sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Hei hei heinäkuu!

Vaikka elokuussa on usein todella kesäiset ilmat, miellän sen silti ensimmäiseksi syyskuukaudeksi. Koulut alkavat ja olemme taas uuden äärellä. Uusia kalentereita, uusia kyniä, vihkoja ja alkuja. Kesä oli kaunis ja siihen mahtui paljon. Vielä en ole kuitenkaan valmis siitä luopumaan ja toivottavasti ei tarvitsekaan.

Olen vasta kylvänyt kasvihuoneeseen uutta salaattia ja aion elonkorjuusta huolimatta jatkaa viljelyä vielä pitkään. Illat hämärtyvät, mutta sehän on vain tunnelmallista. Nyt on aika tilata puukuorma pihalle talveksi.

Kasvikset alkavat olla parhaimmillaan ja pellot loistavat pian kultaisina. Syksyä en ole haistanut ilmassa vielä kertaakaan.

Heinäkuu oli lämmin ja se sisälsi kesäkuun lailla matkustelua. Siinä missä kesäkuussa käytiin vähän lähempänä, lennettiin heinäkuussa ihan ensimmäisen kerran koko perheen kera. Nautimme Keski-Euroopan ukkosesta ja paahtavasta helteestä sisämaassa uima-altaalla. Koimme ja opimme paljon.

Näimme ystäviä ja vietimme huikeita päiviä. Niiden lämmöllä jaksaa taas talven keskellä odottaa uutta kesää.

Heinäkuun suosituimmat postaukset olivat:


Näin kesäloman lopun kynnyksellä sanon, että elokuun paras juttu tulee olemaan koulujen ja päiväkodin alkaminen ;) Tervetuloa elokuu!


LINKING TO:

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Lauantaitunnelmissa.

Pihahommia, Ruotsalaisia dekkareita, koiran rapsutusta, hyvää ruokaa ja juomaa. Liikaa karkkia, liian vähän liikuntaa, mutta joskus täytyy vaan lorvia rauhassa. En jaksa olla ihmettelemättä näitä upeita helteitä, jolloin hiki virtaa limaisena pitkin selkää ja saa otsan kukkimaan eri laatuisia näppylöitä.

Grillin tuoksu kesäillassa, viilennetty punaviini lasissa. Aurinko laskee taas tänään hieman aiemmin ja värjää taivaanrannan pastelleilla. Aamulla hipsin kasteen koristeleman nurmikon halki postilaatikolle hakemaan hesarin aamupöytään.

Elämä on laiffii, niinkuin eräs mäkikotka kuvaili..

Ehdin valittaa taas kaikesta sitten talvella, nyt aika menee täysillä nauttimiseen. Ihanaa lauantai-iltaa!



perjantai 29. heinäkuuta 2016

Lastenhuoneinspistä.

Ajattelin näin perjantain kunniaksi inspiroitua lastenhuoneen sisustuksesta, nimenomaan isomman lapsen huoneen. Muistatteko kun vaihdoimme makuuhuoneiden järjestystä keväällä? Muutimme silloin Tirpan suht valmiiseen huoneeseen ja Tirppa sai isomman huoneen, vanhan makuuhuoneemme.

Käytännössä siirsimme ainoastaan huonekalut, mutta huonetta ei koskaan oikeastaan sisustettu millään tavalla. Tällä hetkellä se on kovin paljas ja tylsä, ei lainkaan sellainen joka kuvastaisi asukkiaan.

Tirppa on prinsessa, sporttinen ja rakastaan kaikkea tyttömäisyyttä. Kuitenkin pitää ottaa huomioon hänen ikääntymisensä, sillä nyt mennään viimeisiä vuosia pikkutyttönä. Toinen luokka alkaa pian ja kaapista löytyy kynsilakat ja Victorias Secretin tuoksut.

Seinällä on tällä hetkellä vain televisio ja sekin vähän huonossa paikassa. Kaikki tekstiilit, taulut ja muut härpättimet puuttuvat kokonaan. 

Keräsin taas pinterestistä muutamia herkkuja, jotka miellyttävät sekä tytärtä, että äitiä. Mitäs sanotte? Kaipaisin myös apuja tässä hommassa, eli jos olet postannut teidän isomman tytön huoneen kuvia, niin linkitä tähän.

Ihanaa perjantai-iltaa, nautitaan ilta-auringosta niin kauan kuin sitä riittää!
ison tytön huone

torstai 28. heinäkuuta 2016

DIY rusettipipo.

Syksyn kilpavarustelu on alkanut! Tällä kertaa puhutaan siitä, kenellä on älyttömin äiti. Sellainen joka saa ideoita tehdä lastenvaatteita ihan itse. En taas tiedä itkeäkö vai nauraa, eikä kuvista päätellen lapsikaan. "Ihan kiva", hän sanoi.

Eikai pipon tekeminen kovin vaikeaa voi olla, siitä n oin vaan niin ostat kankaat ja piirrät itse kaavat. Siis piirrät itse.. Tiedättekö sen netissä pyörineen videon, missä vanha mies kertoo jotain älytöntä juttua talkshowssa ja se on tekstitetty milloin millekin ajankohtaiselle tapahtumalle? No se.

Silti tuli ihan vähän hyvä mieli tästä, koska oikeasti huonomminkin olisi voinut mennä. Ei loppunut lanka, enkä ommellut rusettia väärälle puolelle. Mitatkin olivat suht oikeat, vaikka ompelinkin pari kertaa väärin.

Ehkäpä tämä onkin syksyn muotia kuulkaas. Kenen äiti ompelee pipot eniten vinoon? Kenen lapsen pää on oikeasti muka neliö :D Aika sama, tykkäsi tai ei. Pipo tulee pysymään päässä, koska äiti teki sen!


keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Mekö koiraperhe?

Meille on tullut hetkellisesti uusi perheenjäsen. Hän on Rusina, lyhytkarvainen chihu ja viihdyttää arkeamme hieman yli viikon. Rusina on hieman arka, äärettömän lempeä ja rauhallinen. Tanssii kahdella jalalla, kun näkee herkkuja. Tulee viereen mieluummin kuin syliin, maastoutuu nähdessään valjaansa ja nauttii rapsutuksista ja huomiosta. Ja nurmikosta etenkin, siitä Rusina nauttii.

Olemme jo jonkin aikaa hiljaisesti pohtineet omaa koiraa. Sen pitäisi olla pienikokoinen ja enemmänkin seurakoira, sellainen lasten viihdyttäjä. Meillä vaan on noita allergiataipumuksia. Mutta tiedättekö mitä?! Kukaan meidän perheestä ei ole saanut minkäänlaisia oireita tästä pienestä sydänkäpysestä.


Esikoinen on jo vuosia itkenyt oman koiran perään. Sittenkun mä saan sen, niin lenkitän ja syötän ja se saa nukkua mun huoneessa. Mä kerron sille salaisuudet ja se rauhoittaa mua, kun mä hermostun. Ja isona kun mä meen töihin, niin ekaks lenkitän sitä tosi paljon ja syötän, niin se on tosi väsynyt ja jaksaa olla kotona mun työpäivän ajan.

Ajatella, että hän on itsekseen pohtinut tämän kaiken selväksi.

Meidän Pienin pelkää koiria hysteerisesti. Kyse on nyt liioittelematta sellaisesta kamasta, joka kiipeää vaikka pystysuoraa seinää pitkin tarvittaessa. Hämmästyisitte.

Eniten koirapelossa on auttanut muutama postaus sitten nähty susikoira Lili. Toiseksi eniten Rusina ja vähän muuten Haltialan lampaatkin. Nyt nuo kaksi istuvat vierekkäin, hakeutuvat toistensa seuraan ja viihdyttävät toisiaan. Pienin rapsuttelee ja Rusina nauttii.


Kaikki nämä positiiviset kokemukset ovat vahvistaneet mietteitämme omasta koirasta. Tässä on vielä viikko edessä, joten katsotaan mihin suuntaan sirkus kehittyy.


maanantai 25. heinäkuuta 2016

Pihakatsaus.

Mainitsinkin eilen, että painettiin aika paljon pihahommia ja tänään samalla, kun kuvailin puutarhassa ja kasvihuoneessa kasvihuoneblogia varten, päätin napsaista myös tänne pari pihakuvaa. Ihan hitokseen olisi vielä töitä, mutta tässä on kantapään kautta oppinut, että hiljaa hyvä tulee. Meidän tapauksessa vähän enemmän hiljakseen.

Meidän piha ja puutarha on pieni keidas, taikametsä. Ja iltaisin, kun aurinko siivilöityy takapihan puiden läpi, se saa tummat nurkat ihan vähän tummemmiksi ja salaperäisiksi. Ei niinkään ne puutarhan äänet, vaikka onhan sepelkyyhkykin liikkis kujertaessaan kumppanilleen, mutta se tunnelma ja näky.

Sitä mukaa, kun pihaa saa aina vähän omanlaisekseen, pääsee pikkuisen syvempi huokaus. I-H-A-N-A-A..


Marjasato on parhaimmillaan ja vähän saa päätä raapia, mitä noista kaikista tekee. Piirakkaakaan ei jaksaisi päivästä toiseen.. Vispipuuro ei kelpaa, eikä oikein kiisselikään. Mummille vein hyvän kasan myös.

Täytyy myöntää, että karviaisista en oikein osaa tehdä kuin hilloa ja sitäkään ei montaa purkkia vuodessa mene. Olisiko teillä hyviä ideoita, mitä kaikkea teette puutarhamarjoista?

Ainiin, onhan tässä vielä todennäköisesti yksi pikku puuhastelu tiedossa! Aion kaivaa mansikat ylös ja laittaa ne lavoille. Tuo avomaa ei ole yhtään minun juttuni, siis ainakaan noin toteutettuna, mitä täällä oli valmiina.


Tänä vuonna olen jättänyt keskellä olevan perennapenkin lähes huomiotta. Nyt pitäisi kukkineita harventaa ja laittaa vaikka ilmoitus, että siemeniä saa tulla hakemaan. Yritin alkukesästä pitää sen edes jonkinlaisessa kuosissa, mutta hävisin taistelun.

Istutin sinne myös pari neilikkaa, mutta jäivät noiden vanhojen korkeiden varjoon. Nyt ainakin tiedän, että lisään muutaman vuorenkilventaimen ja jotain muuta reunusperennaa.


Viime talvi teki sen, että pioni kukki vain kahdella kukalla. Harmi sinänsä, sillä todella odotin sitä! Nyt lisäsin pionipenkkiin vielä yhden taimen, sekä kaivoin pihan takaosasta lisää kuunliljoja niitä tukemaan. Jospa ensi talvi olisi armollisempi..

Kyllä tästä pikkuhiljaa meidän näköinen ja parempikuntoinen saadaan! Enää kuntaan soitto, kaava-alueen puunkaatoa varten, puunkaatajaa etsimään, etupihan pensasaita matalaksi että saa kasvaa entistä ehompana takaisin ja mitä näitä nyt oli. 

Ipana tuumasi minulle, kun joutui kitkemispuuhiin, että voitaisko äiti hankkia sellainen puutarhuri :D Eli jos joku innokas haluaa välttämättä päästä nyppimään ja kuokkimaan, niin tervetuloa :D


sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Iltapäiväkahvit, enkelten piiras, laatikko ja pihahommia.

Voi että ollaankin saatu nauttia tänään helteestä! Rantapäivä ehdottomasti, mutta me painettiin pihaduunia aikalailla aamusta iltaan.. Terassi sai vähän iltavalaistusta ja pihaa karsittiin, samalla kaivoin pari uutta kasvia kukkapenkkiin ja tapani mukaan arvioin penkin pienemmäksi kuin onkaan. Sehän tarkoittaa vaan, että käyn huomenna vielä pari -50% perennaa puutarhamyymälästä ;)

Aamusta saakka kitkin kasvihuoneen takana olevaa penkkiä ja vaikka sää oli täysin pilvinen, ei varmaankaan hiki ole ikinä valunut niin vuolaasti pitkin selkää! Jestas, että tunsin olevani oikein pieni hikoileva possu siinä kuopsutellessani maata :D


Kävin välillä kaupassa ja jälkiruoaksi paistoin mielettömän makuisen Enkelten piiraan, jonka ohjeen löysin KakkuKatrin blogista. Minusta on hienoa, miten bloggaajat nykyisin linkittelevät ohjeitaan myös facebookin leivonta- ja ruokaryhmiin, sillä tälläkin hetkellä minulla on siellä tallennetuissa linkeissä noin kaksikymmentä ohjetta odottamassa kokeilua. Kiitos siis kaikille teille, jotka linkkaatte!

Tuo piiras marenkipohjineen, maustettuna sitruunakermalla ja mansikoilla meinasi viedä tajun mukanaan.. 

Edelliseltä Helsingin reissulta muuten kotiutui tuo ihana valkoinen laatikko keittiöön niiden sohvatyynyjen lisäksi. Tuli kivan rouhea fiilis.. Enää pitäisi tuo välitila käsitellä paremmin meille sopivaksi.


Esikoinen on alkanut todenteolla kärttämään kahvia, koska se tuoksuu hyvältä. Tottahan se on, ehkä paras tuoksu aamuisin! Viimeksi vieraillessani Nespresson Boutiquessa Helsingissä ostinkin myyjän vinkistä hänelle kofeiinitonta kahvia ja samalla hän valmisti siitä ipanalle sopivan juoman.

Minulla oli sillä reissulla lapset mukana, joten juoma pääsi samantien testiin ja hyväksyttiin. Palvelu oli ensiluokkaista ja lapset saivat sitä yhtä hyvällä asenteella kuin minäkin. Tuli niin tervetullut olo mukuloidenkin kanssa, että varmasti käymme monta kertaa vielä uudestaan!

Tuohon juomaan tulee siis yksi kofeiiniton lungo, 2dl lämmintä maitoa ja houttenin kaakaojauhetta päälle. Aikalailla ihan perus latte, mutta pienellä kaakaotwistillä ja sehän sopi nuorelle herralle. 


Nyt olisi vuorossa iltatoimet lapsille, saivat luvan vielä viimeiseen leikkiin ennen nukkumaanmenoa. Odotan, että kello lyö yhdeksän ja linnoittaudun sipsipussin kanssa sohvalle katsomaan tv-elokuvaa. 

Ihanaa sunnuntai-iltaa jokaiselle!


lauantai 23. heinäkuuta 2016

Yhtenä iltana paljon jos viiniä jois..

Leppoisaa lauantaita ihanat! Leppoisissa tunnelmissa se on mennytkin; myöhään nukkuminen, rauhallinen aamiainen, blogikierrokset, kirppiskierros, sisustuskauppaa, pizzaa ja rentoa oleilua. Eilisen jälkimainingeissa painaa väsymys vähän silmiä, mutta olimme jo puolen yön jälkeen kotona, joten onneksi ei kovinkaan pahoja dagen eftereitä täällä.

Vietimme kesäiltaa yhden parhaista ystävistäni luona hyvän ruoan, paljuilun ja viinin merkeissä. Toista iltaa peräkkäin söin kantarellirisottoa, en varmaankaan kyllästy siihen koskaan! Kaipa niitä on pakko koittaa vielä metsästää itsellekin..

Oli ihanaa pitkästä aikaa olla ilman jälkikasvua, jutella aikuisten juttuja, saada vertaistukea ja ennenkaikkea nauraa poskilihakset kipeiksi.


Tuo paljussa istuminen on kyllä superrentouttavaa! Tämä oli aikalailla toinen kerta elämässäni kun nautin lämpimän veden syleilystä pimenevässä illassa. Edellinen oli uudenvuoden yönä, tähtitaivaan ja ilotulitusten alla pikkupakkasessa.

Ja kun on paljuillut tunnin-pari, on niin onnellisen väsähtänyt olo ja valmis nukkumaan. Luulenpa, että vastaava laite täytyy jossain vaiheessa kaivaa meidänkin terassin yhteyteen. Kaivo on tontin perällä ja siihen vaan uppopumppu kiinni. Sen jälkeen ei varmaan tarvitsisi enää ikinä poistua kotoa :D


Ystäväni kotona on tosi kivoja sisustusratkaisuja, itseasiassa ovat itse rakentaneet talonsa. Kätevää, kun on kätevä käsistään! Omia lempparijuttuja heillä on mm. keittiö joka on selkeästi todella kodin sydän.

Keittiön saarekkeen pääty on laatoitettu ja ruokailutilaan päin oleva seinä taas päällystetty laudalla. Tyyli on minusta romanttisen skandinaavinen. Samanlainen tuumasta toimeen persoona kuin minäkin, mitä sitä turhaan hyviä ideoita hautomaan ;)


Iltaa ilostutti perheen lemmikki, joka on muuten ollut isossa roolissa meidän pienimmän koirafobian taltuttamisessa. En olekaan täällä vielä maininnut, mutta meille on ensi viikolla tulossa eräs koiravieras hoitoon. Samalla vähän katsellaan, miten sellainen voisi sopia arkeemme. Vaikka aikamoista sirkusta tämä taitaa olla ilman lemmikkejäkin :D

Mutta nyt on aika jatkaa tätä leppoisaa rentoilua, jätetään ne juoksulenkitkin vasta huomiselle. Nauttikaahan tekin viikonlopusta :)