maanantai 31. lokakuuta 2016

Muutama vinkki Kuusamoon matkaaville: Pieni Karhunkierros, Rukan huippu ja Rukahovi.

Heipat tänne bloginkin puolelle! Takana on mahtava viikonloppu vieläkin mahtavimmissa maisemissa Kuusamossa ja Rukalla. Päivät meni nauttiessa ulkoilusta, juttelemisesta, nauramisesta, hyvästä ruuasta ja huonoista jutuista.

Kiersimme pienen karhunkierroksen Oulangan kansallispuistossa ja kiipesimme Rukan huipulle. Kompressiosukista huolimatta jalat ovat pikkuisen hellinä, mutta hyvät varusteet olivat tällä reissulla ensisijaisen tärkeät!

Mistään kovin glamourista ei ollut kyse, sillä matkalaukun sisältö koostui kahdesta kerrastosta, gorekengistä, kuorihousuista ja muusta tarpeellisesta. Käsilaukun virkaa toimitti reppu. Ja vaikka yritänkin kovasti vältellä yölentoja, siitäkin huolimatta olo on rauhallisen virkistynyt.


Lähdimme tietoisesti liikenteeseen näin off seasonilla, mutta silti täydellinen tyhjyys pääsi yllättämään. Käytännössä kahdestakymmenestä ruokapaikasta kaksi oli avoinna (noin vertauskuvallisesti, oikeampi määrä on ehkä 3/30 :D ) ja ihmisiä Rukan kylässä kourallinen. Ja koska kauden avajaiset ovat vasta kahden viikon kuluttua, joka puolella remontoitiin vielä vanhaa uudeksi. 

Täytyy sanoa, että vaikka täällä on tottunut siihen, että kaupat ovat auki klo 23 saakka ja kaikkea saatavilla aikalailla aina ja mistä tahansa, tämä antoi sekä ajattelemisen aihetta että perspektiiviä. Kuinka paljon ihminen todella tarvitsee erilaisia tavaroita ja hyödykkeitä?

Majoituimme Rukahovissa, mikä ei ollut mikään mieltä järisyttävä kokemus. Ei missään tapauksessa huono, mutta en välttämättä myöskään koe polttavaa tarvetta palata sinne. Torstaina tarkistimme, että gluteenittomuus on huomioitu ja olihan se: aamiaispöydässä odotti tosi paljon valmiiksi homeisia pussituoteita :)

Muutaman yön jälkeen sanoisin, että jos matkustatte Rukalle, Rukahovi ei ole huonoin vaihtoehto, mutta ei missään tapauksessa paraskaan. Jos olette kahden vaiheilla, kannattaa ehkä päätyä siihen toiseen.


pieni karhunkierros


Kävimme tosiaan nauttimassa karun kauniista lokakuun lopun luonnosta Pienellä Karhunkierroksella. Reitin pituus on 12km ja sen kulkee ilman eväitä reippaasti noin reilussa kolmessa tunnissa.  Se on luokiteltu suurten korkeuserojen vuoksi hieman haastavaksi ja oppaan mukaan aikaa kannattaa varata 5-6h.

Matkan varrelta löytyy useampi levähdyspaikka eväiden syöntiin, sekä käymälöitä. Suosittelen ottamaan mukaan pari muovipussia, isomman ja pienemmän, jotta saat tuotua roskat mukanasi pois luonnosta. Kierroksella ei ole roska-astioita.

Reitin varrella on pari kovempaa nousua ja kuljimmekin sen niin sanotusti vastavirtaan, sillä omat polveni kestävät paremmin nousujen, kuin laskujen aiheuttamat rasitukset. Myllykosken kohdilla on mahdollisuus valita suunta: jos mieluummin kuljet portaat alaspäin valitse riippusilta ja jos ylöspäin, nouse tässä tapauksessa portaat ylöspäin.

Jos huimat korkeuserot, kuohuvat kosket, suot pitkospuineen sekä naavapartaiset puut tekevät sinuun vaikutuksen, tämä täytyy ehdottomasti kokea. Jää kuuntelemaan täydellistä hiljaisuutta.


Kiipesimme Pienen Karhunkierroksen lisäksi Rukan huipulle katselemaan maisemia ja nauttimaan autioudesta. Pelkkä sumuinen tyhjyys silmänkantamattomiin toi rauhan, mutta myös jonkinlaisen kylmyyden. Täällä on todella hiljaista ja pysähtynyttä ennenkuin laskettelukausi alkaa ja turistit saapuvat.

Huipulle vie merkitty reitti, joka koostuu pääasiassa portaista. Nousu on jyrkkä, mutta portaiden vuoksi helpompi. Sanoisin, että nousuun kannattaa varata aikaa noin +30 minuuttia.

Kotiin oli silti mukava palata ja Helsinki-Vantaan lähestyessä tuntui, kuin olisi palannut isompaankin cityyn.

Suosittelen vastaavaa reissua ja kierrosta kauden ulkopuolella niille, jotka hakevat rauhaa ja haluavat pysähtyä. Kun korvien välissä soi Kilpeläisen Tuuren Autiosaari, olet päässyt tavoitteeseen. Kiitos matkaseuralle, tämä(kään) ei olisi onnistunut ilman sinua :)


LINKING:

perjantai 28. lokakuuta 2016

Matkusta kerran vuodessa jonnekin, missä et ole aiemmin käynyt.

Sanotaan, että kerran vuodessa tulisi matkustaa jonnekin, missä ei ole aiemmin käynyt. Tänään meitä ystäväni kanssa kutsuu siis Kuusamo ja Ruka! Tarkoitus on eräillä ja vaeltaa, syödä hyvin, nukkuakin ja hemmotella itseään sopivassa suhteessa. 

Ja koska matkaseura on entisestään tuttu (Pariisi ja Dubai), tiedän reissun sisältävän huutonaurua vähintäänkin vatsalihasten kipeytymiseen saakka. Todennäköisesti puhutaan kuitenkin housuun pissaamisesta.. :D

Jo pelkkä reissun varaaminen, pakkaaminen ja muu mietintä mm. koneen tyypistä ovat jo saaneet aikaan hilpeitä hetkiä. Blogi siis hiljenee viikonlopuksi, mutta klikkailkaahan itsenne mukaan INSTAN puolelle seuraamaan! 

Ja vielä yksi pyyntö: inspiration blog awards -äänestys on vielä käynnissä, saisinko äänesi? Äänestykseen pääset TÄSTÄ.

Nyt over and out! Ihanaa viikonloppua jokaiselle :)
Wander

torstai 27. lokakuuta 2016

Mukavimmat farkut Silverjunglelta

Viime viikolla levikset repesivät. Aviomies aikansa tuijotteli takapuoltani, kunnes kyseli että onkohan noissa jotain.. Nokun mä ajattelin, että sulla on uudet housut. Oot sillain repässyt ton kotiäitityylin. 

Voi kertoa, että ainoa mikä niissä housuissa oli, oli iso reikä. Mysteeriksi jäi, mistä ja mihin aikaan päivästä se oli tullut, mutta luulisin kankaan jääneen johonkin kiinni ja revenneen. Ei sillä, että olisin missään vaiheessa kuullut ääntä tai tuntenutkaan sitä, että puolikas perberi roikkuu housuista ulkona..

Toivottavasti myöskään kanssaihmiset eivät olleet huomanneet. Niinkuin esimerkiksi päiväkodin pihalla, kaupassa, postissa tai muuallakaan. Että jos kylillä kiertää juttua siitä oudosta naisesta, niin täältä löytyy!

Onni onnettomuudessa, Silverjunglen tytöt huomasivat ahdinkoni ja riensivät hätiin. Kuten osa teistä tietääkin, Silverjunglea saa sekä netistä että kotikutsuilta. Nämä farkut ovat nyt aluksi myynnissä vain kotimyynnissä. Kyseessä on siis ihan uusi tuote!

Omani ovat slimmiä mallia ja kokoa S, normaalisti esim. h&m housuissa kokoni on 36. Materiaali on superpehmeää ja joustavaa ja lahkeissa riittää pituus varmasti pitkäjalkaiselle! Ystäväni kokeili näitä pitkäjalkaisena, joten testattu on :)

Jalkatuntuma on niinkuin leggarit, mutta farkut. Sellaiset housut, joista unohtaa että on housut jalassa. Se tunne, kun voi käyttää termiä: "istuu kuin hansikas". Hypermukavat, ehdottomasti jatkoon! Toivottavasti nämä tulevat pian myös verkkokauppaan!


(housut saatu silverjunglelta)

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Lasten taideteokset esille - tee itse hurmaava monogrammitaulu.

Moni varmasti tuskailee lasten "taiteen" kanssa. Kotiin tulee jos jonkinlaista teosta ja kaikki pitäisi säilyttää mielellään seuraavakin sukupolvea varten. Tämä kyseinen, olisikohan A2 kokoinen maalaus tuli kuvataidekoulusta ja huomasin heti värien sopivan meidän lastenhuoneeseen.

Otin sen vaivihkaa parempaan talteen ja yön pimeinä tunteina jatkojalostin sen tauluksi. Mikä tahansa lasten taideteos käy, mutta suotavaa olisi, että glitter-kirjain erottuisi taustasta selkeästi.


Tähän tarvitset decoupage-liimaa tai vedellä laimennettua erikeepperiä. Kaksi erikokoista sivellintä, lyijykynän sekä pienen purkin haluamasi väristä glitteriä. Hahmottele iso alkukirjain keskelle paperia ja koko nimi kirjaimen alle haluamallasi fontilla. Erilaisia fonttimalleja on interweb pullollaan!

Levitä liimaa reilulla kädellä hahmotelman päälle, niin että liima menee hieman ulkoreunan ylitse. Yritä olla mahdollisimman tarkka tasaisuuden kanssa. Mitä vähemmän liimaa, sen vähemmän siihen tarttuu glitteriä. Liima kuivuu kuitenkin näkymättömäksi.

Kaada glitteriä reilulla kädellä liiman päälle ja anna kuivua. Kun työ on kuivunut, kaada varovasti ylimääräinen glitter esimerkiksi paperiarkkia apuna käyttäen takaisin purkkiinsa. Kehystä halutessasi.

Omasta taulustani puuttuu vielä kehykset, sillä luulin niitä olevan varastossa. Täytyy käydä siis kehyskaupoilla (lue: ikeassa) ja laittaa tämä paremmin seinälle. Suosittelen kehystämään ilman etulasia.

tiistai 25. lokakuuta 2016

Superhelppo gluteeniton ja sokeriton porkkanakakku.

Nyt äkkiä sillmät kiinni jokainen, jonka mielestä porkkanakakku on pyhä asia, eikä sitä sovi lähteä venkslaamaan suuntaan eikä toiseen. Osa lukijoistani huomasikin eilen fb:stä ja instafeedistä että yritin ja epäonnistuin. Se kakku ei vain kertakaikkiaan ollut hyvää.. Ja jos hyvää tehdään, niin täytyyhän sen maistua. Got the point?

En ole tunnettu luovuttajana, joten nousin kuopastani ja päätin kokeilla uudestaan. Ensimmäisen kakun kompastuskivi kun oli liian vähäinen makeus. Eilistä lähdin kehittelemään Karkkipäivä -blogin ohjeen perusteilta. Mehevä oli juu, mutta julmetun rasvainen! Ei toiminut lainkaan.

Muistin joskus tehneeni porkkanakakkua, jossa mehevyys tuli ananaksesta ja päädyinkin tähän Kodin kuvanlehden ohjeeseen. Hieman muokkaamalla tästä tuli aivan oikean makuinen ja superherkku! Makeus kakkuuni tulee hunajasta, porkkanasta ja ananaksesta joten täysin sokeriton tämä ei ole. Kakussa ei siis ole lisättyä valkoista sokeria.


sokeriton ja gluteeniton porkkanakakku

1 prk ananasmurskaa valutettuna
1 iso porkkana raastettuna ( n. 1,5 dl)
50 g suolatonta voita sulatettuna
2,2 dl fin mixiä
2 tl leivinjauhetta
2 kananmunaa
0,5 dl manteli/pähkinärouhetta
1 rkl kanelia
3 rkl appelsiininkukkahunajaa (tai muuta juoksevaa)

kuorrutus

1 prk maustamatonta tuorejuustoa
(esim. philadelphia)
1 rkl sitruunamehua
2 rkl appelsiininkukkahunajaa


Sekoita kaikki ainekset keskenään ja kaada leivinpaperilla vuorattuun vuokaan, joka on kooltaan noin puolet uuninpellistä. Mitä pienempi vuoka, sen korkeampi kakku. Paista uunissa noin 150c (kiertoilma) n. 25 minuuttia, kunnes pohja on kypsä.

Anna jähtyä, sekoita kuorrutteen ainekset keskenään haarukalla ja levitä jäähtyneen pohjan päälle. Koristele haluamallasi tavalla.


LINKING:


maanantai 24. lokakuuta 2016

Munasolun luovutus osa 3 - luovutussuostumus ja hormonihoitojen aloitus.

Seuraava aihe munasolun luovutus -postaussarjassa olkoon hormonihoitojen aloittaminen, erilaiset testit, sekä luovutussuostumus. Aloitetaan vaikka suostumuksesta. 

Kyseessä on sopimus, joka on voimassa enimmillään 15 vuotta. Yhtä kauan, kuin luovutettuja munasoluja saa käyttää. Suostumuksen voi halutessaan perua osittain tai kokonaan. Pääsääntöisesti valmistellaan yksi munasolun saaja, mutta mikäli soluja on runsaasti niitä voidaan pakastaa tai antaa toiselle saajalle. Yhden luovuttajan soluista voi kuitenkin lain perusteella syntyä lapsi enimmillään viiteen eri perheeseen.

Halutessaan suostumukseen voi määritellä ehtoja. Voi esimerkiksi kieltää omia soluja käytettäväksi muissa, kuin heteroperheissä. Tässä vaiheessa meinasin vetää kahvit väärään kurkkuun. Siis eihän noin saa kysyä! Oli ensimmäinen reaktioni. Tätä kuulemma tapahtuu äärimmäisen harvoin, mutta luovuttajalle annetaan kuitenkin mahdollisuus "toteuttaa arvojaan". Lisäksi ehtona voisi olla esimerkiksi "vain tupakoimattomaan perheeseen".

Suostumuksessa on myös kohta, jossa kerrotaan luovuttajan olevan terve, eikä luovutus aiheuta hänelle terveydellistä vaaraa. Hän ei myöskään kanna perinnöllisiä sairauksia.


Minulle on siis tehty testit, joissa on poisluettu ns. pakolliset laboratoriotutkimusnäytteet eli HIV-, hepatiitti-B ja -C- sekä syfilisvasta-aineet, klamydia ja tippuribakteerit. Lisäksi kannan normaaleja naisen kromosomeja, enkä omaa piileviä myöhemmin aktivoituvia perinnöllisiä sairauksia.

Kaikkien näiden sopimusten ja testien jälkeen on aika aloittaa hedelmöityshoidot. Niitä on joko lyhyt (GnRh-antagonisti) tai pitkä (GnRh-agonisti) lääkitysohjelma. Tosiaan itselläni on hormonikierukka, jota ei hoitojen vuoksi tarvitse poistaa, joten oma hoitoni on tuo pidempi. Kierukka laitettiin vuosi kuopuksen syntymän jälkeen, eli kolme vuotta sitten, eikä kuukautisia ole sen koommin kuulunut. Siksipä en osaa kierrostakaan sanoa mitään.

Hoito aloitetaan nenäsumutteella (omassa tapauksessani valmiste on nimeltään Synarela), jonka tarkoituksena on jarruttaa omaa hormonitoimintaa. Jarrutushoidon seurauksena munasarjojen estrogenituotanto vähenee, johon saattaa liittyä ns. vaihdevuosioireita. Suihkautan 1x molempiin sieraimiin aamuin illoin 12h välein, eli yhteensä 4 suihkausta päivässä. 

Tämä on todella huomaamatonta, eikä vaikuta elämään millään tavalla. Itse en ole huomannut mitään sivuvaikutuksia pientä ajoittaista uupumista lukuunottamatta. Hormonihoitojen ollessa käynnissä käydään tarkastuksissa noin 1xvko. Itse valmiste, kuten myös kaikki käynnit, testit ja tarkastuksetkin ovat luovuttajalle ilmaisia.

Nenäsumutteen otto jatkuu pienemmällä annostuksella, kun pistoshoito aloitetaan. Kerron siitä lisää sitten taas seuraavassa postauksessa.

Heräsikö kysymyksiä? Kysy! Pyrin vastaamaan oman kokemukseni, sekä tietämykseni pohjilta. Muistattehan, että postaussarja ei ole reaaliaikainen, enkä voi kertoa anonyymiteetin vuoksi tarkemmasta aikataulusta. Sen sijaan sarja kulkee samassa järjestyksessä, kuin hoidotkin.

ps. kiitos ihan hirmuisesti kaikista viesteistä, tarinoista ja teidän pienten söpöläisten kuvista, joita olen saanut! olen itkenyt niitä tarinoita ja kuivannut onnen kyyneliä teidän onnistumisienne vuoksi. 

Aiemmat postaukset tähän liittyen löydät sivupalkin "raskaus" tägin kohdasta.

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Täydellisen aamun resepti.

Täällä käynnisteltiin aamusella syysloman viimeinen päivä. Lapset olivat jopa hieman haikeissa tunnelmissa, voikun loma vielä jatkuisi. Itse palaan jo tosi mielelläni arkeen ja rutiineihin. Voisi sanoa, että ihminen on loman tarpeessa aika ajoin ja kun lomalla tuntuu siltä, että arkeen voi jo palata, on se tehnyt tehtävänsä.

Viikonloppuisin syömme usein tuhdimman ja hitaan aamiaisen. Ipanat odottavat, sillä siihen kuuluu tuoretta leipää suoraan uunista, saa syödä herkkumuroja halutessaan ja hilloakin voi laittaa leivän päälle tai niihin muroihin. Viikonlopun aamiaisella saa myös mehua.

Meillähän nuo vetäisivät ämpäreittäin mehua ja sokerimuroja hilloineen jos vain antaisi, siksi tämä linjaus. Sitäpaitsi viikonloppu oikeastaan tuntuu jopa juhlalta, kun saa vähän erikoisempia juttuja.


Törmäsin netissä hauskaan artikkeliin, missä lapsilta oli kysytty millainen on täydellinen aamu? Päätin toteutta saman ja näin meillä vastattiin:

1. hmm.. vaikea selittää. siihen kuuluis semmoinen, että koko perhe kattoisi aamulla telkkaria ja syötäisiin yhdessä aamupala. keskusteltaisiin perheasioista, mistä tykätään ja mistä ei tykätä. ja mentäisiin kaikki yhdessä ulos tekemään pihahommia tai jotain.
croissantteja, hunajamelonia, leipää ja leivän päälle aineksia, teetä ja kahvia.

2. noo mä haluisin aina silloin pelata, tehdä palapelejä, muistipeliä ja petseillä. aamupalaksi olisi karkkia.

3. no semmonen että kun mä herään, olis tämmöistä ihanaa aamupalaa ja sen jälkeen kukaan ei olis mulle vihainen, että mä saisin tehdä isille kampauksia.

Voitte arvailla, kuka vastasi mitäkin :) Numero kolmoselle oli vissiin juuri ärähdetty pöydässä riekkumisesta.. :D Omasta mielestä täydellinen aamu on aikalailla sellainen, mitä meillä on viikonloppuisin. Rauhaa juoda kahvia ja lukea.


Tänään onkin sitten aika synkata kalenterit, tehdä kauppalista ja suunnitella ensi viikon tekemiset. Luulenpa, että haen ison kupin teetä ja aloitan sen homman.. 

Tavallaan en millään haluaisi luopua loman leppoisista aamuista, jolloin ei tarvitse huolehtia koulu- ja päiväkotijutuista mutta kuten sanoin, ehkä arki on taas tosi jees.. :) Ehkä kuitenkin selviän nämä tulevat viisi päivää ja hyppään Kuusamon koneeseen perjantaina!

Ja hei! Ihanaa syyslomaa kaikille ensi viikon lomalaisille!


lauantai 22. lokakuuta 2016

Pehmoisin tupsupipo syysviimoihin.

Kirpsakkaa syyspäivää! Poikkesin eilen i love me -messuilla samalla kun vein perheen cheerleaderin viettämään leiripäivää Helsinkiin. Täytyy sanoa, että olin aivan pyörällä päästäni, enkä ollut aavistanutkaan, että ihminen voisi tarvita niin montaa purkkia ja purnukkaa.

Itsellä on niin vakiintuneet tuotteet ja käytännöt ettei osaa katsoa nenäänsä pidemmälle, tavallaan nämä ovat siis ihan hyviäkin heräämisiä. Omaan ostoskassiini pääsi tällä kertaa vain taivaallista raakasuklaata, sekä muotipuolelta pehmoinen turkistupsu.


Messujen jälkeen kävin pikaisesti vielä kahvilla ja samalla löysin stockalta ihanan merinovillaisen pipon alle kahdellakympillä! Lähes kaikki piponi ovat trikoota ja käyvät ulkoiluun mainiosti, varsinkin lenkille. Trikoo on helppo pestä ja pehmoinen päässä.

Merinovilla onkin uusin materiaali-ihastukseni, sillä se ei kutita pätkääkään. Uskokaa, kun sanon sillä olen maailman kutikutiherkin tuosta otsasta ja hinkutan vimmatusti päätä jos materiaali on huonoa. Siksipä melkein kaikki pipot sitä trikoota onkin.

Pari postausta sitten fiilistelin syysmuotia ja löytyihän joukosta tupsupipokin. Koska en löytänyt täydellistä, säästin ja tein itse. Pipolle ja tupsulle tuli hintaa yhteensä noin 23e. Viikon päästä se lämmittääkin päätä sitten Kuusamon maisemissa!

Leppoisaa viionlopun jatkoa, me lähdetään pian takapihan haravointipuhiin :)

torstai 20. lokakuuta 2016

Pihan ja kasvihuoneen syyspuuhat.

Mökkeilystä on selvitty tänne kotiin, vaikkakaan viimeaikaisen klovni -uutisoinnin vuoksi ei olisi tehnyt mieli palata. Yllättävän levollisesti sitä kuitenkin nukkui. Meidän lapset eivät luojan kiitos tiedä selkkauksesta vielä mitään, mutta eiköhän viimeistään koulujen alkaessa sitten..

Todella typerää, ettei voi tällaisessa lintukodossakaan lähettää lastaan fillarilla kaverille ettei vain jokin päävikainen dorka hyppää moottorisahan kanssa eteen. Anteeksi nyt avautuminen, harvemmin näitä taidan harrastaa.

Mutta kivempiin juttuihin, eli pihahommiin! Me huitaistiin esikoisen kanssa etupiha lehdistä puhtaaksi ja samalla laitettiin kasvihuone talvikuntoon. Jäi sinne vielä yksi sitkeä pelargonia, mutta muut sai lähteä.

Kasvihuonehan seisoo useimmiten tyhjänä koko talven, joten päätin lapata osan polttopuista sinne talvelta ja sateelta suojaan. Meiltä puuttuu vielä puuvarasto, joten pakko improvisoida :D


Nyt syksyn tullen huomaa taas, kuinka paljon tässä pihassa on vielä hommaa. Tänä vuonna leikkasimme etupihan pensasaidan, joka oli päässyt viisimetriseksi. Excuse me, ehkä sanoin puutarhaliikkeessä sen kasvaneen viisitoistametriseksi.. 

Metri sinne tai tänne :D Ihmettelinkin myyjän reaktiota, että johan onkin korkea! Minä siihen vaan, juujuuta ja on kuule ollut huonolla hoidolla. 

Yksi pihta kaadettiin etupihalta, sillä sen oksat osuivat ikävästi talon kattoon. Samalla tuli kaadettua vielä pystyynkuollut katajakin, sekä karsittua marjakuusta. Kaikki kannot jyrsittiin myös. Vielä olisi yhden jasmikkeen tuhoaminen, se ei taidakaan olla ihan iisi homma.. Puhumattakaan kurtturuusuista!


Räystäskourutkin pitää putsata lehdistä, siihen tarvitaan ainakin korkeat tikkaat sekä jokin putsariväline. Kyllä tämä tästä pikkuhiljaa..! Veikkaan, että piha on parin-kolmen vuoden päästä jo oikein hyvässä kunnossa :)

Vielä en ole kukkasipuleita kaivanutkaan penkkeihin, täytyy käydä katsomassa viikonloppuna puutarhaliikkeessä mikä on saatavuus. Ainakin paikallisessa oli alennusmainokset.

Kaiken tämän "pitäisi" hässäkän keskellä nautin kuitenkin siitä, että saan tehdä näitä. Viihdyn kotona ja eilenkin sohvalla illalla huokailin, miten koti onkaan paras paikka maailmassa.

Sitäpaitsi huomenna mökkilookille, vaahtokarkkikaakaoille ja kotoilulle tulee täysillä vastapainoa ja suuntaan aamusta i love me -messuille. Ihanan hömppää!

Nauttikaahan tekin syksystä täysillä!


tiistai 18. lokakuuta 2016

Mökkiläisen helppo lihapullavuoka.

Oletteko huomanneet, että mökillä ruoka maistuu ihan erilaiselle? Tiedä sitten, johtuuko ulkoilusta vai mistä mutta johan on herkkua! Mökkiruoka on mielestäni parhaimmillaan sellaista, joka valmistuu itsekseen helposti mahdollisimman vähillä työvaiheilla ja täyttää vatsan kunnolla.

Tässäkin postauksessa tekisi mieli käyttää sanaa lohturuoka, mutta vaihdetaan se oikein kunnon raskaaseen maalaisruokaan. Ja tässä tapauksessa en tarkoita kotimaista maalaisruokaa, vaan vaikkapa Brittiläistä tai Italialaista. Shepherd´s pie tai osso bucco!


Pidän Peggyn tavasta laittaa rouheaa ruokaa ja tämäkin resepti on alunperin hänen käsialaansa. Ruoan ei todellakaan tarvitse olla superhienoa ollakseen hyvää, päinvastoin! Useimmiten ne makaronilaatikot, pullat ja keitot ovat niitä maistuvimpia jokaiseen suuhun.

Muokkailin reseptin meidän mökkitarpeisiimme ja tässä vatsa pullollaan sohvalla istuessa ajattelin jakaa tämän muillekin tarvitseville :)


mökkiläisen herkullinen lihapullavuoka


700g jauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
50g pecorinojuustoa raasteena
1 dl punaviiniä
2 prk tomaattimurskaa
suolaa
pippuria
sokeria
2 pss mozzarella -juustoa

Hienonna sipuli ja valkosipuli, sekoita ne jauhelihan sekaan pecorinon (tai muun juustoraasteen), suolan ja pippurin kanssa. Käytä halutessasi kuivattuja yrttejä antamaan makua. Minä unohdin aikalailla kaikki mausteet kotiin, joten mentiin ihan perusmauilla. 

Kaada uunivuokaan tomaattimurska ja huuhtele tölkit tilkalla vettä. Sekoita joukkoon vielä viini ja noin 1 rkl sokeria ja suolaa. Pyörittele lihapullat ja lisää ne kastikkeen joukkoon. Paista koko komeutta noin 45 minuuttia uunissa. Puolessa välissä kypsennystä käännä lihapullat ja lisää vuokaan pilkottu mozzarella. 

Tarjoa lihapullat esimerkiksi pastan kanssa. Jos voisin syödä ohraa, olisin ehdottomasti keittänyt sitä tämän kanssa. Veikkaan että sopisi myös täydellisesti! Lounasruoan tähteet sitten vain sekaisin keskenään ja illallista varten pasta onkin imenyt itseensä uskomattoman määrän makua..

Mukavia kokkaushetkiä sinne!


LINKING: