tiistai 31. tammikuuta 2017

Hei hei tammikuu - tervetuloa helmikuu!

Tammikuun viimeistä viedään ja huomenna päästään jo helmikuun puolelle! Olen huomannut valon lisääntyneen ja saman huomion ovat tehneet myös linnut. On ollut ihanan keväistä herätä sirkutukseen aamutuimaan. 

Liekö lisääntyneen valon antamaa energiaa, mutta lapsetkin ovat alkaneet heräilemään hieman aiemmin. Aamutuimaan tuo valo ei kuitenkaan taida vaikuttaa.. Tänäänkin aamupalapöydässä Pienin ihmetteli, onko ulkona tosiaan vielä yö :)

Tammikuuhun on mahtunut monta sisustuspostausta, blogin liittyminen Kubloon, hienoista elämäntaparemonttia ja paljon lukemista. Olen innostunut kasveista ja leikkokukista ja selannut siemenluetteloita. Oivaltanut, että viherkasvit ovat vähän kuin lapsia: "älä hanki uutta, jos et saa edellisiäkään pysymään hengissä".

Olen nauttinut talviurheilusta ja hurahtanut täysin cheerleadingin maailmaan. Saanut kuulla, että joku on tullut raskaaksi luovuttamastani munasolusta ja oppinut paljon itsestäni tällä elämänmittaisella matkalla. Opetellut päästämään irti.

TOP 3 POSTAUSTA:

3. Maailman paras gluteeniton suolainen piirakka keikkuu edelleen kolmantena, vaikkakin marraskuun postauksia.


Helmikuulta odotan paljon aurinkoisia päiviä ja kivaa hiihtolomaa. Remontin alkamista ja uutta lämminvesivaraajaa. Odotan puhtaampia ikkunoita alkavan kevätauringon paistella sisälle ja avaan oven uusille tuulille ja annan mahdollisuuden puhaltaa.

Aion juhlia isompien ja pienempien tyttöjen syntymäpäiviä, syödä laskiaispullia ja runebergin torttuja. Käyn lasten kanssa uimassa ja kertakaikkiaan nautin elämästä. Kaikkea ihanaa toivon myös sinun helmikuuhusi.

LINKING:

maanantai 30. tammikuuta 2017

#lukuhaaste2017

Muistatteko vielä viime vuotisen lukuhaasteen, johon lähdin innosta kiljuen mukaan? Vuoden aikana tuli luettuna kyllä monta kirjaa, mutta useimmat niistä olivat aina saman sarjan kirjoja. Kuinka monta Marklundia voi laittaa haasteeseen tai esimerkiksi fifty shades -tyyppistä Lisa R. Jonesia..?

Noh, merkkaaminen jäi, mutta luin ehdottomasti enemmän kirjoja kuin 2015 ja tänä vuonna pyrin saamaan haasteeseen merkattua mahdollisimman monta erilaista kirjaa.

Tämän vuoden haasteen aloitin Pasilan miehestä, jonka jälkeen siirryin kevyempään Kevyesti kipsissä -teokseen ja siitä Taivaslauluun. Nyt pitäisi taas valita uusi. Kirjastokassissa on kyllä hyviä vaihtoehtoja odottamassa, mutta tuon Taivaslaulun jälkeen tuntuu vähän jopa tyhjältä.

Se herätti niin paljon ajatuksia ja tunteita, että seuraavan kirjan tulee olla joko taattua chick littiä, joka toimii aina, tai vaihtoehtoisesti kylmäverisen jännittävä dekkari.

Pinossa odottaa myös pari tietokirjaa mm. unettomuudesta ja pukeutumisesta. Tarkoitus on tänä vuonna saada paljon erilaisia ja eri tekijöiden teoksia luettua, ehkä jopa oman mukavuusalueeni ulkopuoleltakin!


Tässä tämänhetkinen tilanne:

1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
3. Suomalainen klassikkokirja
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
6. Kirjassa on monta kertojaa
7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja - Kevyesti kipsissä
8. Suomen historiasta kertova kirja
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja
13. Kirja "kertoo sinusta"
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
19. Yhdenpäivänromaani
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
21. Sankaritarina
22. Kuvitettu kirja
23. Käännöskirja
24. Kirjassa selvitetään rikos - Pasilan mies
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole
26. Sukutarina
27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja
28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
30. Kirjan nimessä on tunne
31. Fantasiakirja
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
33. Kirja kertoo Intiasta
34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
35. Kirjan nimessä on erisnimi
36. Elämäkerta tai muistelmateos
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta
38. Kirjassa mennään naimisiin
39. Ikääntymisestä kertova kirja
40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä
41. Kirjan kannessa on eläin
42. Esikoisteos
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta - Taivaslaulu
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit
48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
49. Vuoden 2017 uutuuskirja
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja


Omalle kohdalleni hankalia haastekohtia tulee varmasti olemaan Suomen historiasta kertova kirja, politiikasta tai poliitikosta kertova kirja ja kirja kertoo Intiasta. Nämä siksi, että aiheet eivät juurikaan kiinnosta. Tosin jollain määritelmällä esimerkiksi Pasilan mies, olisi voinut sopia Suomen historiasta kertovaksi kirjaksi.

Mitkä kohdat teille tulee olemaan hankalia täyttää? Entä löytyisikö hyviä kirjasuosituksia ja siihen sopiva kohta?

perjantai 27. tammikuuta 2017

ME&I SS17 meidän suosikit.

Tuntuu, että tämä(kin) viikko on kulunut ihan älynopeasti! Muistatteko, kun lapsena kesät, joulun välipäivät ja muut kestivät ikuisesti? Mihin se aika on kadonnut nyt kun viikot, kuukaudet ja vuodet hurahtavat vilauksessa..?

Tälläkin viikolla ollaan painettu pää kolmantena jalkana paikasta toiseen, mutta se nyt on ihan oma vika. Jotenkin sitä sopii kaikki hommat aina samalle päivälle tai viikolle ja olen tunnollisena huono perumaan tai siirtelemään sovittuja juttuja :D

Niin tai näin, mutta eilen vietettiin kivaa iltaa mukavien naisten ja iloisten vaatteiden keskellä. Emännöin nimittäin me&i -kutsut jälleen ja pääsimme tutustumaan uuteen mallistoon. 

Mietin muuten autossa, että miksi nämä kotikutsut ovat Suomessa vähän huonossa maineessa, siis ei me&i vaan mitkä tahansa? Sehän on tuolla isossa maailmassa oikein ylellisyyttä, että joku tulee kotiin saakka tuomaan vaatteita ja niitä pääsee sovittelemaan ja hypistelemään ystävien kanssa, puhumattakaan kuohuvista lasillisista ja muista cocktail paloista!


Tarjoilujen kanssa menen mieluusti aika matalasta aidan kohdasta ja tällä kertaa pöydässä oli Suklaista puolukkakakkua (ohje), jonka tein gluteenittomana. Toimi oikein hyvin vaihtamalla vehnäjauhot vain finmixiin samoilla mittasuhteilla. 

Esikoinen leipoi kokonaan jauhottomia maapähkinävoikeksejä (ohje), joihin suklaan sijasta laitoin toffeenpalasia (suklaa unohtui kauppaan). Nämä olivat superhelppoja valmistaa ja maistuivat viimeistä murua myöten.

Suolaisena pyöräytin perinteisen kinkku-juustopiiraan, jonka pohjana toimi suoraan pakasteesta farinan/vuohelan valmis pohja. Minusta nuo gluteenittomat piirakkapohjat, varsinkin suolaiset ovat haastavia, joten käytän usein valmiita.

Perinteinen brie-rypäle-keksi lautanen oli myös saatavilla ja siihen käytin kesällä Visbystä ostamani näkkäreiden loput. Kyllä tuo länsinaapuri osaa nämä gluteenittomat hommat loistavasti!


Lempparivaatteet olivat itseasiassa tosi helppoja valita kevättä ja kesää ajatellen.. Luulin, että striped everyday dress olisi se minun juttuni, mutta oikean sovituskoon vielä puuttuessa en kokenutkaan sitä omakseni. Mekko on aivan ihana ja haluan ehdottomasti sitä sovittaa vielä myöhemmin, mutta tällä kertaa valitsin dots pantsit ja mielettömän ihanan leafs topin, jonka aion kesällä yhdistää valkoisiin shortseihin!

Dots pantsit näen taas mustien korkkareiden, sekä kaapissa odottavan mustan boatneck topin kanssa.


Pienimmän valinta oli myös superhelppo. Circle flowers dress toi välittömän kesän lämpimän henkäyksen tullessaan ja näen jo mini-ihmisen kirmaavan se päällä ruohikolla. Olisin itse toivonut siihen myös saman sarjan polvisukkia, mutta sukkaongelmaisena Pienin tyrmäsi ne täysin ja minä taas osaan suurimmaksi osaksi valita taisteluni.

Keskimmäiselle valitsin emännänlahjana olevat slim sweatpantsit (harmaa) ja samat housut mallistosta punaisena. Kohtahan nuo jättävät jo toppahousut ja siirtyvät välikauteen ja ennenkuin huomaankaan, pelkkiin housuihin. Farkuntyyppiset collarit ovat loistavan malliset ja tuplakangas polvissa on armollinen laminaattilattian omistaville.

Myös circle dots puffy top miellytti silmää, mutta jäi toistaiseksi vielä rekille. Sukkapaketti olikin extralahjana, kun oli varannut kutsut jo viime vuoden puolella :) 

Löytyikö meiltä samoja suosikkeja?


Tänään onkin sitten ihan vain kotitoimistopäivä, johon kuuluu monta puhelinsoittoa ja papereiden pyörittämistä. Nämä ovat näitä alkuvuoden juttuja erityislapsiperheessä, jotka ovat varmasti monille tuttuja :)

Aion nauttia täysillä kukkasista, jotka hankin kutsujen ja viikonlopun kunniaksi ja saatanpa napata illalla lasillisen viiniäkin. Ihana, ihana viikonloppu! Mukavia hetkiä sinnekin!

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

ViaEsca, matka itseeni ja ruokaan osa 1 - Mikä on ViaEsca ja kehonkoostumusmittaukseni tulokset.

yhteistyössä viaesca

Olen odottanut tätä hetkeä viime syksystä saakka, kuin kuuta nousevaa! Sain yhteistyöehdotuksen ViaEscan Annalta, josko haluaisin kokeilla heidän tulevaa palveluaan. Yhtä kauan, kuin he hioivat ohjelmansa yksityiskohtia, sain minä vuorostani aikaa makustella asiaa ja tutustua konseptiin.

Tämä vilahtikin instagramissa viime viikolla, kun nappasin kuvan ohjelmaan kuuluvasta Polarin A360 aktiivisuusrannekkeesta. Sen tehtävänä on seurata päivittäistä liikkumistani, sekä kalorinkulutustani.


Mikä ViaEsca sitten on? Se on matka itseeni ja ruokaan, sen tarkoitus räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan tarpeisiin. Voit halutessasi laihduttaa ja hakea pysyvästi terveellisiä elämäntapoja tai omalla kohdallani toteutuvaa oikeaa ateriarytmiä, oikean kokoisia annoksia ja ravitsemuksellisesti oikeanlaista ruokavaliota. En siis laittanut rastia ruutuun: haluan laihtua.

Miksi minulle? Olen maailman surkein syöjä. Otetaanpa esimerkki aikalailla peruspäivästäni: aamupalaksi kaksi kuppia kahvia ja yksi kokonainen leipä (eli esimerkiksi sämpylän molemmat puolet). Päälle oivariinia niin, että jää hampaanjäljet ja superpaljon ihanaa kermajuustoa tai vastaavaa.

Esimerkkilounas normaalista päivästäni: en syö lounasta, kuin äärimmäisen harvoin. Usein silloin jää aamiainen syömättä. Ateriarytmini ei myöskään tunne välipaloja. Päivällisen syön lasten kanssa noin 16-17, riippuen päivän harrastuksista ja usein lautaseni on ääriään myöten täynnä.

Iltapalaksi mielellään karkkia ja tai sipsiä sängyssä. Huuhdotaan alas mielellään zero colalla. Miten meni noin niinkuin omasta mielestä?

Olen syönyt näin suurinpiirtein koko aikuisikäni. En tunne nälkää kovinkaan usein ja silloin kun nälkä yllättää, syön mikäli se sopii aikatauluihin. Ei kuulosta hyvältä, eihän?


Tähän ohuesti liittyen aloitin viime viikolla fustra tunnit ja minulle tehtiin kehonkoostumusmittaus. Normaalisti mittaus tehtäisiin kuuluen ViaEscan palveluun (ryhmä- ja yritysvalmennuksissa), mutta ajallisesti tässä olisi ollut kolmisen päivää eroa, joten luotimme jo otettuihin testeihin. Laite olisi ollut sama, eli Tanita.

Omat tulokseni: ikä 34 -vuotta, pituus 160cm ja paino 54kg. Rasvaprosentti 23%, bmi 21,1, perusaineenvaihdunta 1245 kcal, viskeraalinen rasva 2, metabolinen ikä 19. Tässä tärkeimmät, loput näet halutessasi kuvista. En omista mittanauhaa, mutta aion hankkia sen myös huvikseni tänään, jotta saan seurattua hyvän ruokavalion mahdollisia vaikutuksia kehooni. Vaa'alla aion käydä myös aamuisin, joka onkin laihduttaville ohjeena.

Olin itse yllättynyt monesta asiasta, eniten kuitenkin perusaineenvaihdunnan vähäisyydestä. Positiivisen yllätyksen toi metabolinen ikä, joka on loistava, sekä viskeraalinen rasva, joka on vielä parempi! 

Rehelisesti sanottuna pelkäsin tuloksia ruokavalioni perusteella, mutta myös tuuriliikkujana. Kuvittelen liikkuvani paljon, mutta aktiivisuusmittari sanoo ihan jotain muuta. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle ja kun ViaEsca päättyy kohdallani 21. päivän kuluttua, sovimme ottavamme uuden testin.


ViaEscan matka on mahdollista tehdä kahdella eri tavalla: ruokakassit kotiin toimitettuna tai itse kaupassa käyden. Minä pääsen testaamaan ruokakassipalvelua, mikä onkin herättänyt mielenkiitoa jo muutamassa ystävässäni. Kyseessä on siis ruokakassi, joka sisältää aterioihin tarvittavat raaka-aineet kotiovelle toimitettuna.

Eilen iltapäivästä sain siis kolme kassia. Yhdessä oli kuiva-aineet ja perustarvikkeet, kuten pastaa, hiutaleita jne. Kahdessa muussa tuoretuotteet ja muutama pakaste. Kasseja purkaessani kiinnitin huomioni raaka-aineiden tuoreuteen ja päiväyksiin, jotka olivat kunnossa. Perustuotteissa oli myös huomattava määrä luomua. Oma tuotteeni ovat gluteenittomia ja laktoosittomia, mutta ruokavalio on mahdollista saada myös "tavallisena" eli sisältäen gluteenituotteita.

Päivän ateriat valmistetaan reseptien mukaan, jotka saa halutessaan lähetettyä sovelluksesta sähköpostiin. Sovellukseen merkitään syödyt ateriat, mahdolliset extrakalorit ja viinilasilliset (kyllä, minulla on käytössäni 500 kcal/viikko ja voin syödä halutessani tuhmasti tai nauttia viiniä).

Sovellus ja aktiivisuusranneke puhuvat toistensa kanssa ja ranneke tuleekin yhdistää puhelimeen aamuisin. Näin edellisen vuorokauden tiedot päivittyvät ja minä taas saan puolen päivän aikoihin raportin siitä, kuinka on mennyt.

Alkufiilikset vaihtelevat positiivisesta jännityksestä kalorikauhuun. Entä jos näin isoilla määrillä painoa tuleekin lisää? Olisiko sittenkin pitänyt laittaa se rasti ruutuun? Miten kehoni reagoi ja entäs jos kaikki terveysgurut ovatkin oikeassa? Näitä kysymyksiä jään pureskelemaan..


tiistai 24. tammikuuta 2017

No koiranpentuja tietysti..!

Ette ikinä arvaa, missä olen käynyt tänään?! Tai no kuvien perusteella varmaan arvaattekin, nimittäin koiranpentuja katsomassa. Tämä suloinen Huitukan I-pentue syntyi tapaninpäivänä ja kävin tänään napsimassa muistoksi muutaman kuvan.

Meille ranskispentua ei ole siis tulossa, mutta onhan nämä neulahampaiset ja lurppakorvaiset tyypit aika hellyyttäviä.. Kaikki ovat uroksia ja aivan samannäköisiä. Täysin mahdotonta erottaa toisistaan :)


Täytyy nostaa hattua koirakuvaajien ammattiryhmälle. Nämä pikimustat elohopeat olivat kyllä haasteellisia kuvata, mutta onneksi kuvat menevät vain oman perheen sisälle :D

Mukavia tiistaihetkiä sinne ruudun toiselle puolelle!


maanantai 23. tammikuuta 2017

Silverjunglen SS17 mallistopaljastuksia.

yhteistyössä silverjungle

Uusi viikko ja uusia juttuja! Alkuvuosi tuo aina tullessaan vaatemerkkien uudet mallistot ja näin ollen Silverjunglekin julkaisee omansa taas 9.2.2017. Nämä mukavat ja kauniit vaatteet ovat vieneet monen sydämen, eikä ihme.

Sain muutaman paljastuksen jaettavaksi teidän kanssanne ja odotan kyllä tosi innoissani loppujakin! 

Viime syksynä minulta niin sanotusti repesivät levikset ja ihanat Silverjuglen tytöt kiirehtivät pian hätiin. Paketista paljastuivat nämä supermukavat ja kieltämättä aika imartelevat farkut. Sneakista päätellen lisää vastaavaa on luvassa! Housuista lisää löydät TÄÄLTÄ.


Syksyllä vaatekaappimme täydentyivät monilla ihanuuksilla, joista varsinkin raidallinen paita on ollut oikein tehokäytössä. Tähtisukkikset lämmittävät jalkoja jo toisella käyttäjällä. Huippuhyvät! Nyt odotan kevättä ja ilmojen lämpiämistä, että tytöt pääsevät käyttämään ponchoa. Lisäkuvia löydät TÄÄLTÄ.


Olen itse aika hillitty pukeutuja ja pidän siitä, että Silverjungle osaa valmistaa mukavatkin vaatteet tyylikkäiksi. Musta ja harmaa, varsinkin jälkimmäinen ovat luottovärejäni ja itseasiassa tälläkin hetkellä bloggaan kokomustassa, jota piristää harmaat villasukat. 

Rakastan myös Silverjunglen raitoja, värillisiä ja värittömiä. Lisäkuvia löydät TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ.

Uudelle mallistolle tehdään nyt tilaa ja kaupassa aleprosentti on vähintään -60! Että mitäs sanotte, aika vau vai mitä :)

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Lettikampauksia ja muutama ajatus yöelämän merkityksestä ja merkitsemättömyydestä.

Heipsankeipsan, mitäs teidän rauhaanne kuuluu? Meillä ollaan vietetty aikalailla leppoisaa arkea harrastusten ja muiden vakioiden parissa. Kävin eilen pyörähtämässä Helsingin yössä, mutta jotenkin ei ollut yhtään oikea fiilis ja päädyinkin kotiin hyvissä ajoin.

Alunperin olimme sopineet miehelle kyyditysvuorot ja kaikki ajatellen mahdollista tämänpäiväistä olotilaani, mutta nousin reippaana ysin aikaan ylös touhuilemaan normaalisti ja Muru lähti matkamessuille nostattamaan matkakuumetta. Siis ihankuin sitä ei muka olisi jo ennestään.. :D 

Kyllä tässä ollaan oltu sormi hiirellä viimeistä klikkausta vaille ja edelleen meitä houkuttaa se vaihtoehto 1-2 kuukauden "muuttamisesta" ulkomaille.


Tytöt kaivoivat aamusta lettikirjan esille ja minä pääsin harjoittelemaan juhlakampauksia tämän päivän synttärijuhlia varten. Pienin on kutsuttu päiväkotikaverilleen juhlimaan. Minä taas koin onnistumisen hetkiä, sillä olin aiemmin  pitänyt kalanruotolettiä jotenkin tosi vaikeana, mutta sehän on ihan superhelppo!

Ei ehkä ihan viimeisen päälle, mutta ensimmäiseksi harjoituskappaleeksi tosi ookoo!

En tiedä johtuuko se tuosta eilisestä "juhlimisesta", mutta tämä aamu on ollut hyvä kotona. On ollut hyvä olla rauhassa, hiljaisuudessa ja omien rakkaiden ympäröimänä. Kuunnella lasten juttuja, olla miehen lähellä.

Yöelämän hektisyys, sekoilu ja kovat äänet eivät enää sytytä. Se krapulan määrä, joka on joskus yllättänyt on enää vain paha uni, sillä kahden lasillisen jälkeen iskee stoppi. Olen myös miettinyt johtuuko se siitä, että haluan pitää kaiken vahvasti kontrollissa..?

Haluan kotiin, omien tylsien, mutta niin turvallisten rutiinien pariin. Uniongelmien vuoksi olen alkanut arvostamaan kunnon yöunia ja toisaalta koti-illat ystäväpariskuntien kanssa voittavat kirkkaat neonvalot ja kakofonian mennen tullen. Kuulee ja tulee kuulluksi.

Tai ehkä minusta on vain tullut tylsä. Tai vanha. Tai osaan arvottaa asiat ja priorisoida itselle tärkeät etusijalle. Mene ja tiedä, ilta oli silti mukava ja näemmä myös ajatuksia herättävä. Kivaa sunnuntaita sinne! Lähden tästä valmistamaan lounasta ja suuntaan sunnuntai aktiviteetteihin :)


torstai 19. tammikuuta 2017

Suosikkikosmetiikkani - parhaat täsmätuotteet ongelmakohtiin.

Kosmetiikka on todella henkilökohtainen juttu ja se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Itse olen hieman huono testailemaan uutuuksia, mutta luen mielelläni muiden kokemuksia ja yritän soveltaa niitä omiin tarpeisiini.

Jos bloggaaja kertoo olevansa kuivaihoinen ja löytäneensä jollain tuotteella avun, saatan hyvinkin ostaa saman tuotteen omaan käyttööni kokeiluun. Sen sijaan uutuuksia tulee hyvin harvoin ostettua kylmiltään.

Siinä, missä toisissa blogeissa vannotaan selektiivisen kosmetiikan, brändien ja etikettien nimeen, yritän minä taas löytää itselleni parhaan hinta-laatu suhteen. Tykkään nimittäin kosmetiikasta ja tyttöjen jutuista. Niitä on ihana käyttää, mutta ihan koko palkkaansa ei viitsisi sijoittaa vain kauniin rasian vuoksi, joka on nähty instagramissa. Puhumattakaan siitä, että yleensä nämä kaikki loppuvat aina samaan aikaan..


Käydään vähän läpi ihoani ja tarpeitani, siis ihan vain siksi että sinulla saattaa olla samoja. Ihoni on erittäin kuiva talvella ja kesällä taas rasvoittuu superhelposti. Onnekseni harvemmin enää tulee mitään suurempia epäpuhtaisuuksia, kuten ihon alaisia jättiläisfinnejä, mutta ihonhuokoset kaipaavat apua mustapäineen.

Ilman meikkiä ja pohjustustuotteita en kertakaikkiaan pärjäisi. En kuitenkaan halua kasvoilleni tuhatta erilaista tuotetta tikkurilan värikartasta, vaan suht luonnollisen, mutta tasaisen lopputuloksen.

Lähes päivittäisen meikin perustana käytänkin jo ehkä kymmenettä vuotta Lumenen silmämeikin pohjustusvoidetta. Pieni beige tuubi kestää käytössäni lähes vuoden ja levitän sitä yläluomille aina kulmiin saakka. Kerrottakoon vielä, että aiemmin ongelmani oli vedenkestävän ripsivärin tarttuminen yläluomiin rasvoittuvuuden vuoksi. No problemos enää!

Toinen ehdoton on Mary Kayn concealer abdeckcreme nimihirviöinen peitevoide sävyssä ivory 2. Vaalealle iholleni sopiva mustien silmänalusten peittäjä. Sama voide tasoittaa koko silmänympärysihon värivirheet olemalla yksinkertaisesti paras ikinä. Ollut käytössä kolmisen vuotta ja tämä kuvassa näkyvä musta tuubi on määrältään kolmas. Kestää sopivan paksun koostumuksensa ja runsaan pigmentin vuoksi noin vuoden sekin.

Kolmantena vielä viime keväänä löytämäni rimmelin primer. Tässä on suojakerroin 25, väriltään voide on valkoinen, mutta iholla vain läpikuultava kuten mikä tahansa kosteusvoide. Tuubin sävy näyttäisi olevan 005. Tämän tarkoituksena on tasoittaa ihon sävyä, kiinnittää meikki paikoilleen ja estää turha kiiltely päivän aikana. En vaihtaisi, en sitten millään. Ostettu viime huhtikuussa ja still going strong!


En ole koskaan ollut sinut meikkivoiteiden kanssa. Jostain syystä saan niistä tunkkaisen tuntuisen ihon, ne levittyvät epätasaisesti, peittävät liikaa tai liian vähän ja noh, ovat sellaisia naamioita. Sen sijaan meikkipuuteria, nimenomaan lumenen, olen käyttänyt varmaankin kaksikymmentä vuotta. Satunnaisesti kokeilen meikkivoiteita, mutta palaan aina tähän.

Aiemmin käytin lumenen longwear blurria, mutta löydettyäni tämän hieman paremmin peittävän CC -version, vaihdoin. Enkä vaihtaisi takaisin.

Ripset. Sanonnasta poiketen, naisen kruunu. Pitkät, tuuheat, ihanat ripset ja mieluusti täysin omat. Minua on siunattu suht pitkillä ripsillä, joita korostan ripsivärillä. Jos haluan luonnolliset, pitkät ripset käytän lumenen blueberry curlia. Näyttävämmän lopputuloksen saan maybellinen lash sensationalilla. 

Kaikkien ripsivärien tulee olla vedenkestäviä. Ei perus, tai niitä kolmekasejakaan. Syynä on nimittäin jäykät ripseni. Voin taivuttaa niitä vaikka kuinka, mutta jos ripsiväri ei ole vedenkestävää, se ei pidä taivutuksia lainkaan, vaan ripset palaavat luonnolliseen suoraan muotoonsa. Poikkeuksena lumenen uusi mystic ripsari, joka on vedenkestävänäkin huonointa ikinä! 

Huuliin käytäin vain sävytettyä huulirasvaa ja näistä olen kokenut hydracolorin parhaaksi. Kosteuttaa ihan älyttömästi kuivan ihoni kuivia huulia ja vain aniharvoin, usein meikittömien päivien jälkeen, huulet ovat rohtuneessa kunnossa.


Meikeistä ihonhoitoon.. Talvella suihkun ja kasvopesun jälkeen ihan ykköstuote kuiville ja kiristäville kasvoille on lumenen sos -voide. Nimensä veroinen helpottaja, ihan ykkönen ulkoilupäivien jälkeen, mutta myös jokapäiväisessä käytössä. Tuhtia kamaa, suosittelen vain iltaisin.

Aamuisin käytän dermon 35+ energy creamia, joka lumenen tavoin on paras kosteuttaja ikinä, ainoastaan kevyempi. Plussaa hyvästä imeytymisestä, aamuisin kun ei aina jaksa, eikä ehdi odotella.

Ripsiini levitän päivittäin ripsiseerumia. Tämä jakaa mielipiteitä varmasti, mutta olen huomannut sen ainakin omia ripsiäni hoitavan ja vahvistavan. Nyt käytössä care4lashes, mutta parhaat tulokset olen saanut alkuperäisellä revitalashilla.

Sitten kainalojutut. Deodoranttien pitävyys riippuu täysin siitä, kuinka paljon hikoilet. Itse hikoilen, mutta hikeni ei haise ja minusta ainoa "oikea" dödö on hajustamaton. Mikä tahansa hajustamaton. En pidä minkään deodorantin tuoksusta, enkä myöskään halua tuoksua deodorantille.

Entä miten tuon kaiken saa irti kasvoista? Käytätkö sinäkin vedenkestäviä meikkejä ja olet tuskastunut kaksivaikutteisten meikinpoistoaineiden törkyhintaan, verrattuna tavallisiin? Tokmanni myy yven: -tuotesarjaa, jossa tämä ihmeaine maksaa maksimissaan kolme euroa. Ostan näitä aina kolme kerralla, koska pelkään niiden loppuvan tai hinnan nousevan. Fiksun hintansa vuoksi yksi on aina kylppärissä ja toinen treenikassissa.


Seraavaksi esittelen kuivan, luonnonkiharan hiuksen pelastajan: mikä tahansa hiusöljy. Paitsi gliss, hitsit mikä haju! Pantenen hiusöljy maksaa nelisen euroa, tämä respons muistaakseni viiden ja kuuden euron pintaan. Edulliset ovat yhtä hyviä, kuin kampaamoiden kalliitkin. Trust me, been there. 

Käsittelen hiuksiani kuivaajalla ja raudalla noin joka toinen päivä, ja tämä palautti (toki lämpösuojan kanssa yhdessä) hiusteni elämänhalun. Lisäksi syön priorinia päivittäin. Tai lähes.. oikeastaan, kun muistan.

Kaksivaikutteisen silmämeikinpoistoaineen lisäksi ihan ykkösenä tulee cliniquen uutuus pep-start. Ilmeisesti värinsä puolesta nuoremmille suunniteltu hellästi kuoriva puhdistusgeeli, joka oikeasti puhdistaa kaiken. Kun geelit ja maidot ovat liian pliisuja, kun kovemmista aineista tippuu niin sanotusti naama irti, on tämä loistava vaihtoehto jokapäiväiseen käyttöön. Pitää myös ne niin ihanat mustapäät edes vähän kurissa.

Viimeisenä suht uusi tuote käytössäni: silmänympärysvoide. Joo, joo.. näin kolmevitosena olisi pitänyt käyttää jos vuosia, tiedetään :D Cliniquen all about eyes on koostumukseltaan hyvä, mutten oikeastaan osaa kertoa sen enempää siitä. Sanottakoon, että kosteuttaa tehokkaasti herkkää silmänympärysihoa, mutten tiedä onko tästä ryppyjen kriisinhallinnassa oikeasti mitään apua.

***

Tässä tuli nyt tuhti paketti lemppareistani, joita ilman "en voisi elää". Toivottavasti saatte tästä vinkkejä omiin tarpeisiinne, ehkä meillä on samoja suosikkejakin? 

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Kevään ja kesän uusi suosikkipaita - sinivalkoinen iskee edelleen.

Lähdin ostamaan mustaa neuletakkia ja näinhän siinä kävi. Tulin kotiin aivan ihanan tummansinisen pilkkupaidan kera! Paita on lindexin holly&whyte -mallistoa ja ehkä tällä hetkellä ihanin paita kaapissa.

Täytyy sanoa, että mustan neuletakin ostaminen on tehty hankalaksi, näin niinkuin omasta näkökulmasta. Tarpeeksi kun on kriteerejä, lähes mahdottomaksi.

Tarvitsin kaveria eiliselle illalliselle lumoan -tyyppiselle mustalle topille. Sellaiselle, jossa on ihana ja maailman kaunein pitsikaulus. Tiesin jo, että jalkaan päätyisi nämä Mangon joulualeista löytyneet kevyesti vahapintaiset valkoiset farkut.

On muuten huippuhyvä juttu tuo vahapinta! Esimerkiksi Hollisterin ihan tavalliset valkoiset farkkuni likaantuvat helposti varsinkin näin kura-aikaan. Näiden mangon housujen pinnalta pieni lika lähtee ihan vain pyyhkimällä :)


Mutta siis musta neuletakki, jossa ei ole akryylia. Joka on keskimittainen, sellainen lantiopituinen. Joka ei ole ribbiä, vaan sileää neulosta (tai palmikoita) ja muutenkin vähän siistimpi. Ihan mahdotonta löytää! Siis neljästä kylällä olevasta kaupasta kolmessakymmenessä minuutissa.. :D

Mutta siis saa vinkata, kaapissa olisi paikka sellaiselle!

Jossain vaiheessa sain ajatuksen, ettei sitä nimenomaista maailman ihaninta toppia ehkä voikaan laittaa illalliselle ja nappasin tämän kauniisti laskeutuvan yksilön käteeni. Sovituskopissa se oli menoa ensisilmäyksellä ja palautin loput vaihtoehdot paikoilleen sovittamatta.

Veikkaan, että tästä tulee kevään ja kesän lemppariyksilö! Täytyy vielä hankkia valkoiset shortsit kaveriksi :) Mitäs tykkäätte, eikö ole ihana?