keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Kaikki ihanat kelloni.

Tarkoitukseni oli alunperin kirjoittaa siitä, kuinka ihanaa on, että Muru on viikon reissun jälkeen kotona ja halipulavajaus on täyttynyt edes hieman. Kirjoituksen kuvitukseksi piti laittaa hänen yllärituliaisensa, eli uusi kelloni, mutta päädyinkin kuvaamaan ne kaikki.

Olen kellojen ja korujen suhteen aikamoisen valikoiva. Pidän niistä kovasti ja muutama erilainen löytyy, silti huomaan käyttäväni vain yhtä. Ranteessa keikkui useamman vuoden valkoinen TH -kello, joka vaihtui viime kesänä reissusta hankkimaani nahkarannekkeiseen Korsiin. Tämä onkin ollut suosikkini ja varmasti jatkaa sillä linjalla.


Uusi Kors on sekin ihana, mutta täytyy ennen käyttöä viedä pienennettäväksi. Tämä edustaa minusta ehkä enemmän sellaista korukellolinjaa ja on omiaan erikoistilaisuuksiin, siinä missä nahkainen taas arkikäyttöön.

Korujen kanssa olen ihan samanlainen. Vaihtelen niitä hyvin harvoin ja useimmiten kaulassa näkyykin Murulta muutama vuosi sitten saamani kalevalan lapsikoru jo sen tunnearvon vuoksi. Sormuksina käytän vain kihla- ja vihkisormuksia. Joskus harvoin päätän repäistä ja lähden reissuun ihan toisen korun kanssa, saatan myös saada päähäni, että vain yksi koru sopii siihen ja siihen asuun.


Tähän kategoriaan lisätään myös sitten hajuvedetkin. Tietty hajuvesi tiettyyn mielentilaan, tilaisuuteen tai asuun. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että vaikka monia ihastelenkin, jää ne hankkimatta. Jos sen sijaan pidän jostain superpaljon, se on oikea valinta. Hyvin harvoin tulee sellainen tilanne vastaan, että jotain jää todella miettimään.

Noh, niin tai näin, tässä ovat siis kaikki ihanat kelloni ja joudun siirtymään arkisempiin asioihin. Pyykkikone pyörii ja tänään on ainakin lakanoiden vaihtopäivä. Villakoirilla näyttää olevan sellaiset bileet, ettei paremmasta väliä. Sovitaanko, että imuroidaan tänään 50/50, kysyi Muru. Sovitaan vaan rakas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kivasta viestistä ♥