perjantai 26. toukokuuta 2017

Kun unelmista tulee tavoitteita unelmakartan avulla.

(kaupallinen yhteistyö health lab)

Muistatteko aikoinaan, kun leikeltiin suosikeista, sinäminä ja mekaks -lehdistä kuvat ja tekstit ja niillä sitten päällystettiin vihkot, kirjat ja seinät? Silloin haaveiltiin teinirakkauksista imelien, herkkien ja jopa surullistenkin runojen siivittämänä.

Nykyisin haaveet ovat erilaisia, mutta ihan yhtä tärkeitä. Haaveiden ja niiden ääneenlausumisten kautta on mahdollista tavoitella uskomattomattomaltakin tuntuvia toiveita. Olen itse sitä mieltä, että unelmista tulee tavoitteita, kun niitä listaa ja ilokseni pääsinkin BID2017 tapahtumassa listaamaan omiani yhdessä Health Labin unelmapajan kanssa.


Kaikkein omimmalta tuntui lähestyä omia unelmiaan Balance -juoman kautta. Jokaiselle Health Labin juomalle oli nimittäin rakennettu oma teemansa ympärille, ja näiden ruuhkavuosien ympäröimänä tiesin heti kaipaavani tasapainoa elämääni.

Kun kuljettaa lapsia paikasta a paikkaan b ja siinä välissä soittaa muutaman puhelun, hoitaa puolivillaisesti joukkueenjohtajan hommia, skannaa kauppalappua aivoistaan ja ostaa päiväkodin leipätehtaasta velaksi, koska käteinen unohtui kotiin, mieli oikein huutaa pysähtymään ja tasapainottumaan.

Toisaalta taas omaan tasapainottumiseeni kuuluu murehtimisen lopettaminen tai ainakin merkittävä vähentäminen, sillä oikeastaan murehtiminen on vähän kuin toivoisi jotain, mitä ei millään haluaisi tapahtuvaksi.

Kaipaan myös rohkeutta toteuttaa niitä omia tavoitteittani, rohkeutta rakastaa, hymyillä ja olla onnellinen. Kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka usein jää ruuhkan ja kiireen jalkoihin.


Nämä kaikki tulivat oikeastaan ihan itsestään mieleen, eikä tarvinnut hetkeäkään yrittää inspiroitua unelmapajan äärellä. Saimme myös ihan loistavia keskusteluja aikaiseksi aiheesta ja ajan loppuminen oikein harmitti, sillä flow oli juuri päässyt virtaamaan oikein kunnolla.

Täytyy sanoa, että tämä unelmapaja oli ehdottomasti parasta antia koko BID2017 tapahtumassa! Oletteko te koskaan rakentaneet unelmakarttoja? Uskotteko siihen, että unelmat muuttuvat tavoitteiksi, kun ne piirtää papereille? Entä mitä ajatuksia oma karttani teissä herättää?

Aurinkoa ja unelmien täytteistä viikonloppua sinne, toivottavasti saavutatte haaveenne!

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Netflixin viisi rikossuosikkia kesäyöhön.

Skandinavian Noir, eli Nordic Noir eli pohjoismaiset rikossarjat ovat olleet pinnalla jo hyvän aikaa. Kuten jokaiselle tyylilajille, tällekin löytyy vannoutuneet kannattajansa ja itse lukeudun myös heihin. 

Minusta dekkarit, niin kirjat kuin elokuvat ja sarjatkin kuuluvat vahvasti kesäiltoihin ja -öihin ja ajattelinkin kerätä teille vinkiksi omia suosikkejani Netflixistä näin kesän kynnyksellä :) 

Talvellakin näitä tulee toki katseltua, mutta ne illat, kynttilän valossakin ovat ehdottomasti tarpeeksi synkkiä jo sellaisenaan. Sen sijaan valoisat kesäillat ovat omiaan käpertymään sohvannurkkaan tai sänkyyn ja napsauttamaan telkkarin päälle.

Löytyykö meiltä samoja suosikkeja vai onko sinulla ässänä hihassa jokin muu sarja?

DICTE


Dicte on uusin tuttavuuteni tällä saralla ja itseasiassa juuri tälläkin hetkellä katselussa. Olen päässyt hyvään vauhtiin ensimmäisellä kaudella ja tykkään. Tapahtumat sijoittuvat (ainakin nyt ensimmäisellä kaudella) Tanskan Aarhusiin. Dicte on mielestäni todella onnistunut sekoitus Marklundia, Siltaa ja Wallanderia.

Sarjallekin nimensä antanut päähenkilö Dicte on rikoksia selvittävä uutisreportteri, joka lähentyy poliisivoimien kanssa ja auttaa selvittämään paikallisia rikoksia. Sarjassa seurataan myös päähenkilön historiaa Jehovan loikkarina.

SILTA


Legendaarinen Silta alkaa, kun Malmön ja Köpenhaminan väliseltä sillalta löytyy ruumis. Ensimmäinen kausi on ihan älyttömän hyvä, tähän jää koukkuun! Kahdella ensimmäisellä kaudella sarjan päähenkilöinä ovat Ruotsalainen Saga ja Tanskalainen Martin. 

Silta oli Netflixin katsotuin sarja Suomessa vuonna 2017. Sillasta on tulossa vielä neljäs ja viimeinen tuotantokausi, sitä odotellessa..

WALLANDER


Henning Mankellin luomaa Kurt Wallanderiin on lähes mahdotonta olla rakastumatta. Nämä intensiiviset elokuvat, jotka on koottu sarjamaisesti kausiksi kuljettavat mukanaan läpi elämäntarinan. Kun Wallander päättyy, elämään jää tyhjiö.

LIZA MARKLUND


Marklundeja löytyy Netflixistä nimellä Punainen Susi, joka on viides Annika Bengtzonin tarina. Olen itse lukenut nämä ensin kirjoina ja kuten yleensäkin filmatisoinneissa, paljon on jäänyt puuttumaan. 

Bengtzon on loistava, mutta toimii kirjana vielä paremmin. Jotenkin nuo kirjat vievät lukijan paikan päälle yksityiskohtaisen kerronnan kanssa ja Tukholmassa vierailtuaan Kungsholmen saa kasvoit.

FJÄLLBACKAN MURHAT 


Camilla Läckbergin kirjoittamat Fjällbackan murhat kertovat kirjailija Erica Falckista. Jokainen tarina on jollain tapaa historiallinen tai omaa muuten vahvat juuret menneisyyteen. Fjällbacka on omiaan täytesarjaksi silloin, kun joku parempi on päättynyt ja jättänyt tyhjiön.

ps. elokuvista kannattaa katsoa ehdottomasti mm. Snabba cash ja Millenium trilogia.

(kuvat imdb)

tiistai 23. toukokuuta 2017

Kesän kuumin haalari eli jumppis.

Vinkkasin viime viikolla kolmesta erilaisesta kesätyylisuosikista ja olenkin jo muutaman kerran lupaillut laittaa tänne blogin puolelle kuvaa yhdestä omasta ihanuudestani. Kyseessä on Silverjunglen musta jumpsuit*, johon olen ihan rakastunut.

Musta on harmaan, nuden ja tummansinisen lisäksi yksi turvaväreistäni, aina varma. Kokomusta voi olla jonkun mielestä synkkä, mutta asustettuna esimerkiksi konjakin värisellä punosvyöllä ja samansävyisillä ballerinoilla, combo on just eikä melkein. Ja onhan musta nyt vaan ihan älyn tyylikäs.

Ballerinojen kanssa jumppis toimii kaupungilla ja korkkareiden kaverina taas iltamenoissa. Lenkkarit ja lippis sen sijaan saavat aikaan sporttisen vaikutelman, joten tästä on todella moneksi. Illan viiletessä haalari ei tarvitse kaverikseen takkia, sillä hihat tuovat kaivattua lämpöä.


Mustan värin lisäksi haalarin valmistaja, Silverjungle, on yksi ikisuosikeistani. Viikko sitten julkaisemani instagram -kuva kertoo hyvin miksi. Koska laatu. Laatu on yksi tärkeimmistä kriteereistäni vaatteiden hankinnassa, sillä kierrätän mielelläni kaiken mahdollisen.

Joko teidän kaapeistanne löytyy jonkinlainen jumppis, vai iskeekö ne lainkaan? Aurinkoisia ja lämpimiä päiviä ihanat!


*haalari saatu

maanantai 22. toukokuuta 2017

Kolmen lapsen vaatekaapit kevät- ja kesäkuntoon edullisesti.

Maanantaimoikat! Minulla on aina keväisin ja syksyisin tapana tehdä tehokas kirpparikierros. Sen tarkoituksena on saattaa lasten kaapit ainakin osittain kuntoon ja nimenomaan käyttövaatteiden osilta. 

Kirppikset ovat täynnä hyväkuntoisia käyttövaatteita ja ihan pilkkahintaan. Leggarit maksavat euron, samoin teepaidat, puhumattakaan parin euron kesämekoista, shortseista ja huppareista.

Vien näitä yleensä ison kasan päiväkotiin, että vaihtovaatetta piisaa tarpeeseen. Varsinkin nyt, kun ulkohousut ovat päässeet hyvin ansaitulle kesälomalle, leggareitakin menee vähintään kahdet päivässä. Yhdet sisällä ja toiset ulkona.



Tällä kertaa ostoskoriin päätyi Pienimmälle kolmet legginsit, pari hihatonta kesätoppia, muutama pitkähihainen vaalea paita, neljä kesämekkoa ja kaksi hupparia. Tirppa sai kaksi mekkoa ja esikoinenkin neuletakin. Varsin hyvä saalis siis!

Meiltä jääneitä, hyväkuntoisia käytettyjä laitan itsekin kierrätykseen, uffiin ja hopelle. Tarkoitus olisi nyt lähiaikoina viedä tuonne hopelle itseltä tarpeettomiksi jääneitä juhlamekkoja ja muita vaatteita hyvään tarkoitukseen.

Mutta siis vinkkinä näin kausien vaihtuessa, kun saa koko palkkansa kulumaan helposti vaatekaapin päivitykseen, että kannattaa suosia kirppiksiä, kavereiden kaappeja ja muita kierrätysmahdollisuuksia :)

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Viikonlopun mittainen kesä ja pizzahetki takapihalla.

Lämpöaallon ansiosta olemme vihdoin päässeet nauttimaan oikein kunnolla ulkoilmaelämästä. Oman mausteensa tilanteeseen tuo toki perjantaina pihaan tuotu jätelava, jota on täytetty jos jonkinmoisilla oksilla ja risuilla.

Viikonlopun aikana ehti tehdä paljon, mutta rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että vähintään yhtä paljon hommaa on tiedossa tulevalle viikolle. Niin myös ensi vuonnakin. Olen nimittäin sitä mieltä, että hiljakseen tulee hyvä ja näissä piha- ja puutarhahommissa ei vanhojen istutusten kanssa pidä hätiköidä.

Tämä kevät on aivan erilainen, kuin edeltäjänsä ja sitäkin edellinen. Uusia tuttavuuksia puskee esiin edelleen!


Perjantaina saimme kuitenkin helteisen päivän päätteeksi nauttia pizzaperjantaimme ensimmäistä kertaa ulkona. Liinoitin pöydän harmaalla pellavaliinalla, sillä tuo valkoinen pinta on aika armoton yhdistettynä auringon säteisiin, eikä ilman aurinkolaseja (tai hitsausmaskia) pärjää.

Siirsin pöydälle myös osan kasvattamistani yrteistä ja mitkäs pizzan päälle sopisikaan paremmin, kuin rucola ja basilika :)

Pöytäryhmän lähistöllä, keittiön ovella on myös pienet yrttilaatikot keittiöpuutarhaani varten ja sieltä nousee kovaa vauhtia jo timjami ja oregano. Ruohosipuli on jo valtava!


Siinä me istuttiin, auringon helliminä, vatsat täynnä ihan vaan pakastepizzaa, joka ei ole koskaan maistunut niin hyvältä. Lasissa upean tummaa viiniä, joka ei ehkä ollut ihan paras pizzan kanssa, mutta omaan makuuni juuri niin voimakas, kuin viinin pitää ollakin. Sen hetken kun olisi saanut purkitettua myöhempää käyttöä varten, niin täydellinen se oli..

Olipa onni, että tänä vuonna kesä sattui viikonlopulle :)

perjantai 19. toukokuuta 2017

Pehmoisten vällyjen välissä.

Petasin tänään sänkyyn uudet, puhtaat ja kevättuulen raikastamat petivaatteet. Pian on aika sukeltaa pehmoisten vällyjen väliin.. Rauhaisaa perjantaita 



torstai 18. toukokuuta 2017

Villinä villiyrtteihin - gluteeniton nokkoskeitto ja perunarieskat.

Villiyrtit ovat kiinnostaneet minua jo pitkään ja vihdoin esikoisen kokkikerhon ansiosta sain aikaseksi jopa tehdä jotain asian eteen. Maanantaina pikkukokkiporukalla oli nimittäin teemana nokkosletut ja mukaan piti poimia omat nokkoset.

Kävimme tontin perukoilla nokkosapajilla, samoilla, jotka ovat keskikesällä niin korkeita, ettei sinne ole mitään asiaa ilman kokovartalokumipukua ja viikatetta.

Nokkoset pitäisi kerätä vähän syrjäisemmästä paikasta, tarpeeksi etäältä isoista, vilkkaasti liikennöidyistä teistä ja koirien ulkolutuspaikoista. Parhaimmillaan ne ovat nuorena ja keräyssään tulisi olla aurinkoinen.


nokkossosekeitto


1l nokkosen lehtiä
3 rkl voita (margariinia)
0,5 dl gluteenittomia jauhoja (fin mix)
0,5l - 1l maitoa (tai kasvimaitoa)
suolaa, pippuria

Pese nokkoset ja kiehauta ne kattilassa. Kaada vesi pois, voit myös ottaa sen talteen ja käyttää esimerkiksi luonnonmukaisena lannoitteena kukille. Sulata kattilassa voi ja lisää jauhot, kypsennä hetken ja kaada maito pienissä osissa sekaan hyvin sekoittaen. Lisää nokkoset ja soseuta sauvasekoittimella tai blenderissä. Mausta.


perunarieskat uunissa


perunamuusin loput
gluteenittomia jauhoja (fin mix)
suolaa
pinnalle voita tai margista

Sekoita jauhoja muusiin niin, että massasta tulee kiinteähkö, taikinamainen. Sanoisin, että noin 2,5dl voisi olla sellaiseen puoleen kattilalliseen muusia. Mausta suolalla. Pyörittele massasta palloja ja levitä jauhojen avulla pellille. Pistele haarukalla reikiä ja lisää nokare voita pinnalle ennen uunia. Paista 15-20 min (riippuen paksuudesta) noin 200°c.

Näihin voi lisätä myös yhden kananmunan tuomaan rakennetta ja väriä, mutta allergioiden vuoksi omamme ovat ilman :) Taikina pysyy siis hyvin kasassa munattomana, sillä perunassa on tarpeeksi tärkkelystä.


Tein molemmat aika pikaisesti näppituntumalla, joten pahoittelen reseptien vaillinaisuutta. Molemmat olivat kyllä nopeita ja kukkapenkistä pöytään kesti puolisen tuntia :)

Seuraavaksi aionkin tehdä Minnan vinkistä pestoa vuohenputkista, joita muuten kasvaa pihalla varmasti koko lähitienoon tarpeiksi saakka. Myös sämpylätaikinaan ja munakkaaseen aion lisätä villiyrttejä. 

Oletteko te kokanneet mitään näistä villeistä luonnon antimista? Hyviä reseptejä otetaan vastaan!

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

3 kesätyyliä eri tilanteisiin - näillä pärjäät varmasti.

(kaupallinen yhteistyö esprit)

Heipähei!

Vaatekaapin siirtyessä väistämättä kesäaikaan on tarpeellista tehdä pieni tyylikatsaus. Kesään kuuluu monenmoiset tilaisuudet ja tarpeet, ja keräsinkin tähän kolme erilaista asukokonaisuutta inspiroimaan teitä ja samalla myös itseäni.

Pyrin siihen, että tyylini on varma. Sellainen, joka ei ole liian muodikas, vaan ennenkaikkea mukava päällä. Mikään ei nimittäin ole ikävämpää kuin vaatteet, jotka eivät tunnu omilta.

Meiltä löytyy espritiä jokaisen perheenjäsenen vaatekaapista, joten myös nämä vaatteet ja asusteet ovat poimittu heidän valikoimastaan. Esprit on nimenomaan sitä mukavaa, perustyylikästä vaatetta, johon on helppo pukeutua.

Löydättekö te näistä sen fiiliksen, jota hain? Tuntuuko asukokonaisuudet omilta?


all classy

rentoa tyylikkyyttä


Pari kesää sitten vietin upean illan rakkaan ystäväni kanssa, osittain Helsingin kattojen yllä. Aloitimme illallisella, siirryimme drinkeille ja päätimme illan auringon viimeisten säteiden vielä lämmittäessä kilpaa terassin infrapunan kanssa, musiikin sykkeen siivittämänä hotellin viileisiin lakanoihin.

Ilta oli rennon tyylikäs ja voisinkin hyvin kuvitella pukevani yllä olevan mustan haalarin vastaavaan tilanteeseen ja asustavani sen tyylikkäillä nuden, ruusukullan ja vaaleanpunaisen sävyillä.


summer1

rantapummina


Kuten mainitsin kesän 2017 the Ultimate Bucket List postauksessa, tarkoitus on käydä Yyterissä, Kalajoella ja/tai Hangossa. Rantapummimeininkiin on omiaan taas pronssista ihoa korostava konjakin sävy, jota löytyy tässä oikeastaan kaikesta muusta kuin topista. Toppi sen sijaan on nyt kuuminta hottia kukkakuoseineen, kuka muistaa muuten nämä kuosit lapsuudesta?



go sporty

kevyttä sporttia



Energisen aurinkoiset aamut alkavat lenkkareiden jalkaan vetämisellä. Hiukset ponnarille ja suunta kohti rantakahvilaa. Höyryävän kuuma kahvikupillinen ja välkkyvät aallot. Kevyen sporttisen tyyliin viimeistelee ranteessa huolettomasti keikkuva rahapussi.

tiistai 16. toukokuuta 2017

Kiitos (taas) kivasta vuodesta - mansikoilla ja pistaasilla maustettu valkosuklaa.

Eniten pidän meidän päiväkodin henkilökunnasta. Ovat sellaisia lehmänhermoisia, lempeitä ja huumorintajuisia. Sellaisia, joiden sylistä löytyy aina paikka ja sydämestä oikeudenmukaisuutta. Joilla on aina aikaa kuunnella ja olla läsnä.

Meidän päiväkoti ei ole hoitopaikka, se on sellainen toinen koti. Johon on aina hyvä mennä, vaikka olisi noussut väärällä jalalla. Niin lapsi tai aikuinenkin. 

Ja vaikka kirjoitinkin parhaissa neuvoissani äitiyteen (klik), etten kuuntele juurikaan hyvää tarkoittavia neuvoja, niin näitä kuuntelen jossain määrin. Ehkä eniten siksi, että tarjoavat neuvoja vain kysyttäessä.

Viime vuonna lahjoin tämän porukan rapeilla toffeekolmioilla, jotka olivat menestys! Toivotaan, että tämänvuotiset suklaani ovat sitä myös :)


mansikoilla ja pistaasilla maustettu valkosuklaa


2 levyä valkosuklaata (käytin pandaa)
kourallinen pistaaseja murskattuna
kourallinen pakastekuivattuja mansikoita murskattuna


Sulata suklaa mikrossa noin 20-30 sekuntia kerrallaan, näin olen itse saanut aina parhaan lopputuloksen valkosuklaan kanssa. Levitä se leivinpaperin päälle uuninpellille tai johonkin muuhun jääkaappiin sopivaan rasiaan ja koristele mansikoilla ja valkosuklaalla. Anna kovettua jääkaapissa.

Taita suklaa paloiksi ja asettele kivaan rasiaa. Toki tämän saa syödä itsekin ;)

Me lähdetään tästä pian kevätjuhlaan, tiedossa on taas roskia silmiin. Kauniita kevätpäiviä ihanat