaaliajassa @lapetiteprincesseblog. Ajattelin esimerkiksi taas esitellä yhden meidän kodin huoneista, mutta mitäs muuta? Sana on vapaa!

Miltä matkalaukku näyttää? Huomasitteko muuten, että suurin osa on me&i:tä ;)

***

NOTE TO MYSELF:

-spotifyn soittolistat offline tilaan ennen reissua (muuten huomaat, että voit lentokoneessa kuunnella vain 50 shades of greyn soundtrackin neljä kertaa putkeen).

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Hämärtävät illat.

Pikkuhiljaa tässä saa alkaa nauttimaan hämäristä kesäilloista. Tällä hetkellä aurinko laskee hieman kymmenen jälkeen ja ajatella, että vasta kuukausi sitten fiilisteltiin tupareita ja yötöntä yötä..

Me siis vietimme Tirpan kanssa eilen tyttöjen päivää, kun muu porukka oli poissa jaloista. Luuhasimme ympäri Helsinkiä ja kotiin saavuttuamme oli aika vielä kympin lenkille, sekä lenkin jälkeiselle saunalle.


Saunan jälkeen kaivoimme esiin kaikki mahdolliset kynttilät ja lyhdyt ja virittelimme ne ulos valaisemaan iltapalaa. Olimme etukäteen sopineet, että herkuttelemme manchegolla, sekä tuoreella leivällä. Molempien herkkuja kun ovat :)

Tirppa sai sytyttää kynttilät ja siellä me istuimme ihan rauhassa, kuuntelimme kesäiltaa ja kaukaa kuuluvaa musiikkia.


Iltapalan jälkeen vetäydyimme sisälle ja minä olin jo siinä vaiheessa nukahtaa sohvalle. Tirppa totesi, että "mene sinä vaan äiti nukkumaan, minä katson tämän loppuun, pesen hampaat ja menen nukkumaan sen jälkeen". Loistodiili.

Pienistä onnen hetkistä syntyy iso virta, joka vie mukanaan jos  vain antaa mahdollisuuden.


lauantai 25. heinäkuuta 2015

Millaista on olla seitsenvuotiaan tytön äiti?

Oletteko koskaan miettinyt, millaista on olla seitsenvuotiaan tytön äiti? Osalla teistä nyt on omaakin kokemusta ja kuten mitään tässä maailmassa, ei tätäkään voi verrata toisiin tapauksiin. Olette tai ette, päätin juuri kertoa teille, millaista on olla meidän seitsenvuotiaan Tirpan äiti.

Tirppa on aikalailla ennakkoluulottomin ihminen ikinä, hänellä on niin suuri sydän, että siellä on tilaa ihan kaikille. Tirppa on kaikkien kaveri, sopeutuu aina joka paikkaan. Tilannetaju on hallinnassa, vaikka oikeammin voisikin ajatella, että hän on vähän arka.

Tirpan mielestä on ensteks siisteintä olla ystäviensä kanssa ja jos joku ei ole saatavilla, hänelle kyllä kelpaa vaikka naapurin nelivuotias. Jos Tirpalle ehdottaa jotain, hän on aina valmis toimintaan. Ei samalla tavalla kuin äitinsä, joka löytää itsensä mitä ihmeellisimmistä tilanteista, vaan hyvällä tavalla.


Tirppa ottaa ilon irti todella pienistä asioista. Kukkien poimimisesta, pihalla tanssahtelusta, sateekaarien piirtämisestä. Hän unohtuu haaveilemaan ruokapöytään ja uppoutuu omiin ajatuksiinsa. Taivaanrannanmaalari, sanoin joskus.

Tirpalla on aikataulut hallinnassa, eikä hän koskaan valita turhasta. Silloin, jos on jotain sanottavaa, se kannattaa ottaa tosissaan. Hän menee illalla itse nukkumaan, koska väsyttää. Aamulla nukkuu pitkään, koska se on mahtavaa.


Tirppa tykkää kuunnella Sannia ja Haloo Helsinkiä täysillä kuulokkeista, hänen mielestään on ihanaa ottaa äidin kanssa noloja selfieitä. Hän nauttii keksistä, eikä pyydä koskaan sittenkin pullaa.

Tirppaa jännittää usein, mutta hän rauhoittuu helposti. On todella itsenäinen, mutta nauttii seurasta. Jos häneltä kysyy, mennäänkö museoon, hän on aina valmis. Tai Kaivariin jädelle tai vaikka Lammassaareen kävelemään.

Siitä huolimatta, että koko saarta ei meinaa löytyä edes navigaattorilla. Kun navigaattori ei löydä, hän sanoo, että ei se mitään, kokeillaan vielä kerran.


Ja kun se saari vihdoin löytyy, hän on haltioissaan ihan vaan siitä, että saa kävellä siellä. Pääsee kiipeämään lintutorniin ja päiväkin on lämmin.

Tirpan onnenhetket ovat niin käsinkosketeltavissa, että ne tarttuu. Silloin voi itsekin huokaista aikuiset huolet niskasta ja miettiä, että onni on tässä ja nyt.

Kolmen lapsen äitinä sitä saa liian harvoin viettää aikaa yksilön kanssa. Erityinen vie aikaa ja Pieninkin. Tirppa on tyypillinen keskimmäinen lapsi, kauris horoskoopiltaan. Vaatimaton ja hänellä on aina kaikki hyvin.

Itseasiassa en sittenkään oikein tiedä, miltä tuntuu olla hänen äitinsä.. Aikalailla vaivattomalta, siltä, ettei jokainen hetki tarvitse olla vahtimassa. Siltä, että minulla olisi todella paljon opittavaa häneltä.

Leppoisaa lauantaita!


perjantai 24. heinäkuuta 2015

Pastaa ja Pariisia.

Viikonloppu on jo ovella ja täällä minä kirjoittelen näitä ruokavinkkejä toistamiseen tällä viikolla. Jotenkin olen ollut ihan tulessa erilaisten ruokien kanssa ja kerrankin oikein jaksanut väsätä jos jonkinlaista ateriaa.

Useimmiten syön lounaan töissä, mutta tällä viikolla olen mutustellut aamiaisen niin myöhään, että vatsa on kurninut vasta työpäivän jälkeen uudelleen. Ja jos syön lounaan töissä, kotona on nälkä vasta iltasella.

Papusalaattia on vielä hieman jäljellä, mutta täytyy sitä tytön lämmintä ruokaakin syödä aika ajoin. Jääkaapissa oli lehtikaalia ja siitä innostuneena pyöräytin lehtikaalipastan. Vähänkuin carbonaraa, same but different :) Lehtikaalia olisi ehdottomasti pitänyt olla enemmän per annos, mutta tietääpä ensi kerralla.

Ja koska lehtikaali oli ruukussa ja aikalailla parhaat päivänsä nähnyt, se on nyt istutettu puutarhaan. Toivotaan parasta!


On vielä toinenkin asia, mistä olen todella innoissani tänään, siis ruoan lisäksi. Varasin nimittäin ystäväni kanssa ihan extempore lentoliput Pariisiin, ja Ranska kutsuu siis tasan viikon päästä! Ihan hullua.. Taidamme molemmat olla aika yllytyshulluja, mutta toisaalta jos on tilaisuus, se kannattaa käyttää. 

Pitkästä aikaa on muuten myös viisipäiväinen työviikko takana ja toinen samanlainen edessä. Viikonloppu tuntuu jotenkin ihan erilaiselta. Uusi työ on alkanut kivasti ja olen edelleen todella innoissani siitä. Jotenkin superraskaan viime vuoden jälkeen kaikki palaset alkavat pikkuhiljaa loksahtaa kohdilleen ja elämä on helppoa.

Viikonloppuja sinne teillekin ja nautitaan täysillä!