sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Unelmia arjen keskelle.

Arki koostuu kahdesta kerroksesta. Hektisestä menosta ja nautinnollisista palautumishetkistä sen ohessa, mutta ilman yhtä ei olisi toista ja ilman arkea nuo pienet unelmatkaan eivät maistuisi yhtään niin hyviltä. Tällä kertaa Valio pyysi kertomaan kaupallisessa yhteistyössä omistani teille.

Älä käsitä väärin, meidän arki on aikalailla täydellistä, juuri meidän näköistä, mutta perjantai-iltoja odotan päivistä kaikkein eniten. Kun kello lyö kuusi, loppuu arkiviikon harrastukset, useimmiten Muru kurvaa kotiin toimistolta, uunissa lämmitetään ihan vaan pakastepizzaa, kaiuttimesta kuuluu soittolista, jonka olen nimennyt easyksi ja lasiin valuu hyvää punaviiniä.

Jälkkäriksi nappaan harvoin mitään, sillä niin paljon kuin haluaisinkin, en oikein voi syödä irtokarkkeja. Valkosuklaa-romanovin mansikat ja Kinuski-samettinen persikka ajoivat molemmat tälla kertaa syntisen ihanan herkun virkaa ja miksasin noita vielä keskenään.. voi autuus!

Ne ovat niitä arjen kohokohtia, jotka saavat ihan tavallisen päivänkin tuntumaan juhlalta. Vähän kuin nuo Valion Eilan uudet kerrosunelmat, mutta hillona pohjalla on se perjantai-ilta. Perjantait ovat oma keinoni palautua viikosta, eikä lauantaiaamuisin kellokaan herätä kukonlaulun aikaan.


Moni meistä pienten ja isompien lasten äideistä elää aika hektistä elämää. Milloin on mikäkin rauta tulessa. Oli se sitten tilanne, jossa pienemmän vaippa pitäisi vaihtaa samalla kun isompi esittelee piirustustaan tai ruoka, jonka piti olla äänenvoimakkuudesta päätellen pöydässä ja vartti sitten.

Noiden hetkien keskellä on tärkeää osata ottaa itselleen pieni pala taivasta, mikä se sitten onkaan ja palata entistä ehompana pyörittämään palettiaan. Myönnän, että vasta viime vuosina olen itse ymmärtänyt kuinka tärkeitä ne arjen unelmat ovatkaan.

Pitkään kannoin huonoa omaatuntoa omista hetkistäni, koin jotenkin niiden olevan muilta perheenjäseniltä pois ja että minun piti olla läsnä ja tavoitettavissa 24/7. Tuollainenhan polttaa lopulta kenet tahansa loppuun ja se jos jokin on sitten ihan oikeasti muilta pois.



Pienet unelmat voivat olla mitä tahansa kuumasta suihkusta aina kirjan lukemiseen. Sellaista lempipuuhaa, jota oikein odottaa ja joka nollaa kireät hartiat hetkessä. Ja unelmathan erottaa todellisuudesta vain veteen piirretty viiva, jota kutsutaan suunnitelmaksi. Suunnitelmien seurauksina haaveilla on tapana toteutua.

Kuulisin mielelläni mitä pieniä tai suurempiakin unelmia teillä on takataskussa odottamassa ääneen lausumista? Ehkä ne sillä tavoin saavat siivet alleen.. Ja hei, oletteko jo maistaneet noita Eila Kerrosunelmia? Kumpi on teidän suosikkinne, vai maistuuko molemmat?

4 kommenttia:

  1. Niin jaan tuon perjantaifiiliksen! Ja meillä on ihan samanlainen perinne perjantaiden suhteen :)

    Isommat haaveet liittyy rakennusprojekteihin. Olen tehnyt monta aarrekarttaa, johon kuvien muodossa kirjaan tulevia haaveita, ja se tuntuu ohjailevan toimenpiteitä aina toivottuun suuntaan...

    Tuo kerrosunelma on vielä maistamatta, mutta täytyypä napata mukaan seuraavalla kauppareissulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiva kuulla, että meillä on samanmoiset perjantaiperinteet :)

      Rakennusprojekti olisi aivan ihana!! Mä niin tietäisin kaikkea, mitä haluan ja just noin aarrekartan muodossa <3

      Maista ihmeessä noita kerrosunelmia! Mä rakastuin niihin niin, että olisi kinuskinen-valkosuklaa-mansikka :D

      Poista
  2. Kerrosunelmat on vielä maistamatta. Täytyykin testata.
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa ja mukavaa viikkoa sinnekin :)

      Noi kerrosunelmat ovat tosiaan nimensä veroisia, mutta sellaisia jälkkäriherkkuja tai namipäiväjuttuja <3

      Poista

Kiitos kivasta viestistä ♥