keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Raikkautta lastenhuoneeseen.

Facebook muistutti tuossa, että minusta ei ole kuulunut vähään aikaan juuri mitään. Noh, menihän tässä tosiaan maanantai ja tiistai vähän hiljaisempana.. :D Veikkaan, että kovinkaan moni ei jaksa näillä keleillä roikkua laitteilla, itsekin olen ollut "enemmän kirjoja, vähemmän tietokonetta" asenteella ja nauttinut olostani. Kun vihdoin on tarpeeksi lämmin, eikä tarvitse palella. Ihan mahtavaa, sanoinko jo!

Elämässäkään ei ole tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista tai maata mullistavaa, vaan ollaan tiputeltu tässä sellaista tasaisen mukavaa olemista. Päässä pyörii sen miljoona sisustussuunnitelmaa, eikä ainakaan mahdollinen käynti asuntomessuilla auttaisi sitä. Päinvastoin! Taitanee olla parasta pysyä kaukana tuosta sisustuksen mekasta..


Me Suomalaiset kuulemma hankimme usein liian pieniä mattoja kotiimme. Täytyy sanoa, että yhdyn tuohon täysin. Se kylläkin johtunee siitä, että monissa kaupoissa myydään vain 160x jotain mattoja ja mattoja tarvitsevat tilat suurenevat avarien sisustusratkaisujen myötä.

Voihan olla, että vakiokokoisten mattojen valmistus ottaa huomioon nykyiset, hurjan pienet makuuhuoneet ja suurempiin tiloihin tulisi hankkia mittojen mukaan. Mene ja tiedä.

Meillä makuuhuoneet ovat ihan ookoo kokoisia, mutta kyllä niistäkin löytyy ihan liian pieniä mattoja. Niinkuin esimerkiksi Pienimmän huoneesta. Kapea ja pitkänmallinen ruutuhyppelymatto on toki kiva ja idea hauska, mutta kokonsa puolesta aivan liian pieni.

Siinä missä isosisko sai työtuolin huoneeseensa viime viikolla, tilasin tasapuolisuuden vuoksi pienemmälle neitokaiselle maton. Pakkohan se oli, kun täydellinen yksilö käveli vastaan ja vielä alennuksella. Tilasin elloksen alesta söpön Joanna -puuvillamaton* 140x200cm koossa ja huonehan näyttää paljon paremmalta!


Matto itsessään on raikas yhdistelmä valkoista ja vaaleanpunaista ja täten aika monen pikkuprinsessan mieleen. Värivaihtoehtoja on myös harmaa ja tummansininen, eli ehdottomasti jokaiselle jotain :)

Pidän myös maton ohuesta materiaalista ja niin ipanakin. On hyvä leikkiä Petseillä ja muilla siinä istuen tai pötkötellen. Ehdottomasti nappiostos ja näyttäisi olevan alessa edelleen :)

Että nyt tämän postauksen myötä on saatu facebook tyytyväiseksi ja minä taidan jatkaa mukavaa hiljaiseloani nauttien näistä keleistä. Paitsi instassa, sieltä löytyy jatkuvasti uusia kuvia ja storiesiakin olen taas päivittänyt. Nähdään siellä!


*kaupallinen linkki

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Yhdenlaista KonMaritusta.

Taitaa olla niin, että allekirjoittaneelle riittää sen KonMari -opuksen oleminen kirjastokassissa. Kyseinen opus on ollut lainassa minulla vaikka kuinka pitkään kirjastosta. Aina eräpäivän lähestyessä uusin lainan netissä ja kun uusiminen ei enää netin kautta onnistu, käytän opuksen kirjastossa näytillä ja lainaan taas uudestaan.

Sen verran olen sitä lukenut, aika hyvin alkuun päässyt, että olen ymmärtänyt idean tietyllä tavalla. Olen myös ymmärtänyt olevani yhdenlainen tunnehamsteri, joka ei vain voi luopua kaikista muistoista. Enkä varmasti osaa supersiivota tavaroitani tai kotiani yksi osio kerrallaan, vaan uhallanikin siivoan aina per huone. 

Per huone jää vain yleensä kesken, kun kyllästyn tai keksin muun projektin, joten meillä taitaa olla menossa jonkinlainen jatkuva suursiivous..


Olen pienestä asti keräillyt jotain. On ollut postimerkkejä, hajukumeja, kiiltokuvia ja tarroja. Muumimukeja, liberomerkkejä ja mitä näitä nyt olikaan. Keräilijä, hamstraaja. Nyt vihdoin ja pikkuhiljaa näiden järjestysbuumien myötä, olen myös luopunut. Kaikesta mikä ei tuota iloa. Ohjeen mukaisesti.

Tiettyinä päivinä olen miettinyt, pitäisikö luopua myös talosta, luonnonkiharoista, kiukuttelevista lapsista ja kenkkuilevasta aviomiehestä. Katsokaas kun ei tuota iloa se semmoinen raataminen ja taistelu :D

Nojoo.. Mutta päätin luopua saippuakokoelmastani. Kyllä, luit oikein. Saippuakokoelmastani. Olen varmasti jo yli kymmenen vuotta napannut mukaani käsisaippuan hotelleista, joissa olen vieraillut ja kotiin saavuttuani tipauttanut taas uuden riihimäen purkkiin.


Siellä on Italiaa, Ranskaa, Turkkia, Suomea, Arabiemiireitä, Itävaltaa, Ruotsia, Norjaa ja niin edelleen. Ehkä kaikista maista ja kotimaisista hotelleista. Joku voi väittää, että täysin turhaa, mutta minulle ne olivat samalla matkamuistoja. Jotkut laitoin vaatekaappiin tuoksumaan.

Nyt kuitenkin päätin, että on aika luopua. Ne eivät tavallaan enää tuottaneet iloa, vaan keräävät pölyä. Näinpä käytin nestesaippuan loppuun, hankin kirpputorilta kauniin pienen kahvikuppilautasen saippuan alustaksi ja nyt meillä on varmasti käsisaippuoita loppuelämäksemme.

Sen sijaan, että olisin heittänyt ne roskiin, päätin käyttää. Ei enää saippuoiden ostamista ja kuulemma nämä palasaippuat saattavat olla myös vähän ekologisempi vaihtoehto. Että kaikkien kantilta win-win.

Ensimmäinen käyttöön päässyt (oli muuten hankalaa valita!) on the body shopin valikoimasta 2000-luvun vaihteesta. Että sellaista. Löytyykö teistä yhtä vinttivikaisia keräilijöitä? Entä kaikenmaailman KonMarittajia?


torstai 12. heinäkuuta 2018

Gluteeniton kinkku-juustopiiras.

Kinkku-juustopiirakka on varmasti yksi keittiöhistorian suosituimmista ja eniten varioiduista ruoista, nopea googlaus väliviivalla antaa jo reilusti yli satatuhatta osumaa. Omaan makuun paras versio on se hyvinkin perinteinen, oikein suolainen ja reilun rasvainen, jossa yhdistyy palvikinkun savuiset aromit ja emmentalin kypsyys.

Tämä versio on vähän kevyemmän makuinen ja sopii iltapalaksi tai lounaaksi salaatin kera koko perheelle. Piirakat taitavat olla enemmän sellaista talven ja paukkupakkasten lohturuokaa, mutta näin kesällä salaatin, tuoreen basilikan tai rucolan kanssa ne ovat myös ihanan raikkaita lounaita. 


gluteeniton kinkku-juustopiiras


1 kpl vuohelan piirakkapohja (pakaste)

täyte:


1 pss valmiita kinkkukuutioita
1 pss mozzarellajuustoraastetta
1 paprika kuutioituna pieneksi
1 prk creme fraiche
1 prk kermaviiliä
suolaa ja pippuria
kuivattua timjamia ja rakuunaa
(1 kananmuna)

Sulata pohja ja painele se piirakkavuokaan. Sekoita kaikki täytteen ainekset ja kaada pohjan päälle. Paista kypsäksi. Helppo sekoita ja paista ohje siis :) 

Jos haluat piirakkaan enemmän makua, käytä savukinkkua ja voimakkaampaa juustoa. Myös paprikan vaihtaminen säilykepaprikaksi muuttaa makua kivasti.

Parhaimmillaan piirakka on uunilämpimänä, mutta eipä tuo ollut huonoa seuraavana päivänäkään jääkaappikylmänä ja seisaaltaan syöden :D

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Työtuoli Teinileenalle.

En aio ottaa vielä kuuleviin korviinikaan mahdollista syksyn lähenemistä ja koulujen alkua, vaan meillä ollaan ihan kesäfiiliksissä vielä pitkään. Kesä ei kyllästytä tipan tippaa, enkä kaipaa viileitä ilmoja. Päinvastoin! Oikein odotan, että ne taas kerran luvatut superhelteet saapuvat tänne, että bring it on vaan!

Satuin kuitenkin vilkaisemaan kalenteria tänään, sillä mietin esikoisen synttärijuhlia ja samalla huomasin, että Teinileena tarvitsee huoneeseensa pikkuhiljaa (kuulemma) lähestyvää syksyä varten työtuolin.

Tähän saakka tuolin virkaa on toimittanut kaksi pientä ikean vaaleanpunaista jakkaraa, joten tuolin hankkiminen oli vähintäänkin tarpeellista. Vaikkakin tuossa keväällä mietin, että kannattaako tätä pöytää pitää huoneessa lainkaan ja onko tänä päivänä kirjoituspöytä edes tarpeellinen.

Läppäriä katsellaan sängyssä ja lattialla, läksyt tehdään useimmiten keittiön saarekkeella tai ruokapöydällä ja pöytä lähinnä kerää päälleensä rojua. Toisaalta olkoon nyt siinä, kun käyttää edes ajoittain. 


Kävimme tänään siis pikavisiitillä ikeassa ja neitokainen sai itse koeistua ja valita itselleen tuolin. Pohti pitkään ottaako käsinojat vai ei ja että onko ne vaan tiellä, mutta työtuolissa kuulemma on hyvä lepuuttaa tarvittaessa käsiä.

Täytyy sanoa, että tuolin valinta meni minusta oikein nappiin ja tuo tuoli sopii huoneeseen kivasti, vaikkakin edustaa täysin erilaista muotoilua kuin muut huoneen kalusteet. Ja pääasia, että tuolin käyttäjä on tyytyväinen valintaansa.


Taisin itsekin tykästyä tuoliin, sillä huomasin miettiväni, että pitäisikö meidän ruokapöydän tuolit vaihtaa tällaisiin nekin :D Tosin ruokapöydässä palvelee paremmin mielestäni ne käsinojattomat.

Mitäs sanotte? Eikö tullutkin kiva! ps. enemmän huoneesta löydät TÄSTÄ postauksesta.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Kesäpäivän asu.

Hei vaan! Eilinen sujui juurikin sellaisissa tunnelmissa kuin olin suunnitellut. Eteinen kiiltelee puhtauttaan ja matot tuoksuvat mäntysuovalle. Ihanan kesäistä 

Päivän huhkimisen jälkeen päätimme suunnata tuohon keskustaan burgereille koko perhe. En ollut aiemmin vielä käynyt Ravintola Kerhossa uudistuksen ja omistajanvaihtoksen jälkeen, mutta paikasta on tehty nyt todella viihtyisä.

Burgerit olivat just eikä melkein, ainoastaan ihmetyksenaiheita sai superhidas palvelu, vaikka ravintola oli tyhjää täynnä. Noh, meillähän ei ollut kiire yhtään mihinkään, paitsi aviomiehellä illan peliä tapittamaan :D


Ja kun te toivoitte näitä asu- ja tyylijuttuja enemmänkin, niin pyysin tytärtä nappaamaan pikaiset kuvat asustani ennen lähtöä. Ihan vaan valkoiset farkut (koska kesällä on mahdollisuus käyttää näitä!) ja hihaton paita kivalla rusettimahdollisuudella. Musta ja valkoinen toimii aina. Jalassa iänikuiset konjakin väriset ballerinat, koska ne taitavat olla tällä hetkellä ainoat kesäkengät kaapissani..

Itse tykkäsin asusta paljon, itseasiassa olin torstaina tässä samassa combossa toimistollakin. Tänään sen sijaan aamupäivä meni pihahommissa pieruverkkareissa ja huppu Southparkin Kennymäisesti tiukkaan käytettynä välttääkseni hyttyset ja muut örkit. Ja pihahommien jälkeen olen haahuillut kotona ihan vaan shortseissa ja t-paidassa.

Mutta nyt sunnuntai-iltapäivän leffan kimppuun, heido!

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Kalusteralli jatkuu makuuhuoneessa.

Lauantaimoikat! Alunperin minun piti tulla postaamaan nämä kuvat jo eilen, mutta porrastreenin jälkeen, vatsa täynnä teriyakilohta ja paistettua riisiä, vetäydyin kirjan kanssa tänne makuuhuoneen puolelle pötköttelemään.

Olin aivan satavarma, että nukahdankin siihen, kuten torstaina takkahuoneen nojatuoliin kirja sylissäni, mutta tällä kertaa unimasa jätti välistä.

Tällä hetkellä näitä vapaapäiviä toimistolta löytyy kaksi kappaletta viikossa. Olen sopinut tekeväni 60% työaikaa, joka tarkoittaa sitä, että meillä on aika hyvin aina joku kesälomalaisten kanssa kotona ja myöhemmin syksyllä taas mahdollisuus hoitaa erityisen asioita.

Vapaapäivät ovat nyt kuluneet täällä ihan kotosalla, vaikkakin menojalka vipattaisi jos johonkin suuntaan. Meillä on aika massiiviset pihahommat menossa, lähinnä puiden ja pensaiden karsimista ja pihan ilmeen selkeyttämistä.

Sadepäiviä olen taas viettänyt sisähommissa ja tänään aion yhdistellä noita kahta. Ohjelmassa on pikkueteisen tyhjennys, mattojen ja lattioiden pesu ja tavaroiden karsiminen jatkuu. Tarkoitus on jossain vaiheessa muuttaa pikkuisen tuon eteisen ilmettä ja tehdä sinne sekä lisätilaa että lisää säilytystilaa.


Perjantaina kuitenkin päätin siirtää olohuoneen peilin makuuhuoneeseen, sillä olin jo aiemmin nähnyt mielikuvissani, miten kivasti vastaava peili sinne kävisikään. Uskoisin, että maalaan nuo kehykset vielä valkoisiksi, alunperinhän ne ovat olleet mustanruskeat.

Ja hei päiväpeitto on edelleen käytössä! Työaamuina, kun aviomies jää vielä unten maille, päiväpeitto on usein petaamatta, mutta tykätään siitä molemmat edelleen. Ja juuri torstaina vaihdoin lakanat ja oikein odotin, että pääsen petaamaan nuo Tinkain pellavalakanat taas :)

Päiväpeittopostauksen löydät TÄSTÄ ja pellavalakanat TÄSTÄ.


Noh, tämän peilin siirron myötä olohuoneenkin ilme vaihtui. Jäimme miettimään, pitäisikö tässä siirtää vielä vitriinin paikkaa ja silloin sivupöytä tulisi taas vitriinin nykyiselle paikalle. Aikamoinen lumipalloefekti siis tämä kalusteralli.. :)

Mutta nyt sen pikkueteisen kimppuun, pesurit soimaan ja mäntysuopa tuoksukoon! Ihanaa kesäpäivää missä ikinä sitä vietätkään ♥

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Tallinna, Kalamaja, Sokos Hotel Virun Suomi100 huoneet ja unohtumaton illallinen Amarillon the Tablessa.

Kaupallinen yhteistyö Sokos Hotels ja Visit Tallin

Pääsin ennen juhannusta mukaan aivan ihanalle elämysmatkalle Tallinnaan Sokos Hotel Virun ja Visit Tallin:n kutsumana. Mukana matkassa oli myös Tuula, Roosa, Janina ja Malin. Vuorokausi oli kertakaikkisen onnistunut, täynnä iloa ja naurua sekä hyvää ruokaa. 

Matka Tallinnaan sujui Tallink Siljan uudella Megastar -laivalla, jolla itse en ollut päässyt käymään vielä lainkaan. Täytyy sanoa, että tästälähin kaikki reittimatkat tuohon suuntaan kuljen vain ja ainoastaan tuolla laivalla! Jestas, mikä helmi! No okei, lasten kanssa voi kulkea myös Silja Europalla, koska siellä on varmasti paras allasosasto näistä laivoista.


Saavuimme Tallinnaan heti aamupäivällä ja suuntasimme tutustumaan Sokos Hotel Virun KGB-museoon. Itse rakastan erilaisia museoita ja olenkin tuolla vieraillut jo aiemmin. Postauksen museosta pääset lukemaan TÄSTÄ

Tämän jälkeen matka jatkui suositulle Kalamajan alueelle, joka on pullollaan toinen toistaan suloisempia liikkeitä ja pikku putiikkeja. Kalamaja on tunnettu myös ravintolatarjonnastaan, mutta erityisesti paikallisista käsityöläisistä.

Saimmekin kunnian tutustua erittäin suosittuun Kelpman textile studioon ja itse suunnittelijaan Mare Kelpmaniin. Kelpmanin tuotteet ovat pääasiassa villaa, mutta näin kesällä juokosta löytyy myös pellavaa. Rakastuin palavasti noihin villahuiveihin ja ajattelin käydä talveksi vielä ostamassa omani. Kelpmanista voit lukea lisää esimerkiksi Pupulandian postauksesta.


Kalamajan ja Telliskiven alue oli minulle kokonaan uusi ja olin super iloinen, että Visit Tallin:n Mall Oja esitteli meille useamman näistä. Omiin suosikkeiheni ja käyntilistalle pääsivät jätskibaari (todellakin!) La Muu ja täysin gluteeniton Kivi Paber Käärid

Taksilla kulkeminen on Tallinnassa edullista, mutta Kalamajan ja Telliskiven alue sijaitsee vain vartin kävelymatkan päässä esimerkiksi Sokos Hotel Virusta, joten mikäli haluat nähdä tätä upeaa kaupunkia enemmän, suosittelen lämpimästi pientä patikointia.

Omassa jalassani oli totuttuun matkustustyyliin hyvät juoksulenkkarit, mutta kiinnitin huomioni upeisiin paikallisiin daameihin, jotka painelivat menemään mukulakivet ja muut huimaavien korkojen kera.


Olimme sopineet illallistreffit klo 18.00 Sokos Hotel Virun uusittuun Amarilloon. Pääsimme tutustumaan upeaan the Table -konseptiin, jossa kahdeksan ihmistä, ehkä jopa toisilleen tuntemattomia, istutetaan suuren pöydän ääreen ja show voi alkaa.

Alkuperäinen idea on tosiaan varata paikka pöydästä vain itselleen ja katsoa, mitä ilta tuo tullessaan, mutta väitän, että vähintään yhtä hauskaa on napata mukaan muutama hyvä ystävä ja heittäytyä hauskanpitoon.

Illan aloittaa entertainer esittäytymällä ja sekoittamalla alkudrinkit. Niitä ravistellaan yhdessä siinä pöydän ympäri ja jokainen kertoo oman nimensä. Nimikierroksen jälkeen mukeihin kaadetaan täydellisen kirpsakat margaritat, joita pääsee nauttimaan suola-kanelifrostingilla. Eli mukin reunassa on siis margaritalle tyypillinen kuorrutus, tässä tapauksessa siitä löytyi myös kanelia, joka oli mieletön!


Alkudrinkkien kanssa pöydästä löytyy nachoja ja erilaisia kastikkeita nautittavaksi pikkunälkään. Tämän jälkeen entertainer sekoittaa uudet drinkit, tällä kertaa shrimp cocktailin, jonka mukana seuraa hauska yllätys.

Lasinalunen, jolle cocktail katetaan on toiselta puolelta kysymyskortti. Jokainen kysyy vuorollaan vieressään istuvalta kysymyksen, johon tämä vastaa. Hauskoihin ja ehkä jopa hankaliin kysymyksiin löytyvät vastaukset opettavat meille paljon uutta mahdollisista tuntemattomista pöydän ympärillä, mutta myös niistä omista ystävistä.


Pääruoan tullessa pöytään valot himmenivät ja pöydän pintaan valutettiin astioista nestemäistä hiilihappojäätä. Tähän elämykseen erikseen varatun musiikin saattelemana grillattu ruoka liekitettiin upeasti silmiemme edessä. Vau! Pääruoan lisukkeena tarjoiltiin vielä quesadilloja.

Tässä vaiheessa navanseutu ilmoitti olemassaolostaan ja vatsalaukku täyttymyksestään. Mutta mitä vielä! Jälkiruoaksi oli erittäin maukas creme brulee ja sen kanssa paahteinen espresso.

Luulimme jokainen, että illallinen alkaisi olemaan pikkuhiljaa paketissa, kunnes eteemme ilmestyi aarrearkku täynnä pillejä. Taas mentiin ja hiilihappojää oli aivan mieletön lisä, kun entertainer sekoitti jälkiruokajuomaa.

Näistä kaikista olikin paljon videoita instagramin storiesissa ja olikin ilo huomata kuinka moni niitä päätyi katsomaan :) Täytyy muistaa ensi kerralla kuvata vieläkin enemmän! The Table konseptia löytyy myös Suomesta uusituista Amarilloista. Itseäni lähin on Hyvinkää ja ajattelin houkutella ystäviä mukaan tutustumaan :)


Illallisen jälkeen osa meistä suuntasi vielä nauttimaan auringonlaskusta kuohuviinin kera, mutta minä tylsänä seuramiehenä vetäydyin pikkuhiljaa unille. Herätys olikin seuraavana aamuna kuudelta, sillä matkustin aamulaivalla takaisin kotiin.

Yön nukuin mukavasti Sokos Hotel Virun Suomi100 -teemahuoneessa. Näitä teemahuoneita on yhteensä 11 kappaletta ja omani oli 1802 - Tutkimusmatkailija. Teemahuonesta löydät lisäinfoa TÄÄLTÄ.

Itse en ole Virussa ennen yöpynytkään, mutta kokemus oli ehdottoman positiivinen. Rauhallinen huone, upeat näköalat ja mielenkiintoista tietoa yhdistettynä kauniiseen designiin vei pisteet kotiin. Pääsin aamiaiselle samassa rakennuksessa sijaitsevan Sokos Hotel Estorian puolelle ja aikaisena lintuna nautin sen lähes yksin. 

Estoriaan olen tutustunut aiemmin Ping Helsingin mukana ja voitinkin kuvakilpailusta yöpymislahjakortin. Harmi vain, että tuo lahjakortti ehti mennä vanhaksi, emmekä päässet testaamaan Estorian paljon puhuttuja NASAn kehittämiä astronauttisänkyjä.

Kaikenkaikkiaan superkiva matka, vaikkakin jäi omalta kohdaltani lyhyeksi. Kiitos kaikille mukana olleille, sekä matkaisännille ja -emännille. Tallinna vaan paranee parantumistaan!

Löytyykö teistä the Tableen jo tutustuneita, mitä piditte? Entä onko joku yöpynyt noissa Suomi100 huoneissa?