maanantai 4. tammikuuta 2016

Uusi minä.

Tänään alkoi monella uusi elämä. Koko vuoden tsemppiä keränneenä, ehkä yllytyshulluna, uutena vuotena luvanneena, vuoden ensimmäisenä maanantaina. Gluteeniton, sokeriton, herkuton, karppi, vege, maidoton.. Tavoitteena päästä elämänsä kuntoon. 

Tällä en tarkoita rantakuntoa, vaan elämäntapamuutosta. Sellaista kuntoa, missä voi käsi sydämellä jokaisena päivänä sanoa voivansa hyvin kokonaisvaltaisesti.

Pitää löytää ruokavalio, joka sopii arkeen ja juhlaan. Nukkua ja juoda vettä. Liikkua enemmän tai vähemmän. Toiset pinkaisee heti vuoden ensimmäisenä aamuna kympin alle tuntiin ja toiset taas kävelee korttelin ympäri. Kuulemma helpointa on urheilla aikaa vastaan, ei kilometrejä. Päättää, että liikkuu tunnin ja liikkua se tunti. Seuraavalla kerralla jaksat jo määrällisesti siihen aikaan enemmän!


Toisille sopii hyvin totaalikieltäytyminen, itsekin olen sitä kokeillut ja myönnän voineeni silloin äärimmäisen hyvin. Minun totaalikieltäytymiseni tarkoitti herkutonta. Ei karkkia, ei sipsiä, eikä muitakaan herkkuja. Ei edes juhlissa. Lisäsin silti välillä hillosilmän puurooni tai ripottelin hieman sokeria. 

Se kesti kolme kuukautta, kunnes silloin tällöin annoin luvan itselleni ottaa vähän sitä ja tätä. Tyhmäkin tietää, ettei siitä ole paluuta.

Tästä on nyt kaksi vuotta ja siitä viisastuneena kuuntelen ennemmin itseäni ja tuntemuksiani. Ihmisellä on hyvä, jos silloin tällöin nappaa pienen herkun tai juo pihvin kanssa lasin viiniä. Kohtuus kaikessa, myös siinä kieltäytymisessä. Pääasia on, että löytää tasapainon syömisen ja liikkumisen välillä. Matematiikan lyhyt oppimäärä kertoo, että sinun täytyy vain kuluttaa syömäsi kalorit.


Sitten on vielä ruokavaliokoulukunnat erikseen. Toisten mielestä  ruoka tulee jauheista ja patukoista ja toiset haluavat täyttää lautasensa sillä oikealla ruualla. Itse kuulun ehkä tähän jälkimmäiseen, mutta en minä vitamiinipurkkeihin syljekään. Eräs ystäväni totesi hyvin, ettei voi sanoa jonkin olevan toimimatonta humpuukia,  tai ylipäätänsä toimimatonta ellei sitä kokeile ensin itse.

Superfoodeja en kummemmin kanna kaupasta, mutta kana maistuu tosi hyvälle, kun sen paistaa kookosöljyssä ja jugurttiin on ihan normaalia lisätä siemeniä, oli ne sitten chiaa tai auringonkukkaa. Vihermehuja en todennäköisesti valmista edelleenkään, olkoon kuinka hyviä tahansa, ne maistuvat silti salaatilta imettynä pillin läpi.

Uuden vuoden ja uuden alun kunniaksi päätin kokeilla saada omiin ruokailutottumuksiini (aamiainen, lounas viideltä ja iltapalaksi karkkia) paremman pohjan Alku-valmennuksen avulla. Tarkoituksena on opetella koostamaan oikeankokoisia aterioita, puhtaista, laadukkaista ja ravinteikkaista raaka-aineista. Oma missioni ei ole siis pudottaa painoa, vaan saada lisää energiaa päiviin ja voida hyvin. 

Nyt vaan hurja tsemppi päälle (sinulle ja minulle), sillä olen todennäköisesti pian valmis myymään lapsenikin pienestä määrästä sokeria. Onneksi on raakasuklaa..

Löytyykö teistä muutoksentekijöitä? Tsempataanhan toisemme perille!


*(tuotteet ja valmennus saatu blogin kautta)

6 kommenttia:

  1. Tsempataan! Minä olen ollut herkuttomalla nyt 3 kk, joulun repsahdusta lukuun ottamatta. Tuo kohtuus kaikessa on paras ohje jota olen yrittänyt noudattaa, mutta hyvinvointia etsiessä ajattelin testata kaiken nyt vähän vaikeamman kautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtavaa jo tuo 3kk, vau!
      Tsemppiä sinne kovasti :)

      Poista
  2. Itse aloitin muutoksen jo marras-joulukuun puolella enkä perinteisesti näin tammikuussa :) välillä on lipsumisia mutta niistä noustaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kova!
      Moni ei joulun aikaan pystyisi, wau :)

      Poista
  3. Täälläkin joulusta etiäpäin otettu uudella askeleella. mulle sopii täysin sokeriton (ja parhaiten myöskin gluteeniton ja maidoton), mutta sokeria lukuunottamatta en ole ehdoton. Kehoa kuunnelleen. Jännä kyllä voi ihan hyvin syödä suolaisia 'herkkuja' kohtuudella, mutta sokeria en. Myös liikuntaa ja aktiivisuutta olen lisännyt reippaasti sitten Tapanin ja hyvältä tuntuu :)
    (tuota betoniittisavea mun pitääkin muuten etsiä käsiini)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihailen tuota teidän kasvisruokavaliota, vaikka rakastankin yli kaiken pihviä, enkä voisi siitä ikinä luopua <3 Mutta varmaankin myös sinun inspiroimana, olen lisännyt roimasti kasviksia ruokavalioon :)

      Tuosta rasvasta ja sokerista oli muistaakseni jokin tutkimus, että se on sellainen yhdiste, johon jää helpoiten koukkuun ja joka on eniten vaarallinen..

      Poista

Kiitos kivasta viestistä ♥