torstai 9. helmikuuta 2017

Blogin synttäriviikko - Throwback lastenvaatteisiin sis. arvonnan.

(palkinnon sponsoroi Silverjungle)

Iloista ja kirpsakkaa torstaita! En olisi tammikuun perusteella arvannut, että sää tekee vielä talvisen käänteen. Nyt ollaan saatu harmauden sijasta nauttia huikeasta valosta ja talvisesta fiiliksestä :)

Harmautta ei kuitenkaan puutu näistä kuvista, kun sukelletaan blogisynttäreiden kunniaksi lastenvaatepostausten arkistoon.. Ihan hirveitä mokia en voi sanoa tehneeni, sanotaanko enemmän maun muuttuneen ja lasten oman maun tuleen mukaan.

Näistä suurin osa siis enemmän kuvaajan mokia esitellä lastenvaatteita :D

Viikon aiemmat throwbackit ja arvonnan löydät TÄSTÄ (leivonta - confettin lahjakortti), TÄSTÄ (omat asumokani - vapaavalintainen me&i naistenvaate), TÄSTÄ (sisustusmokat - SOMia Living sisustuslahjakortti). Kiitos kaikille kommentin jättäneille, vielä ehtii osallistua sunnuntaihin saakka!


Lapsella on selkeästi hauskaa yläkuvassa, mikähän tässä on ollut ideana? Liian pieni, mutta merkkivaate kuitenkin? Huomatkaa taustalla kuvausrekvisiittana toimiva sälä, avonainen tietokone sekä silityslauta.

Alemmassa kuvassa olen käynyt selkeästi ostoksilla. Ostoskoriin on päätynyt lenkkareiden takalenksut (jotka kuitenkin ovat huippuhyvät kenkiä jalkaan vedettäessä) ja taiteellisesti osa oman aikansa hattumuotia. Huomatkaa merkkivaatteiden tärkeys jälleen :D


Viherpajassa olemme selkeästi olleet käymässä ihan pyhävaatteisiin puettuna.. Nyt en ole ihan varma näistä yhdistelmistä, tai oikeammin olen aikalailla sanaton. Olihan täällä sittenkin niitä mokia!

Oi, miten suloinen asukuva! Eikun auringonkukkakuva. Harmi vaan, että tarkoitus on kuitenkin ollut esitellä lapsen vaatteita :D

Alakuvassa jatketaan taas iloisilla lapsilla ja upealla tarkennuksella. Huomatkaa, miten hyvin olen valinnut kuvaan valaistuksen ja tarkentanut itseasiassa en edes tiedä minne. Sattuu silmiin! Itse vaatteet kylläkin ovat edelleen mielestäni ihanat, niinkuin lapsikin.



Kuten aiemminkin tällä viikolla, näihin arkistojen aarteisiin liittyy aiheeseen sopiva arvonta. Tänään osallistujien kesken arvotaan Silverjunglen (uusi mallisto julkaistaan sopivasti tänään klo 12!) 50e arvoinen lahjakortti! Osallistumistapa on jälleen vapaa: kerro tarina, jätä kommentti, linkkaa blogipostaus, osallistu instassa (#lppblogisynttärit), osallistu fb:ssä, lähetä sähköpostia.. Aiheena siis karmein lastenvaatemoka.

Arvonta päättyy sunnuntaina 12.2.2017 ja voittajalle ilmoitetaan tässä postauksessa, sekä henkilökohtaisesti. Ja edelleen saa tietenkin niitä toiveita, kysymyksiä ja muita laittaa minulle :) Onnea arvontaan!


45 kommenttia:

  1. Koska omia lapsia ei ole niin ei oikeastaan ole kunnon mokiakaan. Joskus olen kyllä ostanut kummilapselle liian pienet vaatteet.
    Tiina
    miumiu83 at gmail.com

    VastaaPoista
  2. Joskus on tullut hankittua vaate joka ei ollut ihan sopiva ja joskus vaate on lapsen mielestä ollut "ruma".
    karhuoja@gmail.com

    VastaaPoista
  3. Ensimmäisen lapsen kohdalla sattui useampia vaatemokia, koska en vielä oikein osannut/tiennyt mitä pitäisi hankkia ja mitkä vaatteet olisi toimivia. Tätä tapahtui varsinkin ulkovaatteiden osalta, silloin olivat myäs retrokuosit in, ja niitä oli meilläkin jonkin verran. Enää eivät miellytä silmää :))
    T. Niina
    Lumia85@luukku.com

    VastaaPoista
  4. Karmein lastenvaatemoka taitaa olla väärän kokoiset pöksyt, jotka ostin väsyneenä :D

    cloudberryshake (at) gmail.com

    VastaaPoista
  5. Tässä yksi hyvä esimerkki,niitä vaate kömmähdyksiä on niin paljon..mutta väriä löytyy tästä mekosta joka lähtöön :) http://tyttotrio.blogspot.fi/2011/08/uusi-mekko.html

    VastaaPoista
  6. Lastenvaatemokia on vasta kovin vähän koska poitsu vasta 6kk. Mutta ehkä se on ollut pahin kun ostin vastasyntyneelle sellaisen jumpsuitin joka piti vetää pään yli ja napittaa haaroista kiinni. Oli vain hirveä vaatekasa ja naama punaisena huutava lapsi kun vaate oli niin vaikea saada päälle. emilia_ho@hotmail.com

    VastaaPoista
  7. Tyttärelle olin silittänyt juhliin pari numeroa liian suuren mekon. Enpä ollut sitä sovittanut hänelle etukäteen ja isä puki sen sitten yhtään kyseenalaistamatta lapselle. Siinä vaiheessa kun itse totesin tilanteen autoon siirryttäessä, oli jo kiireen takia myöhäistä tehdä mitään asun vaihtoja. Vähän hävetti kyllä juhlapaikalle mentäessä :) riiti81(at)gmail.com

    VastaaPoista
  8. Voi miten pieniä tyypit on noissa kuvissa! Pikkumussukoita <3 Mun pahin lastenvaatemoka on ehkä itse neulottu KUTITTAVA kauluri. Kannattipa nähdä hirvee vaiva.

    VastaaPoista
  9. Karmein vaatemoka lienee liian pieneksi jääneet paidat, jotka eivä ttietysti istu lainkaan.
    s.kansakoski(at)luukku.com

    VastaaPoista
  10. Just ne koot on välillä niin hankalia; liian pientä ja liian suurta kiireessä/kirkkaan ajatuksen puutteessa... vaikka kaapissa olisi kuinka paljon sopivankokoistakin päälle laitettavaa!
    Silverjungle on kyllä yks mun ikilemppareista :)
    helieli73@gmail.com

    VastaaPoista
  11. Kovin pahoja mokia ei ole tullut, mutta enimmät liittyvät ehkä esikoiselle ostettuihin vaatteihin. Olen oppinut kantapään kautta että hänelle ei voi ostaa aleista esim seuraavaa talvea silmällä pitäen ostohetkellä liian suuria vaatteita, sillä ne ovat jokatapauksessa pieniä kun käyttöhetki koittaa. Neiti nimittäin on kasvanut 3-6v välisen ajan ihan älyttömiä senttimääriä vuodessa.

    VastaaPoista
  12. Viime kesänä kun mummon pikku prinsessa oli mummolassa, puki vaari hänet ulos "uimalippis" päässä. Prinsessa itse totesi vaan ulkona kun asiaa ihmettelin, että uimapukulippis on hyvä. mummolta@gmail.com

    VastaaPoista
  13. No, en osaa mitään mokaa sanoa. Ehkä olen oppinut sen, että vähemmän on enemmän.
    Tää on mukava postaussarja!

    VastaaPoista
  14. Liian pieniä vaatteita on tullut ostettua epähuomiossa. Mukaan arvontaan.
    nelliina(@)yahoo.com

    VastaaPoista
  15. Airiina
    Olen ostanut mielestäni hyvän vaatteen mutta lapsi olikin sitä mieltä ettei se ole hänelle sopiva.

    aiholapp at uusikaupunki.fi

    VastaaPoista
  16. Nää on kyllä hauskoja postauksia! :) Äkkiseltään ei tule mitään niin mullistavaa mokaa mieleen, mutta muutamia tilanteita muistan, että jossain "ihmisten ilmoilla" huomaa yhtäkkiä, että lapsen vaatehan onkin ihan tahrainen ja edelleen molemmilla (koululaisia) tämän tästä sukka tai sukkahousun kärki rikki. :)
    johanna.ronkkonen@gmail.com

    VastaaPoista
  17. no ehkä mokina ollut se, että ostaa oman maun mukaisia vaatteita jotka jäävät käyttämättä

    VastaaPoista
  18. Joskus on tullut ostettua liian pieniä vaatteita

    unelmiaonnesta(at)gmail.com

    VastaaPoista
  19. Koko meni just pieleen urheilu housuissa. Oli niin pienet että hieman kiristi. Salli.moilanen36@gmail.com

    VastaaPoista
  20. Joka kevät olin tottunut tilamaan kiireisenä äitinä läjän kesävaatteita eräältä suurelta ruotsalaiselta firmalta kysymättä lapsilta mitään. Ja aina vetivät tilaamani tuotteet tyytyväisenä päälleen. Kunnes koitti kevät jolloin tilamaani vastteeet eivät enää kelvanneet, koska lasten oma maku oli kehittynyt toiseen suuntaan. Hävetti palauttaa niin paljon vaatteita.
    tanja.dahlstrom@kolumbus.fi

    VastaaPoista
  21. Suurimmat mokat on se, kun lapselle ostaa innoissaan jonkun vaatteen ja se jää täysin käyttämättä. Niitä sitten löytyy myöhemmin laput kiinni kaapeista

    VastaaPoista
  22. Koko on useinkin ollut hieman väärä tai vaate muuten epäsopiva. Myös jotkin vaatteet on olleet lapsien mielestä rumia eikä niitä ole käytetty. Nykyisin en osta heräteostoksina lapsenlapsille vaatteita lainkaan.

    VastaaPoista
  23. Olisiko ollut se, kun sain inspiraation kokeilla itse vaatteiden ompelua lapselle ja aloitin collegehousuista. Kuinka ollakaan, hurautin väärät kappaleet yhteen..
    postin.tuomaa@gmail.com

    VastaaPoista
  24. Ekan lapsen kohdalla tuli muutama kokomoka, kun luotti liikaa kokonumeroon. Pienempien kohdalla on ymmärtänyt, ettei kokoon voi aina luottaa, vaan koot vaihtelevat vähän mm. merkeittäin.
    -minttu47-
    minttu47@gmail.com

    VastaaPoista
  25. Pusero, jonka piti olla kokoa 4, olikin kokoa 14 (vuotta). Sai lapsi hetken aikaa kasvaa puseron mittoihin. :D
    piivoitto@gmail.com

    VastaaPoista
  26. Mokia on tullut, kun esikoinen yliherkkä, eikä äidistä mukavat välttämättä tunnu itsestä kivalta. Joskus on joku jemmavaate unohtunut kaappiin ja tajunnut vasta, kun vaate jäänyt pieneksi. Jälkeenpäin ajateltuna olisi voinut käyttää vähemmän rahaa taaperon vaatteisiin.
    moottinen@gmail.com

    VastaaPoista
  27. Toivottavasti ei tule nyt tuplana... Mutta juuri eilen kaivon jemmakaapista itse ompelemani paidan. Kun esittelin sen tytölle, hän parahti itkuun. Oli kuulemma pelottava :D hanna.maria.kuivalainen (at) gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi toista <3
      Sen on oikeasti täytynyt olla tosi pelottava :D
      Toivottavasti on käyttöä voittamallesi Silverjunglen lahjakortille, onneksi olkoon!
      Laitan sinulle sähköpostia :)

      Poista
  28. Minua harmittaa sellainen moka, joka sattui kun mummon tekemä ihana villapaita meni vahingossa pesukoneeseen ja meni pilalle :(
    anna_88@luukku.com

    VastaaPoista
  29. Kokojen kanssa oli alussa kyllä vaikeuksia :/
    hilsan@luukku.com

    VastaaPoista
  30. Minulla ei ole omia lapsia, mutta sisarusten lapsia ja kummilapsia on useita. Niin rakkaita! Ja minä rakastan (lasten)vaatteita - niitä on ihana ostella murusille lahjaksi. :) Kiva synttäriviikko sinulla, onnea vielä! :)
    Maisa (pienet.suloisuudet@gmail.com)

    VastaaPoista
  31. Joskus tulee ostettua ehkä vähän liikaakin vaatteita etukäteen varastoon, kun halvalla saa ja sitten ne ovat kuitenkin jääneet jonnekin kaapin perukoille käyttämättömiksi.
    Hiisukas (hiisukas(at)gmail.com)

    VastaaPoista
  32. Kuinkahan monet vaatteet onkaan ostettu varastoon ja mennyt kokoarvaus ihan pieleen.. Vaatemokaksi lasketaan varmasti myös, kun viedessä tytärtä tarhaan on monesti hänen pikkuveljestään kysytty onko se tyttö, syyksi riittänyt esim pinkkiä lenkkareissa :)

    VastaaPoista
  33. ylpeä isä toi esikolle 1v iässä työmatkalta paidan, joka on kokoa 10ans, nyt lähestyessämme 9v ikää, paitaa voi ehkä harkita sovittamaan 😊 Kaunis paita kyllä yhäkin, tosin käyttöönottoa on odotetettu hyvä tovi!

    VastaaPoista
  34. Omassa elämässäni on vain sukulaislapsia. Eivät ole ainakaan myöntäneet, että ostamani vaatteet olisivat olleet kovin pahoja mokia, mutta veikkaan silti, ettei kaikki ole olleet sopivia kooltaan eivätkä tyyliltäänkään, vaikka kuinka olisin koittanut osua oikeaan. :D Siksi ostankin nykyään lähinnä lahjakortteja, varmuuden vuoksi... hiltuha(at)gmail.com

    VastaaPoista
  35. Henna28
    Ei isompia mokia ole vielä sattunut mutta lapset ovatkin vielä pieniä joten varmasti tulee vielä eteen, ostinpa kerran liian pienet lenkkarit mutta sain ne vaihdettua isompiin.

    henna.holappa1@luukku.com

    VastaaPoista
  36. Liian pienet vaatteet..
    sinitiiainen@gmail.com

    VastaaPoista
  37. Vaatteet joista käyttäjä ei tykkää :) tiiakaroliina91@gmail.com

    VastaaPoista
  38. Nauratti taas ihan hillittömästi kuin luin tätä😂😅 niin parhaita tämmöset!

    VastaaPoista
  39. Pahimmat vaatemokat ovat mummon ostamat lastenvaatteet. Hän on ostanut vaatteita vain kun halvalla on saanut. Ikävä kyllä ne ovat olleet kuin suoraan 80-luvulta :D sari.lamminpaa (a) gmail.com

    VastaaPoista
  40. Ajattelin, että olisi kiva käyttää omalla lapsella joitain samoja vaatteita,joita itse käytti lapsena.Perintökalleuksia siis:D Pitsisomisteiset mekot ja mummon neulomat villavaatteet olivatkin söpöjä, mutta vuonna 1983 äitiyspakkauksessa tulleella sinapinkeltaisella froteepotkupuvulla olisi voinut olla omaa jälkeläistään kiusaamatta:D maalaishiirenelamaa@gmail.com

    VastaaPoista
  41. Liian pieniä vaatteita tulee ostettua silloin tällöin kun lapset kasvaa ihan liian nopeeta.
    justi@netti.fi

    VastaaPoista
  42. PeHo
    Kerran sattui sellainen moka, että olin käynyt H&M.ssa ja sieltä sain kaksi pakettipussia jossa oli minun omia vaatteita ja toisessa lahjavaatteita kummipojalle, sotkin pussit jossain käänteessä ja kiikutin oman pussini pojalle, naurussa oli pitelemistä kun 4 vuotias nosti suuret sukat pussistaan iloisesti nauraen.

    peholapp at uusikaupunki.fi

    VastaaPoista

Kiitos kivasta viestistä ♥