keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Munasolun luovutus osa 5 - keräyspäivä.

Nyt on aika laittaa postaussarja munasolun luovuttamisesta lapsettomalle pakettiin, eli sarjan viimeinen postaus kertoo itse keräyspäivästä.

36h ennen operaatiota pistin siis pregnyl -nimisen irroituspiikin. Erotuksena injektiokyniin, tämä pitää sekoittaa itse ja pistää ihan oikealla ruiskulla. Pregnyl koostuu kahdesta ampullista, joiden ainesosat sekoitetaan keskenään.

***

Operaatiopäivän aamuna tuli olla ravinnotta. Heti jälkikäteen sain kuitenkin syödä ja klinikalta suositeltiinkin ottamaan omat eväät mukaan. Paikan päälle saapuessani minut ohjattiin lepohuoneeseen, jossa sain suun kautta etukäteen särkylääkettä ja pian kanyylin käteen.

Päälläni oli koko ajan ihan omat vaatteet, joiden suositeltiin olevan mukavat. Trikoota ja verkkaria, lämmintä.

***

Kanyylin laiton jälkeen siirryin toimenpidehuoneeseen, jossa sain suonensisäisesti rauhoittavaa lääkettä. Lääke humahti päähän nopeasti ja vaikutus oli aikalailla juuri operaation mittainen. 

Toimenpide suoritettiin alakautta ja voisin verrata sitä epämiellyttävyysasteella papan ottamiseen yhdistettynä reilulla kädellä tehtyyn sisätutkimukseen. Siinä siis punkteerattiin talteen kaikki hautomani munasolut. Tähän taisi mennä kaikenkaikkiaan aikaa 5-10 minuuttia, jonka jälkeen pääsin lepäämään. Ja syömään!

***

Keräyksen jälkeen piti jäädä vielä parin tunnin seurantaan. Olen aika kipuherkkä ja sain kaverikseni lämpötyynyn, joka auttoikin ihanasti. Tähän väliin täytyy sanoa, että esimerkiksi synnytyskipuihin lämpötyyny ei ole kohdallani auttanut lainkaan, siis missään vaiheessa :D

Seurannan jälkeen pääsin kotiin saattajan kanssa ja kaikki sujui hienosti.  Kulukorvausten kannalta keräyspäivä on hieman erilainen, sillä silloin on mahdollista kulkea myös taksilla molempiin suuntiin. 

Kävimme myös viimeiset paperityöt lävitse ja noin viikko tämän jälkeen sain palkkion. Tähän kuuluu päiväraha jokaiselta käyntipäivältä, matkakorvaukset ja kertakorvaus luovutuksesta.

***

Koko matka hormonihoitoineen ja käynteineen on ollut todella avaava ja ajatuksia herättävä. Vasta viimeisellä käyntikerralla omaan tajuntaani oikeasti upposi, että joku todella voi saada lahjoittamallani solulla kauan kaivatun lapsen syliinsä. Samalla kerralla itkin vuolaasti vastaanotolla "heräämisen" onnenkyyneleitä, mutta minä nyt olenkin yksi vetistelijä.

Tarina ei kerro, onko haikara tilattu. Lupaan kuitenkin kertoa sen teille, mikäli näin tapahtuu! ps. edelliset postaukset aiheesta näet TÄSTÄ.

2 kommenttia:

  1. ❤ olen niin sanaton ja kiitän, että olen saanut seurata "matkaasi" joka on ollut ja on niin ihana ja tärkeä! Sain 'siivelläsi" kokea uudestaan sen mikä meille (ja ennen kaikkea mulle) tapahtui kohta 6 vuotta sitten. Olen hiljakseen täällä myötä elänyt rinnallasi, vaikka en sen koommin kommentoinut. Meille tuli keräyksestä yksi kelpo munasolu joka onneksi hedelmöittyi...täyttää kohta 5v. Kaikki ei ole niin onnekkaita kuten me olimme ja onneksi heillä on olemassa ihmisiä kuten sinä! Voisin harkita aloittavani saman "projektin" minkä sinä teit koska meille se ei ole enään mahdollista ja ilomielin auttaisin muita tässä niin tärkeässä asiassa. Puss!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi kauniista sanoistasi <3
      Ja kaikkea hyvää teille <3

      Poista

Kiitos kivasta viestistä ♥