keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Iloinen jälleennäkeminen.

Hyrrr.. terveisiä täältä vilttien alta, villasukat jalassa. Tänään on ollut kyllä niin ankean harmaa sää, että jopa kuvaaminen on hankalaa sisällä. Onneksi saimme aamutuimaan oman aurinkomme tänne taas vierailemaan! Niinpä, lyhyt on ihmismuisti :)

Rusinan edellinen vierailu sai aikaan hurjasti mietteitä koirasta ja päädyimme siihen, ettei oma ole vielä vaihtoehto pariin vuoteen. Silti hänen kotiinlähtönsä jätti aivan suunnattoman suuren aukon tänne, lapset valehtelematta itkivät hänen peräänsä. Vieläkin on ollut ikävä..

En hiiskunut tästä ylläristä sanaakaan etukäteen, vaan halusin nähdä reaktiot. Sekä koira, että Pienin olivat niin onnellisia nähdessään toisensa, ettei tosikaan! Arvasin kyllä meidän Minityypin reaktion jo etukäteen, mutta että koirakin. Niin hän vaan taas kotiutui omalle paikalleen väijymään viltin alta, merkkasi polleana reittinsa ja jopa söi heti.


Mutta oli minulla tässä koirakuplassa ihan asiaakin.. Ostin nimittäin viikonlopun markkinoilta kolme valkoista koristekurpitsaa ja asettelin ne meidän aulan suureen lyhtyyn kynttilän kanssa. Tuo kynttilä harvemmin palaa ja pitäisikin jostain kolosta kaivaa ne meidän "kausivalot" taas esille ;)

Muistelen, että viime syksynä tähän aikaan virittelin ne tuohon lyhtyyn ja olisivathan ne kyllä tosi kivat piristämään asetelmaa.

Täällä on muutenkin joutunut pikkuhiljaa vaihtamaan kaikki kesällä palaneet polttimot uusiin, sillä pimeä tulee päivä päivältä aiemmin. Yritän suosia mahdollisimman paljon led -valoja, myös pihavalaisimiin. Meillä on täälläpäin tosi hyvä valaisinliike (MS-Valaistus), josta sain superhyvää palvelua. Ei kuulkaa tarvinnut kuin mennä palaneen polttimon kanssa sisään ja kertoa asiansa, niin johan oli entistä ehompi matkalla kotiin!


Muuten näihin tämän päivän puuhiin kuuluu vain lisää villasukkailua, vähän kalakeittoilua, enemmän neulomista (kävin eilen lankakaupoilla) ja tietysti superpaljon rapsuttelua. Veikkaan myös, että illaksi luvatussa vesisateessa vähän koiran kanssa kävelyä.

Tiedän kyllä jo etukäteen, että tämä neiti ei pitkälle siellä sateessa kävele :D Mukavaa keskiviikkoa sinne ja viritelkäähän tekin kynttilät lämmittämään kehoa ja mieltä!


8 kommenttia:

  1. Meilläkin on hirveä lemmikkkikuume. Parin allergian ja yhden astman takia emme ole rohjenneet ottaa omaa. Mä kyllä hyvin näkisin meillä yhden rusinan. Tai viisi. Tuollainen vakkarihoitopaikkana olo olisi kyllä hyvä vaihtoehto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää Rusinat ovat oikeita rakkauspakkauksia <3
      Meilläkin ollaan allergisia, poitsulla astmaa ja eläinallergia (myös koira) ja minä samalla setillä. Kumpikaan ei jostain syystä reagoi tähän tapaukseen!
      Omasta en osaa vielä(kään) sanoa, mutta tosiaan vakihoitopaikkana on kivaa ja Rusina tervetullut meille milloin vain <3

      Poista
  2. Kauniit kuvat ja hauska idea, kurpitsat lyhdyssä.
    Meillä ei ole lemmikkiä, eikä voida haaveillakaan. Keskimmäinen kun on kovin allerginen ja astmaaattinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Meinasin ensin laittaa ne aulan lipaston päälle, mutta onkin noin kivempi!
      Toivottavasti joskus teillä noi allergiat helpottaisi <3

      Poista
  3. On ne koirat <3 Meidän pullan ottaminen tähän hullunmyllyyn oli sulaa hullutta, mutta en vaihtaisi mitään. Ihana pieni karvakaveri :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siis ymmärrän täysin ton aivopierun!
      Mutta paras aivopieru ikinä <3

      Poista
  4. Kiva idea j akauniita kuvia. Eläimistä on todella paljon iloa ja seuraa, on ne vaan vekkuleitakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Esther :)
      Nämä chihut on usein vielä enemmän vekkuleita ja tosi leikkisiä <3

      Poista

Kiitos kivasta viestistä ♥