perjantai 30. syyskuuta 2016

Perjantaiset.

Perjantai, mikä ihana tekosyy! Pesin aamulla yhden maton, imuroin ja luuttusin lattioita. Rusinan kanssa kävimme lenkillä ja nappasin samalla "perjantaikukat" maljakkoon. Tällä kertaa nuo kukat ovat vaahteran lehtiä, mutta eivät kyllä väriloistollaan häviä niille oikeille kukkiville.

Sain jotenkin ihanan syksyisen fiiliksen myös keittiöön..


Mainitsinkin eilen, että maalailin tuon keittiön lokerikon ja onhan se nyt muutoksen jälkeen just passeli paikoilleen. Vielä tietysti jos sille saisi kaverin, mutta ennenkaikkea täytyy hankkia sopivat koukut ja viritellä pari kuppia roikkumaan tuosta kaapin pohjasta. Voi että tuosta nurkkauksesta tulee ihana!


Me pidettiin tänään kaikkien lasten kanssa oikein rokulipäivä! Anoin koulusta ja päiväkodista vapaat ja kävimme tutustumassa Vantaan retail parkin uudistettuun hoploppiin. Iltapäivästä lapset suuntaavat sitten mummilavaariloihin ja minä Fazerin tehtaalle. Arvatkaa vaan, mitkä vastalauseet sain kun kerroin :D

Villi perjantai-ilta menee pienen flunssan, kevyen lenkin, parin viinilasillisen ja neulomistöiden parissa, unohtamatta tietenkään Vain elämää -sarjaa. Ja nyt kun luen suunnitelmani uudelleen, huomaan uhkaavasti neljänkympin lähestyvän.. Mitäpä tuosta, otan lasillisen sillekin!

Ihanaa perjantaita!


LINKING:

torstai 29. syyskuuta 2016

Valkoisen kodin valkoinen nukkekoti.

Ostettiin viikonloppuna talo! Vähän pienempi kuin tämä nykyinen, mutta ihan mukiinmenevä. Alunperin tuo Ikean talo olikin puun värinen, mutta maalasimme sen valkoiseksi ja tapetoimme seinät. 

Sen kummempaa liisteriä tai edes liimaa en löytänyt kätköistäni, mutta yksi purkki decoupage -lakkaa oli. Eikös se ole niinkuin laimennettua liimaa? Noh, hyvin pysyy tapetit - ainakin toistaiseksi :D

Nuo tapetit ovat itseasiassa samat, kuin meillä täällä kotonakin. Yläkerrasta löytyy keittiön tapettia, alakerran pienestä huoneesta olohuoneen tapettia ja isommasta taas takkahuoneen tapetti. 

Nukketalo on tarkoitettu lähinnä littlest petshop ukkeleille, mutta olen kuullut huhua, että joulupukki toisi sinne muutaman mailegin kalusteen..


Hauskahan näitä on puuhailla ja lapsillakin pysyy hyvin pensselit ja sudit kädessä. Samalla muuten maalasin yhden keittiön hyllykönkin, en malta odottaa että saan sen kokonaan valmiiksi! 

Mitäs sanotte? Eikös olekin ihan meidän näköinen :)


keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Iloinen jälleennäkeminen.

Hyrrr.. terveisiä täältä vilttien alta, villasukat jalassa. Tänään on ollut kyllä niin ankean harmaa sää, että jopa kuvaaminen on hankalaa sisällä. Onneksi saimme aamutuimaan oman aurinkomme tänne taas vierailemaan! Niinpä, lyhyt on ihmismuisti :)

Rusinan edellinen vierailu sai aikaan hurjasti mietteitä koirasta ja päädyimme siihen, ettei oma ole vielä vaihtoehto pariin vuoteen. Silti hänen kotiinlähtönsä jätti aivan suunnattoman suuren aukon tänne, lapset valehtelematta itkivät hänen peräänsä. Vieläkin on ollut ikävä..

En hiiskunut tästä ylläristä sanaakaan etukäteen, vaan halusin nähdä reaktiot. Sekä koira, että Pienin olivat niin onnellisia nähdessään toisensa, ettei tosikaan! Arvasin kyllä meidän Minityypin reaktion jo etukäteen, mutta että koirakin. Niin hän vaan taas kotiutui omalle paikalleen väijymään viltin alta, merkkasi polleana reittinsa ja jopa söi heti.


Mutta oli minulla tässä koirakuplassa ihan asiaakin.. Ostin nimittäin viikonlopun markkinoilta kolme valkoista koristekurpitsaa ja asettelin ne meidän aulan suureen lyhtyyn kynttilän kanssa. Tuo kynttilä harvemmin palaa ja pitäisikin jostain kolosta kaivaa ne meidän "kausivalot" taas esille ;)

Muistelen, että viime syksynä tähän aikaan virittelin ne tuohon lyhtyyn ja olisivathan ne kyllä tosi kivat piristämään asetelmaa.

Täällä on muutenkin joutunut pikkuhiljaa vaihtamaan kaikki kesällä palaneet polttimot uusiin, sillä pimeä tulee päivä päivältä aiemmin. Yritän suosia mahdollisimman paljon led -valoja, myös pihavalaisimiin. Meillä on täälläpäin tosi hyvä valaisinliike (MS-Valaistus), josta sain superhyvää palvelua. Ei kuulkaa tarvinnut kuin mennä palaneen polttimon kanssa sisään ja kertoa asiansa, niin johan oli entistä ehompi matkalla kotiin!


Muuten näihin tämän päivän puuhiin kuuluu vain lisää villasukkailua, vähän kalakeittoilua, enemmän neulomista (kävin eilen lankakaupoilla) ja tietysti superpaljon rapsuttelua. Veikkaan myös, että illaksi luvatussa vesisateessa vähän koiran kanssa kävelyä.

Tiedän kyllä jo etukäteen, että tämä neiti ei pitkälle siellä sateessa kävele :D Mukavaa keskiviikkoa sinne ja viritelkäähän tekin kynttilät lämmittämään kehoa ja mieltä!


tiistai 27. syyskuuta 2016

Superhelppo gluteeniton ja sokeriton jugurttikakku.

Viikonloppuna akuuttiin kakun- ja leipomishimoon valmistui terveyskakku, mukaellen Veeran jogurttikakun ohjetta. Jestas, että olikin hyvää! Täytyy myöntää, että pikkuisen kaipasi totuttelua, sillä tämä ei oikeastaan ole kovin makea. Lisättyä valkoista sokeria siinä ei ole lainkaan ja se pieni makeus tulee hunajasta, minun tapauksessani myös kookosjauhoista. Jostain syystä kakku kuitenkin vie makeanhimon mukanaan.

Alkuperäinen ohje ei ollut gluteeniton, mutta siinä kerrottiin että jauhot voi vaihtaa yksi yhteen gluteenittomiin. Omassa kaapissani oli kuitenkin vaje ja jouduin venkslaamaan hieman erilaisen sekoituksen. Tästä tuli kuitenkin ihan mieletön!


jugurttikakku 

(gluteeniton)

3 dl kreikkalaista jugurttia
1 dl öljyä 
(käytin rypsi, sillä en pidä oliiviölyn mausta makeissa leivonnaisissa)
1 dl juoksevaa hunajaa
3 kpl munia
½ tl jauhettua vaniljaa
1 tl leivinjauhetta
1 dl fin mix
2 dl hienoja riisijauhoja
1 dl perunajauhoja
1 dl kookosjauhoja

Sekoita kulhossa jugurtti, öljy, hunaja, munat ja vanilja hyvin. Mittaa jauhot ja sekoita vielä. Kaada öljyllä voideltuun irtopohjavuokaan, kannattaa myös pingoittaa leivinpaperi pohjalle. Paista kiertoilmalla 150c noin 30-40 minuuttia.

Hyvin  helppo sekoita ja paista kakku, juuri minun makuuni! Vastaavaa tarjotaan kuulemma myös Italiassa aamupalapöydässä ja miksei.. "Sokerittomana*" versiona kakku on myös kiva ja vähän terveellisempi välipala. Suosittelen lämpimästi!

(*ei lisättyä valkoista sokeria)


maanantai 26. syyskuuta 2016

Tanssi mun kanssa - sis. pomp de lux aw16 sovituskuvia.

Oletteko huomanneet, että luonto on vielä täynnä erilaisia kukkia? Eilen törmäsin villinä rehottavaan karhunköynnökseen ja lenkkeillessäni ihastelen ojanpohjilta ponnistavia lupiineja. Apilat, kissankellot ja jopa voikukatkin kukkivat vielä meidän pihalla, kun syyskuu lähenee loppuaan.

Juteltiin tänään aamupalapöydässä siitä, miten viikonloppuna on jo lokakuu. Se voi tarkoittaa loskaa ja luntakin. Jouluun on kolme kuukautta ja päässä soi Marraskuun tahdit. Esikoinen tapaili Kulkusia.

Meillä olisi tarkoitus hankkia piano tukemaan keskimmäisen soittoharrastusta jouluun mennessä, olohuoneessa onkin sille jo paikka. Saattaa olla, että jouluaattona saadaan nauttia siis pianomusiikista!

Nämä tytöt eivät kyllä tarvinneet mitään säveliä pienen tanssin onnistumiseen. Ilolla pyörittiin uusien hameiden helmat korvissa. Näiden kuvien myötä toivotan ihanaa viimeistä syysviikkoa!


LINKING TO:

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Ruokailutilan ja olohuoneen muutos - sivupöydällä kodikkuutta.

Eilinen päivä hurahti ensin tosiaan inspiroitumassa kaupoilla ja myöhemmin kooten paria uutta juttua. Tästä ruokailutilan sivupöydästä teinkin aiemmin jo postauksen ja aikalailla samaa tyyliä noudatin. Pöytä vaan vaihtui lennosta vieläkin paremmin meille sopivaan!

Halusin siis lyödä useamman kärpäsen yhdellä iskulla ja mielestäni onnistuin hyvin :) Nyt on ikkunalauta ja sivupöytä, sekä pikkuisen "asutumpi" huone. 


Sivupöytä löytyi Jyskin valikoimasta ja on nimeltään Aulum. Suloisen purkkikynttilän kotiutin myös samaisella reissulla ja oliivipuun ruukkuineen löysin Järvenpään kukkatalosta. Näin näitä pieniä siellä, kun vierailin keväällä kamppiksen merkeissä ja nyt erittäin hyväkuntoisia yksilöitä myytiin alennuksella kympillä.

Minulla on jokin fiksaatio noihin oliivipuihin. Rakastan niitä yli kaiken, mutta on täysin mahdotonta saada pysymään hengissä. Taas kuuntelin tarkat ohjeet talvettamisesta ja ehkä tuossa ikkunalla se saisi mahdollisimman paljon valoa. Patteriakaan ei ole turhaan kuumentamassa ilmaa.


Sen sijaan tuossa vieressä oleva hurmaava patteri, sekä vitriinin vieressä oleva patteri ovat molemmat aikansa eläneitä ja rikki. Tämän syksyn yksi remppakohde onkin uusia talon muutama patteri, sekä lämminvesivaraaja. On kuulkaa viisihenkisen perheen käytävä aika nopsaan suihkussa, jottei vika kävisi kaikkein nopeiten ;) 

Tällä hetkellä sekä patterit, että varaaja ovat alkuperäiset kahdenkymmenen vuoden takaa. Onneksi ovat näinkin kauan palvelleet, nyt toivotaan tämän myötä vähän lämmityskulujen laskua. Olemme alustavasti katsoneet tilalle öljykiertoisia pattereita sekä esteettisyyden, että taloudellisuuden kannalta.


Pidän superpaljon tästä pienestä muutoksesta olohuoneessa ja ruokailutilassa. Ihanan kodikasta vai mitä? Nauttikaahan sunnuntaista, luulen että me suunnataan tänään vielä markkinoilla piipahtamaan :)


lauantai 24. syyskuuta 2016

2nd hand löytö.

Moikat täältä lauantaiset pizzan ja punaviinilasillisen kera. Kello on kohta kuusi ja vasta istuin ensimmäisen kerran alas! Aamupäivä meni ikeassa katsellen vinkkejä takkahuoneen sisustukseen, sillä sinne todenteolla tarvitaan nyt mukavuutta. 

Takkahuonetta en vielä päässyt päivittämään, mutta kokosin pöydän ja valaisimen ruokalutilan uudistusta varten. Niin se vaan on, että täytyy vuosi tai enemmänkin asua kodissaan, ennekuin ymmärtää mitä milläkin tilalla voi tehdä.

Palataan niihin sisustusjuttuihin huomenna, sillä tänään oli aivan pakko napata kuvat uudesta ihanasta kaulaliinasta! Vaeltelin eilen kirppiksellä ja törmäsin tähän superpehmoiseen ja kotoisaan tommy hilfigerin kaulaliinaan, jolla hintaa oli vain reilu vitosen. Paras löytöni pitkään aikaan, siis jos meidän olohuoneen pöytää ei lasketa ;)


Kaivoin samantein kaapista tikkitakinkin esiin, sillä raidallinen alkaa olemaan jo hieman liian viileä. Uusi kaulaliina sattui sopimaan siihenkin täydellisesti, voi että ihminen voi olla pienestä onnellinen!

Mitäs muuten tykkäätte meidän puolikäyttöisten vaatteiden korista? Se nyt on ikivanha, mutta en lakkaa ihmettelemästä, miten se voi aina tursuta noin :D Noh, minulla nyt vaan on noita puolikäyttöisiä ja Murukin on alkanut viikkaamaan omansa siihen. Parempi noin kuin lattialla.. 

Tämä on itseasiassa ollut käytössä nyt jo parisen vuotta ja on huomattavasti kivempi, kuin sellainen tuoli. Ne tuolit on vaan tosi pelottavia! Tuntuu, että vaatteet jotenkin lisääntyvät keskenään niissä :D

Juttua riittäisi vielä vaikka kuinka, mutta nyt on pakko laittaa pillit pussiin ja siirtyä sohvalle. Sieltä alkaa nimittäin dokkari pikaruokaipanoista ja pian sen jälkeen posse. Ai, että mä tykkään näistä lauantai-illoista.. Ihanaa viikonloppua sinne!


perjantai 23. syyskuuta 2016

Neljän bloggaajan illallinen ja vinkit italialaisvaikutteiseen iltaan.

Rentoa perjantaita kaikille ja tervetuloa neljän bloggaajan illalliselle! Ideoin konseptin tv-formaatin pohjilta ja pyysin mukaan kolme muuta bloggaajaa, joiden seurassa vietetty aika tuntui hyvältä. Minulle oli tärkeää ympäröidä illallinen ja itseni mukavuuden ja turvallisuuden tunteella. Sellaisilla ihmisillä, joiden seurassa ei varmasti tarvinnut jännittää.

Ja jännitin silti! Voi että jännittikin, kun suunnittelin menua. Jännitti, kun kävin kaupassa, jännitti kun kokkasin. "Jännittääkö sua?" kysyn aviomies :D Nokun.. Entä jos tämä onkin huono idea. Entä jos ruoka on pahaa, entä jos ilta ei onnistukaan. Entä jos menuani pidetään niin nähtynä. Muru totesi hyvin, että älä välitä siitä nähdystä. Teet ruokaa, joka maistuu hyvälle. Viis trendikkyydestä ja niihän se onkin. Viisas mies.

Koska olen perusluonteeltani, sanotaanko vitsikäs, teki mieli ihan hirveästi tehdä kaupasta video, että näitä nyt sitten ostan :D Oma ongelmani oli vain se, että näytän etukamerassa ihan kamalalta! Noh, meni jo. Toivottavasti joku muu tekee sen!


Ensimmäinen kokkaus- ja emännöintivuoro oli siis minulla ja pöytään istahtivat Katri (Onnistain on puolet sinun), Minna (Ku ite tekee) ja Henni (Kauniskaikuu). Olin viimetingassa päättänyt menun ja se olikin italialaisvaikutteinen ja kantava teema sitrukset. Pidän molemmista kovasti, joten valinta oli todella luonnollinen.

menu


mozzarellakuorrutteiset sitruuna-valkosipulivoi pull-apart leivät
sitruunalla ja parmesanilla maustettu rucola

avocadopasta talon tapaan

sitruunamisu 



Alunperin halusin tehdä pääruoaksi maailman parhaan bolognesen, mutta en saanut siihen ujutettua mitenkään järkevästi sitrusta. Avocadopasta on toinen lemppareistani ja koska kertakaikkiaan en voi sietää korianteria, meidän versio tarjoillaan basilikalla. Se on kuulkaa limen, basilikan, valkosipulin ja chilin suloinen liitto. En voi vastustaa.

Riskillähän tässä mentiin, sillä kaikki eivät tuosta pidä. Minnalle ilta oli oikein ennakkoluulojen murtamis ilta :D Kaikki tarjottiin gluteenittomana ja tuota pastaa hän ei ollut koskaan maistanut, koska avocado pastan seassa vain kuulostaa väärältä. Ymmärrän täysin. En minäkään aiemmin voinut kuvitellakaan raejuustoa kaurapuurossa ja jestas se on hyvää!

Misuun sekoitin mascarponesta, limoncellosta ja kermasta massan ja rakensin maljoihin käyttäen lisäksi keksiä, marenkia ja lemoncurdia. Toimi hyvin, mutta tuo tuorejuustomassa jäi ehkä aavistuksen tiiviiksi.


Ilta oli tosi onnistunut, eikä sen jälkeen ollut yhtään sellainen kaikkensa antanut ja uupunut olo. Pikemminkin tosi onnellinen, että kaikki menikin helposti :) Pidimme myös leikkimielisen palautteen annon, mutta valitettavasti ne karvanopat puuttuivat :D

Omasta mielestäni onnistuin  yksityiskohdissa, joita olivat rouhea kattaus, italialainen lounge -musiikki taustalla (spotify: italian lounge vol. 2) ja italialainen lähdevesi teemaan liittyen. Viini oli kylläkin väärästä maasta, mutta suosittelen lämpimästi esimerkiksi Valpolicella -viinejä. Halusin tarjota tämän Riojalaisen viinin sen upean maun vuoksi.

Seuraavaksi onkin sitten Minnan vuoro kokkailla parin viikon päästä. Veikkaan hänen tarjoavan ainakin aluksi jotain samettista keittoa, pääruoaksi jotain ehkä suht perinteistä joka sisältää juureksia ja jälkiruokana voisi olla jotain nice cream -tyyppistä. Katsotaan mitä tuleman pitää!

Kiitos vielä vieraille!