keskiviikko 28. helmikuuta 2018

#lukuhaaste2018 - helmikuu

Olen tullut siihen tulokseen, että kirjasto on äärimmäisen vaarallinen paikka. Joka ainoa kerta, kun käyn siellä, siis ihan vaikka vaan lasten kirjoja lainaamassa ja palauttamassa, vilkaisen palautettujen kirjojen pikaisesti. Oikeastihan sen hyllyn ohitse pitäisi kävellä laput silmillä tai silmät kiinni. 

Sama koskee itseasiassa kaikki ryhmiä ja julkaisuja, puhumattakaan kirjasuosituksista tai uutiskirjeistä. Loppuviimein löydät itsesi naputtelemasta sen uutuuskirjan nimeä kirjaston järjestelmään tehdäksesi varauksen. Ja itseasiassa ei yhtään haittaa, vaikka olisit kuudeskymmeneskolmas varaaja. Kun kotona odottaa ne kuusikymmentäkolme lukematonta kirjaa sitä ennen. 

Samalla nimenomaan tuo palautettujen kirjojen hylly on aarre. Kun ei jaksa kahlata jokaista hyllynväliä tai mene tietyn kirjan kiilto silmissä eteenpäin, voi pysähtyä "mitä Suomi lukee nyt" hyllyn eteen. Ja ainahan sieltä jotain löytyy mukaan. Uutuushyllystä en edes aloita, laina-aika 7 vuorokautta. Siis seitsemän!


Helmikuussa sain loppuun tammikuussa aloittamani tiiliskiven Talo järven rannalla. Kahteen eri aikakauteen sijoittuva teos, joka piti jännittävästi otteessaan loppuun saakka. Pelkästään dekkariksi ehkä aavistuksen pitkäveteinen, mutta onneksi pidän myös kaunokirjallisuuden klassikoista, joita tässä oli myös mukana. Ihana yksityiskohtainen kerronta. Laitoin tämän haasteen kohtaan 19. Kirja käsittelee vanhemmuutta, mutta kirja sopii myös esimerkiksi kohtiin 11, 16, 23, 26 ja 30.

Palautettujen hyllystä nappasin elokuvan innoittamana Härkösen Kaikki oikein. En ole nähnyt elokuvaa, mutta tulen varmasti sen jossain välissä katsomaan. Pidän kovasti Anna-Leena Härkösen huumorista ja tässäkin kirjassa päähenkilöiden välillä tapahtuneesta sanailusta, silti tästä jäi kovin surullinen fiilis. Eikö lottovoiton pitäisi tuoda onnea ja iloa? Samalla tarina herätii paljon ajatuksia. Olisin halunnut laittaa tämän kohtaan 11. Kirjassa käy hyvin, mutta päädyin kuitenkin kohtaan 28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä.


Lukuhaasteen ryhmässä joku oli esitellyt Emma Chasen Taklatun ja laitoinkin sen varaukseen Fifty Shadesin ystävänä. Olen nyt lukenut Taklattua kuusikymmentäyksi sivua ja jestas, että kerronta ärsyttää! "Antakaas kun kerron teille, pysähdytäänpäs tähän" -tyyppinen jutustelu on ihan ookoo, mutta että kahden sivun välein. Aaargh. Mutta kuten sanoin, Mr. Greyn ystävänä annan tälle vielä mahdollisuuden ja katson onko tarina huonon kerronnan arvoinen.

Kustantajalta sain arvostelukappaleen Sarah Knightin Viis veisaamisen mullistavasta taiasta. Kyseessä on Kon Marin jalanjäljissä kulkeva järjestämisopas. Se neuvoo hillittömän hauskasti, miten hankkiutua eroon ikävistä velvollisuuksista, riippakivistä, häpeästä ja syyllisyydestä, jotaa aikaa jää niille ihmisille ja asioille, jotka tekevät onnellisiksi. Tämä tulee olemaan seuraava lukukokemukseni, mutta jätetään se vielä maaliskuun puolelle. 

Mitäs te muut olette lukeneet helmikuussa? Entä löytyikö tästä listaltani tuttuja kirjoja tai aiotteko lukea jonkun tämän postauksen kirjoista?


Helmet-lukuhaaste 2018:
1. Kirjassa muutetaan - Pientä fiksausta vailla
2. Kotimainen runokirja
3. Kirja aloittaa sarjan
4. Kirjan nimessä on jokin paikka
5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit
6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa
7. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan
8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja 
9. Kirjan kansi on yksivärinen
10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja
11. Kirjassa käy hyvin 
12. Sarjakuvaromaani
13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan - Lumikin on kuoltava
15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja
16. Kirjassa luetaan kirjaa
17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa
18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä
19. Kirja käsittelee vanhemmuutta - Talo järven rannalla
20. Taiteilijaelämäkerta
21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi
22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin
23. Kirjassa on mukana meri
24. Surullinen kirja
25. Novellikokoelma
26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä - Kaikki oikein
29. Kirjassa on lohikäärme
30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan
31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
33. Selviytymistarina
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja
36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa
37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi
38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo
39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama
40. Kirjassa on lemmikkieläin
41. Valitse kirja sattumanvaraisesti 
42. Kirjan nimessä on adjektiivi
43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle
44. Kirja liittyy johonkin peliin
45. Palkittu tietokirja
46. Kirjan nimessä on vain yksi sana
47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta
48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö
49. Vuonna 2018 julkaistu kirja
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

tiistai 27. helmikuuta 2018

Haalarissa reikä? Eikä! Näin paikkaat kosteussuojatun haalarin helposti ja nopeasti.

Ihana kamala sepeli. Estää kyllä liukastumisen aika tehokkaasti, mutta ihan yhtä tehokkaasti viiltää rikki kaiken aina haalarin polvista polkupyörän kumeihin. Ja näinhän meillekin kävi. Pieni, mutta äärimmäisen ärsyttävä viiltoreikä haalarin polvessa. Juuri siinä kohtaa, että se on välttämätöntä paikata, ellei toivo märkiä polvia tai kohta valtavan kokoista reikää.

Tämän päivän ulkohaalarit ovat ihan poskettoman hintaisia. Voisi rehellisesti sanottuna luulla niiden sisältävän joko arvometalleja tai älytekniikkaa. Ainoa älykkyys kuitenkin on kosteussuoja ja hengittävyys, aina ei sekään.

Olen ollut laadullisesti todella tyytyväinen tähän viime syksyn pomp de luxin ulkohaalariin, on siis pitänyt sen minkä on luvannut ja ollut lisäksi todella lämmin. Kehitysehdotuksena toivoisin kuitenkin vahvistettuja polvia, varsinkin tänne meidän Suomen talviin..


Haalarin maksaessa hunajaa ei ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin korjata. Kuitenkaan kosteussuojattua et voi paikata ommellen, siitähän ne reiät vasta tulevatkin. Ainoa vaihtoehto oli löytää siis liimattava paikkakangas, sillä myöskään silitettävä ei ole mahdollinen.

Hurautin meidän lähimpään eurokankaaseen ja ostin muistaakseni noin 8-9e arvoisen heijastavan ja liimattavan paikkakankaan. Tuo yksi paketti riittää kolmeen näihin tähden muotoiseen paikkaan, muun mallisiin riitoisuus on eri.

Nappasin kaapista taitekotien sisäpuolelle jäävän pikkuleipämuotin ja painoin muotin terävillä reunoilla paikkakankaan takapuolelle ääriviivat. Sitten vaan nips ja naps saksilla ja paikka paikoilleen.

Koska paikkakangas suositellaan kiinnitettävän puhtaaseen kankaaseen hurautin haalarin koneen kautta. Oli ehkä aikakin.. Lopputulos on kiva ja supersimppeli, isompaan korjaukseen ei olisikaan ollut resursseja :) Näin haalari sai ansaitsemansa jatkoajan ja ipana kuivat polvet.

maanantai 26. helmikuuta 2018

Testaa kotona saatko tarpeeksi Omega-rasvahappoja?

(postaus sisältää kaupallisia linkkejä)

Kun ensimmäisen kerran törmäsin biohakkerointiin terminä, ohitin sen täysin epäkiinnostavana. Taas jokin uusi tietokonejuttu, joka olisi meidän kalkkisten kielellä evvk. Eli ei kiinnostanut tippaakaan. Biohakkerointi oli ja pysyi terminä pinnalla ja jossain vaiheessa päätin tutustua aiheeseen ihan jo yleissivistyksen kannalta ja sehän kannatti.

Moni meistä on nimittäin tietämättään jonkinlainen biohakkeri. Wikipedia määrittää biohakkeroinnin aikalailla näin: "Oman elämänsä biohakkeri, joka suhtautuu kehoonsa monimutkaisena systeeminä. Biohakkerointiin yhdistetään usein myös itsensä mittaaminen". Aiheesta on kirjoitettu myös Biohakkerin käsikirja, joka on itselläni tällä hetkellä lukulistalla.

Olen jo pitkään ollut kiinnostunut kehostani hyvinvoinnin kannalta. Tekisi mieli mittauttaa rauta- ja vitamiinitasoja ja tehdä muita testejä, joilla saadaan määriteltyä kaikenlaista mielenkiintoista. Olen superhuono syömään purkeista mitään vitamiineja, myöskään sitä deetä, mutta uskon jollain tavalla siihen, että meidän kehomme kyllä kertoo mahdollisista puutostiloista erilaisilla mielihaluilla.

Tähänhän ei sitten lasketa sitä, kun keho kertoo tarvitsevansa pussillisen ranch-sipsejä viinin kanssa viikonloppuna :D


Eräällä apteekkireissulla tivasin aikani kuluksi proviisorilta, että tarvitseeko tällainen perus-pertti, kuten allekirjoittanut sitten vitamiineja purkeista. Niitä kun on apteekit levällään.. Vastaus oli, että ei tarvitse. Ainoastaan deetä näillä meidän leveysasteilla. Jos ihminen syö monipuolisesti tavallista ruokaa, täyttyvät tarvittavat vitamiinivarastot sillä. Eri asia sitten, mikäli allergioiden tai erikoisruokavalioiden vuoksi joutuu jättämään jotain pois.

Tiedän kyllä, että omegoita saa rasvaisesta kalasta ja että punajuuri, mansikat ja punainen liha täyttävät rautavarastoja. Ceetä saa mustaherukoista ja porkkanoista löytyy a-vitamiinin esiastetta karoteenia. Näitä kaikkia syönkin mielelläni ja monipuolisesti, mutta olisi mielenkiintoista tietää oman kehonsa pitoisuuksia.

Sain Hyvinvoinnin Tavaratalosta testiin Balanstri test kitin, jolla on mahdollista mittauttaa omega3 ja omega6 -rasvahappojen pitoisuudet elimistössä. Testi on hyvin yksinkertainen tehdä ja koska totuin itseni piikittämiseen samalla, kun luovutin munasoluja, ei pieni nipsaus sormenpäähän tuntunut miltään.


Käyttöohjeet olivat supersimppelit! Pese kädet hyvin ja desinfioi paketin mukana tulevalla puhdistuspyyhkeellä. Nipsauta sormenpäähän pieni reikä ja anna veren värjätä kaksi testipallukkaa. Vähän niinkuin raskaustesti :D

Näytteen annetaan kuivua puolisen tuntia, jonka jälkeen se on valmis pakattavaksi ja postitettavaksi. Testitulokset ovat luettavissa uniikilla, pakkauksen mukana tulevalla koodilla netistä 2-4 viikon kuluessa.

Nyt jään vain mielenkiinnolla odottamaan näitä testituloksia. Itse en siis syö omegaa tai oikeastaan mitään muutakaan vitamiini- tai ravintolisää. Deetä muistan syödä silloin tällöin, parhaiten silloin kun ostan purkin ja pidän sen joko autossa tai käsilaukussa. Useimmiten olen kuitenkin läpi vuoden vain ruokavalioni varassa ja tämän vuoksi nimenomaan on mahtavaa saada nähdä, kuinka paljon puutostiloja on vai onko niitä lainkaan.


Ajattelin jakaa nuo testitulokset myöhemmin myös teidän kanssanne mikäli mielenkiintoa löytyy? Kiinnostaisi muuten kuulla, syötkö vitamiineja tai muita ravintolisiä ja miksi tai miksi et? Entä oletko joskus mittauttanut jotain tasoja ja miksi? Nyt vaan kokemukset jakoon!

Ja jos tuo testi kiinnostaa enemmänkin, siitä voi lukea lisätietoa TÄSTÄ. Oman testisi voit tilata TÄSTÄ.

(postaus sisältää kaupallisia linkkejä)

torstai 22. helmikuuta 2018

Hiton hyvä herkkusienipasta.

Tykkäättekö te katsella realityja? Siis ihan mitä tahansa formaattia? Itse en oikeastaan voi sanoa katselevani aktiivisesti telkkaria, mutta toisaalta katson suht paljonkin näitä "on demand" -palveluita varsinkin iltaisin. 

Taisi olla maanantaina, kun avasin hetkeksi television hetkeksi ja siellä meni parhaillaan Kaappaus Keittiössä. Ohjelman ideana on, että huippukokki laittaa tylsästi tai huonosti syövän perheen tai perheettömän ihmisen ruokavalion kuntoon Jamie Olivermaisesti.

Enemmän kasviksia, enemmän tuoretta, enemmän makuja ja enemmän ideoita. Hitsin hyvä! Tuolloin tuli jakso, jossa tehtiin jonkinlaista sienipastaa ja se, mitä ehdin nähdä, vakuutti minut. Yritin etsiä reseptiä, mutta jouduin improvisoimaan. Tästäkin tuli silti ihan hitsin hyvä! 

Aviomies kehui maasta taivaisiin makujen puolesta ja lapsetkin söivät mielellään. Paitsi se yksi sientenvihaaja, jolle lämmitin lidlin avaruusmössöä :D Sieltä saa nimittäin ainoan avaruusmössön, johon ei ole lisätty kananmunaa.


hiton hyvä herkkusienipasta


2 kevätsipulia
1-2 valkosipulia
15 kpl pieniä tuoreita herkkusieniä
iso nippu tuoretta timjamia
 1pss parmesania lastuina
pippuria
voita ja oliiviöljyä paistamiseen
pastaa


Laita pasta kiehumaan reilusti suolattuun veteen. Kuten avokadopastassakin, myös tässä saa olla makua. Pilko kevätsipulit (ohjelmassa taisi olla purjoa, mutta minulla oli kaapissa noita jo valmiina), murskaa valkosipuli ja viipaloi sienet. 

Lisää pannulle kunnon nokare voita ja sekaan hieman oliiviöljyä ja paista sipulit ja sienet. Mausta pippurilla myllystä. Hienonna timjami. Valuta pasta pikaisesti, niin että siihen jää ihan aavistus nestettä vielä mukaan. Rachel Ray jätti keitinvettä aina noin desin jäljelle pastan sekaan sekoitettavaksi. 

Sekoita kulhossa keskenään pasta, sienet ja sipulit, timjami ja parmesan. Tarjoile heti.

Käytin pastana Risentan papupastaa ja minusta maistui hieman liikaa ei pastalle. Kun olisin tajunnut, että muna-allergikko ei tätä syö kuitenkaan, olisin ottanut gluteenittoman tagliatellen sen sijaan :) Sen sijaan kerrankin aviomies ei sanonut, että maistuu gluteenittomalle :D

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Uudet pelikiekot Afrikan Tähteen itse tehden.

Me tykätään kovasti lautapeleistä ja pelataankin niitä suht usein. Lemppareista löytyy ehdottomasti Carcassonne ja Afrikan Tähti. Näiden lisäksi pelaamme mieluusti Muuttuvaa Labyrinttia, sekä Monopolia eli aika perusmeiningillä mennään. Korttipeleistä sen sijaan Uno on jokaisen suosiossa.

Kaapista löytyy lisäksi Trivial Pursuit, Alias, Pictionary ja Cluedo. Lapsena omia lemppareitani olivat Hiirenloukku, Pekingin Mysteeri, Monopolin tapainen Roope Ankka -peli, Game of Life ja samantapainen huvipuistopeli, joka löytyi naapurin tytön kaapista. Voi että olenkin näinä vuosina miettinyt, mikä sen nimi mahtoi olla! Monet illat kuluivat myös vanhaa kunnon Hotellipeliä pelaten, se oli niin hyvä!

Voinen siis sanoa, että olen jäänyt lautapeleihin koukkuun jo lapsena ja pidän niistä edelleen. Voisin helposti istua illan ystävien tai aviomiehen seurassa näitä pelaten, pitäisikin järjestää oikein aikaa tämmöiselle!


Meidän Afrikan Tähdellä taitaa olla ikää jo kymmenen vuotta ja pelikiekoista osaa katsoa tarvittaessa missä mikäkin sijaitsee. Tavallaan ihan hauskaa sekin, mutta pelin idea vähän kärsii..

Jostain, ehkä pirkka-niksistä luin aikoinani, miten nämä pelikiekot voi istuttaa maitotölkin korkkeihin ja niin me tehtiin. Keräsin näitä aikamoisen kasan, pesin ja kuivasin. Sen jälkeen painoin vain kiekon korkin sisään ilman mitään liimoja tai muita. Pysyy loistavasti ja peittää juuri sopivasti alleen jäävän punaisen täplän.


Nyt Afrikan Tähteä voi taas pelata huijaamatta ja lopputulos on huomattavasti tasaisempi :D Vielä voisi laminoida setelit ja päällystää laudan kontaktimuovilla ja käsissä olisi lähestulkoon ikuinen lautapeli mikä kestää isältä pojalle!


sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Kopioi tyyli - keittiöni nurkkaus

(postaus sisältää mainoslinkkejä)

Tänään sunnuntaina, kirpeän aurinkoisen pakkaspäivän jo pikkuhiljaa mailleen painuvan auringon säteet virtasivat keittiön läpi niin kauniisti, että kamera oli pakko kaivaa esiin hetken mielijohteesta. Oman hauskan ilmeensä toivat viime viikonlopun juhlallisuuksista jääneet lippunauhat katossa. 

Olemme Pienimmän kanssa lukeneet nyt paljon Peppiä yhdessä ja nuo viirinauhat saivat aikaan sellaisen huvikumpumaisen veikeän fiiliksen ja ehkä jopa kesän. Jos oikein kovasti jaksaa pinnistää mielikuvituksensa äärimmilleen, voi kuvitella jo aavistuksen kesästä.

Pidän kovasti meidän, ehkä hieman maalaistyylisen keittiön fiiliksestä. Valkoinen, puukuvioinen laminaatti antaa mielikuvan lautalattiasta ja häivähdys puuta ja luonnonmateriaaleja tuo lämpöä. Keittiössä mielestäni yksi tärkeimmistä asioista on ehdottomasti lämpö.


Saan usein kyselyitä meidän keittiöstä ja sisustuksesta, etenkin kotimme tapetit kiinnostavat teitä. Tuo keittiön tapetti on Borås Tapetter:n Jubileum-mallistosta ja nimeltään Mizo 5465.  Muut tavarat tuossa nurkkauksessa ovat mikä mistäkin hankittuja ja seasta löytyy esimerkiksi simpukoita ja kiviä meidän Espanjan kuukauden muistoina.

Parhaimmat ja rakkaimmat löytöni olen löytänyt kirpputoreilta, mutta keräsin teille tämmöisen "copycat" -kollaasin elloksen ja jotexin valikoimista. Linkit ja kollaasi löytyvät postauksen lopusta :)

Postausta kirjoittaessani aurinko muuten on ehtinyt painua tonttimme perällä olevan vihervallin taakse ja taivaanrannassa kajastaa vienosti persikan ja turkoosin sävyt. Että rakastankin näitä auringonlaskuja, jotka lupailevat jo kevättä. Suloista sunnuntai-iltaa!


KOPIOI TYYLI:


kitchen gravy


(postaus sisältää mainoslinkkejä)

perjantai 16. helmikuuta 2018

Viikonloppukimppu ja ajatuksia harmoniasta ympärilläni - tuoko vain boheemi elämäntyyli sisältöä elämään?

Hei vaan, onkos siellä yhtään perjantaifiilistä aistittavissa? Täällä on jo koko pesue kotona ja aloittelemassa hiihtolomaa rennosti, mikäs sen parempaa. Suunnitelmissa on hakea pizzat kotipizzasta ja korkata miehen kanssa viinipullo siihen kaveriksi. Lapsistakin taitaa olla kotona vain yksi tänään, ajatella miten aika kuluu.. 

Normaalisti perjantaisin harrastan kuvioimurointia ja pölyhuiskavalssia, mutta tällä viikolla olen purkanut stressiä siivoukseen melkein päivittäin, joten perjantaisiivouskin on vähän niinkuin taputeltu valmiiksi. Meillä on ollut aikamoista ylä- ja alamäkeä erityisen kanssa ja olen yrittänyt hallita edes sitä osaa elämästäni, mitä jollain tasolla kykenen hallitsemaan. Järjestystä ja harmoniaa ympärilläni.


Postasin eilen instaan kuvan jääkaapista, joka oli superhienossa järkässä ja niin harmoninen, että kuolisin varmasti onnesta löytäessäni vastaavan omasta keittiöstäni. Sain siihen kommentin, jossa todettiin, että kommentin jättäjä sen sijaan kuolisi ahdistuksesta, että vastaavan jääkaapin omistajalla mahtaa olla tyhjä elämä.

En tiedä, en ehkä sanoisi niinkään. Meitä on todella paljon erilaisia ja arvostamme eri asioita. Siinä, missä jonkun ympäristö on boheemi ja sen ympärillä omien sanojensa mukaan onnea, voi olla ihan yhtä tyhjää sisällä. Toiset haluavat hallita edes hieman niitä asioita, jotka ovat hallittavissa ja kolmas vaan nauttii järjestämisestä. Ei kai siivoaminen ja järjestely vaikuta elämän sisällön määrittelemiseen? Onko niin, että siisteyttä ja järjestystä rakastavilla kaikki aika menee näihin asioihin ja jäljelle jäävät vain tyhjät kuoret?


Ottamatta yhtään kantaa kaikenlaisiin herkkyyksiin ja kirjo-oireisiin, toisten elämä on kai helpompaa kun kaikki on hallinnassa. Jos jääkaapista löytyy suorat rivit ja tavarat paikoillaan, eikö silloin kaikki perheessä tiedä mitä missäkin on ja mitä tapahtuu seuraavaksi? Tuoko vain spontaanius, sekamelska ja boheemi elämäntyyli onnen ja sisällön elämään?

Itselläni on ehdottomasti helpompi rentoutua kun asiat ovat reilassa ja valmiiksi suoritettuna. Mutta olenkin ehkä vähän sellainen suorittaja. Ja vastaavalla mentaliteetilla aion jatkaa, sillä se sopii minulle loistavasti. Ensin suoritetaan ja sitten rentoudutaan, eipähän jää tekemisiä nurkan taakse odottamaan :) 

Meni ehkä vähän syvällisemmäksi kuin oli tarkoitus, mutta tämä oli tänään mielen päällä. Leppoisaa viikonloppua ja lomaa niille, jotka siitä saavat nyt nauttia!

tiistai 13. helmikuuta 2018

Blogihaaste: kolme hyvää asiaa.

Sara haastoi minut jakamaan kolme erilaista hyvää asiaa elämäni eri aihealueilta ja näin blogihaasteita rakastavana päätin napata heti kiinni tästä alkuviikon iloksi :)

KOLME HYVÄÄ ASIAA PÄIVISSÄNI:

1. Jo tässä ensimmäisessä kohdassa joudun komppaamaan Saraa.. Kun olen vienyt lapset ja talo on muuten tyhjä ja nappaan kupillisen kahvia ennen päivän muita puuhia. Herään myös usein ihan tarkoituksella ennen muuta perhettä ja juon ensimmäisen kupin hyvää kahvia ihan rauhassa. Kahvi maistuu jotenkin erityisen hyvältä aamuisin. Samoin aamuinen kävelylenkki koiran kanssa kuuluu tähän. Ylipäätänsä mikä tahansa aamuhetki, joka kulkee sujuvasti.

2. Rutiinit. Meillä on tiukka rakenne päivillä ja mielelläni noudatan niitä. Saatan rakentaa kalenterini jopa kuukautta ennen täysin kuntoon erilaisten menojen tiimoilta. Pidän myös siitä, että tietty rakenne toistuu tiettyinä päivinä. Esimerkiksi perjantai on joogapäivä ja maanantai kauppapäivä.

3. Illat. Kun lapset ovat menneet nukkumaan ja omakin uniaika on käsillä, vetäydyn mielelläni sänkyyn hyvän kirjan ja padin kanssa. Yhtä paljon rakastan iltahetkiä aviomiehen kanssa sohvalla.

KOLME HYVÄÄ ASIAA MINUSSA:

1. Hyväntahtoisuus. Autan mielelläni muita aina kun vain voin ja aviomiehen mielestä voisin jopa välillä keskittyä omien seinien sisälle enemmänkin :D Mutta kun rakastan olla kaikessa mukana ja jos vaan mitenkään voin tarjota apuani jollekin, teen sen.

2. Pelisilmä. Osaan usein lukea ihmisiä erittäin hyvin. Eri asia sitten, huvittaako minua käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla :D Osaan siis lukea ihmisten mielialoja ja toimia erilaisissa tilanteissa hyvin.

3. Jämptiys. Olen aina ajoissa, pidän aina sanani, en pidä valehtelusta vaan kerron totuuden, vaikka se saattaisikin minut joskus epäedulliseen tilanteeseen. 

KOLME HYVÄÄ ASIAA ELÄMÄSSÄNI:

1. Oma perhe, ystävät ja koti. Sellainen koti ja perhe, joista olen haaveillut. Minulla ja meillä on valta rakentaa elämämme sellaiseksi kuin haluamme. Itse haluan pitää lapset lähelläni niin kauan kun vain on mahdollista. Olen myös löytänyt puolisoni, toisen puolikkaani ja vaikka elämä ei ole aina pelkkää shampanjaa ja seksiä, siihen on pyrittävä :D Ystäviä on vain kourallinen, mutta olen oppinut, että oikeiden ihmisten kanssa se on enemmän kuin tarpeeksi.

2. Terveys ja hyvä kunto. Olen vihdoin oppinut kuuntelemaan kehoani ja ymmärtämään sen tarpeet. En ole juuri koskaan kipeä ja  täytyy myöntää, että olen erityisen ylpeä hyvästä fyysisestä kunnostani. Henkisen puolen kanssa on vielä tekemistä :D Olen (taas) löytänyt lajini, joka on ehdottomasti cheerleading. Onnea on hyvä porukka tässäkin tapauksessa.

3. Vapaus. Tietynlainen elämisen vapaus. Että saa olla omien aikataulujensa herra ja viettää sen kuukauden ulkomailla jos niikseen tulee.


KOLME HYVÄÄ ASIAA TÄNÄ VUONNA:

1. Hei vasta helmikuun alku.. Tuota, lumi ja kunnon talvi. Lisääntynyt valo ja suunta kohti kevättä.

2. Tulevat matkat, lomat ja juhlat. Suunnittelemme erilaisia reissuja tulevalle vuodelle, lyhyempiä ja pidempiä. Lukkoon on lyöty vasta kevään Praha, mutta kesälle haaveilen jo monesta muustakin. Vielä ei ole tälle kesälle tullut hääkutsuja, mutta muutamat muut ihanat juhlat ystävien seurassa on jo tiedossa.

3. Lapset. Ne kasvavat ja mukana tulee tottakai kasvukivut, niin heille kuin minullekin. Silti koen, että on onni saada seurata juuri näiden kolmen elämää ja auttaa heitä eteenpäin valinnoissaan, vaikkakin välillä tunnen hiusten harvenevan jo pelkästä ajatuksesta. Yhdellä alkaa tänä vuonna yläaste, toinen täytti juuri kymmenen. Kolmas aloittaa syksyllä eskarin. Isoja pieniä askeleita.

KOLME HYVÄÄ ASIAA BLOGISSANI:

1. Ensimmäisenä tulee tottakai se, että pidän itse kovasti blogistani. Olen saanut siitä vuosien saatossa todella omannäköiseni ja se kuvaa pintapuolisesti hyviä hetkiä elämässäni. Tiedän, mikä on oma juttuni ja viis veisaan trendeistä.

2. Uskollisuus. Olen älyttömän onnellinen siitä, että osa lukijoista on roikkunut mukana niistä alkuvuosista saakka. Suurin osa blogissani on siis palaavia vierailijoita ja he lukevat blogiani juuri siksi, että se on minun blogini. Uusia lukijoita on toki kiva tavoitella, mutta se ei enää ole se tärkein asia. Toteutan myös mielelläni toiveita, sillä se palvelee sekä teitä että minua.

3. Monipuolisuus. Toki lapset ovat pikkuhiljaa jäämässä luonnollisen kasvun kautta pikkuhiljaa taka-alalle, mutta aikalailla kaikkea muuta löytyy. Postaan aiheista, jotka ovat itseäni lähellä ja asioista, joista itse pidän. Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, jätän aiheen usein blogin ulkopuolelle.

***

Kiitos Sara tästä haasteesta, laitan sen eteenpäin VilmalleKaisalle ja Katrille. Toki kuka tahansa saa ottaa haasteen mukaansa ja vastailla :) Ja hei! Jos jaksoit lukea tähän saakka, olisin super iloinen, mikäli jättäisit kommenttikenttään vaikka vastauksia itsestäsi tai siitä, että vastaako nämä käsitykseesi minusta tai blogistani?

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Synttärijuhlien tarjoilut - gluteeniton voileipäkakku, geisha-valkosuklaajuustokakku, gluteeniton laskiaispullakakku ja savulohitahna.

Huh, millaista kiirettä on saanut pitää loppuviikon. Ensin kaikki juhlien sunnittelut ja kokkailut, sitten itse juhlat, ilta ystävien luona ja vielä perinteiset sunnuntain treenikuljetukset. Yritän tässä välissä ehtiä postaamaan teille muutamat kuvat eilisten juhlien tarjoiluista, mutta mikäli teksti on hassua, se tarkoittaa vain, että ajatus on katkennut kun on pitänyt lähteä hoitamaan autonkuljettajan hommia :)

Meillä oli täällä noin 15-20 hlöä lapsineen, eli talo täynnä iloista pöhinää. Koirakin oli onnessaan, kun sai osakseen miljoonat rapsutukset ja ihan yhtä onnessaan, kun sai nukkua yksin koko illan meidän ollessa muualla.. Tänään aamusta ei viitsinyt edes nostaa päätään sängystä, kun nousin.

Kokkasin kaiken mahdollisen jo perjantai-iltana, joten lauantaille jäi enää hienosäätöä. Yllättävän paljon aikaa sain kyllä siihenkin kulumaan.. Mutta siis voileipäkakku ja juustokakku ovat siitä kiitollisia juhlatarjottavia, että suurin työ tehdään 1-2 vrk ennen juhlia ja pienellä muokkauksella molemmista on mahdollista saada todella allergiaystävällisiä.


Voileipäkakku (liha)


4 pkt Schärin gluteenittomia paahtoleipäviipaleita
maitoa kostutukseen

lihatäyte


1/2 pss palvirouhetta
1 rss ruohosipulimaksapasteijaa
1/2-1 prk creme fraichea
3 rkl maustekurkkukuutioita

juustotäyte


1 rss paprika-sipuli tuorejuustoa
1/2-1 prk creme fraichea
1 paprika

kuorrute


2 prk creme fraichea
1 rss maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl majoneesia 

Yritin muistella nuo ainekset, joita käytin täytteisiin ja kuorrutukseen. Sen kummempia ohjeita kakun kokoamisesta ei kai tarvitse kirjoitella :) Koristeeksi käytin loput palvirouhepussista, muutaman kirsikkatomaatin halkaistuna ja yhden pussillisen mozzarellapalloja. Reunoilta löytyy herneenversoja.

Nuo Schärin leivät toimivat oikein hyvin tässä, eivätkä maistuneen kuulemma "gluteenittomilta" tai oudoilta. Laitoin kahta eri leipää ja leipiä tuli yhteensä neljä kerrosta. Mikäli teiltäkin löytyy muna-allergikko, suosittelen käyttämään x-tra merkkistä kevytmajoneesia, se on kokonaan munaton!


geisha-valkosuklaajuustokakku


200g digestiveä
80g voita

6 dl vispikermaa
250g mascarponejuustoa
250g vaniljarahkaa
200g valkosuklaata
200g geishaa

Murskaa keksit ja sekoita keksimuruseos sulatettuun voihin. Alkuperäisessä ohjeessa keksejä käytetään 400g, mutta omaan vuokaani (22cm) jouduin ottamaan puolet keksimuruista talteen seuraavaa kakkua varten. 

Painele seos leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Kannattaa käyttää reunoilla joko leivinpaperia tai reunakalvoa, sillä nämä kakut tarttuvat helposti kiinni. Itse olen tähän saakka käyttänyt ihan vaan leivinpaperia, mutta nyt kävi reunan röpelöisyys ärsyttämään sen verran, että ensi kerralla hankin reunakalvon.

Vatkaa kerma ja jaa se kahteen osaan. Sekoita toiseen sulatettu geisha ja mascarpone. Kaada vuokaan ja anna hyytyä noin 20 minuuttia. Sekoita loppuun kermaan sulatettu valkosuklaa, sekä rahka ja kaada vuokaan. Anna hyytyä vaikka seuraavaan päivään jääkaapissa. Koristele.


Laskiaispullakakku


1 pss pirkan gluteenitonta pullataikinaa (pakaste)
gluteenitonta jauhoseosta kaulintaan
3 dl vispikermaa
hilloa tai mantelimassaa

Kauli sulanut taikina pyöreäksi. Huomasin, että tuo ei kovinkaan paljon kohoa, joten jätä se suurinpiirtein niin korkeaksi, kuin haluat kakun olevan. Me saimme tuollaisen lättänän leivoskakun :D Mutta eikös se ole se maku tärkein..

Jaa taikina taikinapyörällä kahdeksaan osaan ja kohota. Voitele kananmunalla ja ripottele raesokerit päälle. Paista uunissa. Leikkaa jäähtynyt kakku ensin kahdeksaan osaan ja vielä jokainen erikseen halki. Täytä ja herkuttele.


Muuten meillä oli tarjolla paljon keksejä pikkuväelle ja karkkia ja sipsiä isommalle pikkuväelle. Alakuvan donitsit on pakastimesta merkkiä Pirkka. Koska pidän kovasti myös lohivoileipäkakkusta, päätin tehdä taas pelkästään tuo täytetahnan ja sen kaveriksi löysin gluteenittomia hapannappeja. Nämä saivat kiitosta eräältä ystävältäni, jolla on ruisallergia :)

Synttärikakku hupeni ja siitä jäi ihan pieni siivu tälle päivälle. Voileipäkakkua ajattelin syödä iltapalaksi ja aamuleipien päällä herkuttelin lohitahnalla, nam! Kohta keitän kahvit ja syön sunnuntain kunniaksi vielä laskiaispullan. 

Kivaa sunnuntaita!


Savulohitahna


Lämminsavulohta
1 prk creme fraichea
1/2 pss juustoraastetta esim. sinileima
muutama lusikallinen majoneesia
paljon tilliä


torstai 8. helmikuuta 2018

Tee itse juhlien hurmaavin yksityiskohta glitterilmapallo - helposti ja nopeasti.

Tuleva viikonloppu on tässä talossa juhlan aikaa. Keskimmäinen täytti kymmenen, Pienin saavutti eskari-iän ja aviomies on piirun vajaa nelikymppinen. Voidaan myös juhlia vaikka keittiöremonttia tai laskiaista ja sitä, että vihdoin täällä on kunnon talvi lumineen, auringonpaisteineen ja pakkasineen.

Mutta jos nyt aluksi juhlittaisiin nuo tärkeimmät pois ja suunniteltaisiin parit kaverisynttärit. Viikonloppuna talo täyttyy nimittäin tärkeistä ystävistä, kummeista ja perheestä. Ihan parasta!

Olen aloittanut tässä vähän niinkuin keittiöremontin pakottamana jo siivouksen ja samalla tarjoilujen suunnittelun. Ei mitään super erikoista, mutta herkullista ja erityisen maistuvaa on listalla. Samoin koristeita hankin maltillisen määrän.


Mielestäni ilmapallot tekevät juhlan, samoin kuin viirinauhatkin, ystävistä nyt puhumattakaan, joten hankin muutaman läpinäkyvän ilmapallon Confettin pallobaarista ja päätin koristella ne laatikosta löytyneillä tarvikkeilla.

Kertakaikkiaan rakastan glitteriä ja kimallusta ja tyhjensinkin pallojen sisään noita pieniä hileitä ja koristeita, joita käytetään yleensä esimerkiksi korttiaskartelussa. Tuolla kuparinvärisellä glitterillä olen koristellut mm. tämän kauniin taulun lastenhuoneeseen.

Tarvitset siis läpinäkyvän ilmapallon, kuvioita, glitteriä tai mitä tahansa ihanaa pallon sisälle ja ilmapallopumpun. Kaada tyhjän pallon sisään glitter ja virittele pallo pumpun päälle. Suosittelen laittamaan ylösalaisin, sillä muuten pumppu saattaa olla täynnä muutakin kuin ilmaa..

Sitten vaan pallo täyteen ja esille!


Myhäilin itsekseni, että mahtaa olla sotku, jos joku pieni saa pallot rutistukseensa :D Eli näitä palloja suosittelen käyttämään turvallisuussyistä vain ja ainoastaan koristeena. 

Ihana ja yksinkertainen pikku vinkki siis juhliin!  


keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Pari kuvaa keittiöremontin keskeltä - millaiselta uudistettu keittiömme näyttää?

Tai keskeltä ja keskeltä. Jos nyt ollaan ihan tarkkoja, niin voiton puolellahan tässä ollaan ehdottomasti ja homma vaatii enää pientä hienosäätöä osakseen. Perinteisesti listoja puuttuu, pistorasioita, silikonia ja muutama valaisin.

Mutta ne tärkeimmät, uusi liesituuletin retron tilalle on asennettu ja välitila saanut pinnoilleen uuden laatan. Liesituulettimesta puuttuu vielä yläkoteloinnin kiinnitys ja välitilasta muutama semi-oleellinen, mutta tässä se nyt on karkeasti luonnosteltuna. Ihana keittiöni, joka on taas piirun verran omannäköisempi.

Tuo laatta on hennosti marmorikuvioitu ja aivan kertakaikkisen kaunis. Pieni lämpö saa sen sointumaan vaniljan värisiin kaappeihin ja taas kylmän harmaat kohdat käyvät kivasti  tapetin kanssa yksiin. 


Välitilaan asennetaan todennäköisesti jonkinnäköiset led-valolistat, kunhan sopivat löytyy. Hyvä alku voisi olla aloittaa edes niiden etsiminen.. Liesi vaihtuu myös, kunhan tämä nykyinen sanoo itseään vielä enemmän irti. Tällä hetkellä vain luukku on rikki :D

Tiskikoneellekin on tulossa noutaja ja kylmäkalusteista kuuluu usein ääni, joka kuulostaa siltä, että joku haluaisi sieltä ulos. Mutta nämä ovat näitä ikuisuusprojekteja, joita toteutetaan vähän kerrallaan. Vanhan liesituulettimen lahjoitin roskalavan kautta eteenpäin ja se sai uuden elämän jonkun toisen keittiössä. Vikaahan siinä ei sinänsä ollut, vain aikansa elänyt ja kova kuluttamaan sähköä.

Meidän talommehan on aikamoinen sähkösyöppö, mutta pienillä muutoksilla ja erilaisilla valinnoilla, yritämme pyrkiä mahdollisimman energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

Että pidänkin tästä uudesta, taas hieman maalaistyylisemmästä keittiöstä. Mitäs te lukijat sanotte uudesta ilmeestä? Ja hei! Kunhan tämä tästä valmistuu, teen sellaisen "ennen ja nyt" -postauksen kuvineen :)